Taloustutkimuksen tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset arvostavat kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää työtä ja haluavat taata niiden lakisääteisille palveluille riittävän rahoituksen. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä. Lähes yhtä monen mielestä valtion tulee varmistaa kunnille ja hyvinvointialueille riittävä rahoitus lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.
Hallituksella on toisenlaiset arvot. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu valtiontalouden sopeutuksesta kohdistamalla sote-menojen kasvuun 1,4 miljardin euron leikkaukset. Hallitusohjelmassa linjattujen säästöjen lisäksi soteen on väläytetty lisäsäästöjä huhtikuun puolivälin kehysriihessä. Jo tällä hetkellä hallitus pakottaa alueet leikkaamaan sote-palveluista ja vaarantaa näin palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Hallituksen joustamattomuus kustannusten ennakoimattomaan kasvuun vastaamisessa ja sote-rahoitusleikkauksilla uhkaaminen pakottavat hyvinvointialueet karsimaan paniikinomaisesti sote-lähipalvelua.
Osana leikkauksia erikoissairaanhoidon kansallisesta kokonaisuudesta sekä palvelurakenteesta tavoitellaan vuodesta 2027 alkaen vuosittaisia sadan miljoonan euron säästöjä. Kokonaisuuden valmistelua varten asetettiin STM:ssä sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittämään työryhmä, joka julkisti selvityksensä tammikuussa. Työryhmän esityksen mukaan keskussairaalaverkkoa karsittaisiin vain 5—8 keskussairaalaan. Esitys tarkoittaisi usealla hyvinvointialueella keskussairaalan muuttumista akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi enää tehohoitoa, ympärivuorokautista leikkausvalmiutta tai synnytyksiä. Puolet Suomen synnytysyksiköistä suljettaisiin. Keskussairaaloiden toiminta uhkaisi päättyä Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Kemissä. Mikäli keskussairaaloita olisi vain viisi, ajautuisivat supistamisvaaraan myös Lappeenrannan, Joensuun, Vaasan tai Rovaniemen keskussairaalat. Suunnitelmiin sisältyy myös merkittävä ympärivuorokautisten yhteispäivystysten tai perustason päivystysten sulkeminen. Tällaisia päivystyksiä on Porvoossa, Lohjalla, Raaseporissa, Hyvinkäällä, Salossa, Valkeakoskella, Kouvolassa, Varkaudessa, Iisalmessa, Jämsässä, Pietarsaaressa, Raahessa, Oulaisissa, Ivalossa ja Kuusamossa.
Hallitus on luvannut hyvinvointialueille työrauhan, mutta työryhmän työn päättymisen jälkeen työrauhasta ei ole jälkeäkään. Sairaalaverkkoselvitys sanoo yhtä, mutta hallitus väittää toista. Sosiaali- ja terveysministeriössä vastuuministeri Juuso on sanoutunut irti tilatusta selvityksestä. Kuitenkin STM:ssä valmistellaan hallituksen esitystä sairaaloiden ja päivystysten roolista ja palveluverkosta em. selvitystä hyödyntäen, ja lakimuutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Ministeri totesi kyselytunnilla 4.4.2024, että on "myöskin muita vaihtoehtoja tapetilla, mutta mitään päätöksiä tai poliittisia linjauksia ei ole vielä tehty. Edelleenkin katsomme eri vaikutusarvioita ja tarkastelemme erilaisia vaihtoehtoja."
Sairaalapalveluiden karsimisen vaikutuksista on tehtävä kokonaisarvio. Kattava ja palveleva sairaalaverkko on keskeinen turvallisuustekijä, alueellisen tasa-arvon takaaja ja elinvoiman turvaaja. Sairaaloiden tehtävien karsiminen vaikuttaa merkittävästi myös sairaalalle jääviin tehtäviin ja alueen sote-alan ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten toimintaedellytyksiin. Synnytysten keskittäminen voi heikentää ilman synnytyssairaalaa jäävän alueen kuntien houkuttelevuutta perheen perustamisiässä olevien ja lapsiperheiden näkökulmasta. Ympärivuorokautiset yhteispäivystykset ovat tärkeä osa potilasturvallisuutta ja alueellisesti ihmisille tärkeitä palveluita. Päivystystoiminnan keskittäminen uhkaa heikentää ihmisten palveluihin pääsyä, pahentaa ruuhkia, vaikeuttaa ammattilaisten rekrytointia ja siten syventää henkilöstöpulaa ja heikentää hoidon laatua. On välttämätöntä, että sairaalaverkon tulevaisuudesta käydään avoin keskustelu, johon kansalaiset voivat ottaa kantaa. Palveluverkon silmitön karsiminen aiheuttaa ymmärrettävää huolta myös sote-henkilöstössä. Nyt tulisi eri tavoin turvata sote-alan pito- ja vetovoima sen sijaan, että aiheutetaan epävarmuutta työpaikkojen pysyvyydestä ja työolosuhteista ja heikennetään työhyvinvointia.
Hallitus ei ole liikahtanut tuumaakaan hyvinvointialueiden alijäämien helpottamiseksi. Hallituksen sairaalaverkkoa voimakkaasti karsiva sekä hyvinvointialueita taloudellisesti kurjistava politiikka johtaa julkisten sote-palveluiden rapautumiseen. Oppositiosta olemme esittäneet muun muassa, että hallitus luopuisi rajuista rahoitusleikkauksista, pidentäisi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa ja myöntäisi osan ensi vuodelle tulevasta jälkirahoituksesta jo tänä vuonna, siirtäisi matkakustannusten rahoituksen Kelalta hyvinvointialueille ja suitsisi vuokratyövoiman käyttämistä. Hallitukselle mikään ehdotus ei ole käynyt. Vastuuta on vyörytetty hyvinvointialueille antamatta niille käytännössä mitään mahdollisuutta toimia toisin.
Eduskunnan käsittelyssä on myös esitys valtiovarainministeriön ohjauksen vahvistamisesta yli sosiaali- ja terveysministeriön, jolle kuuluu sisältöjen ohjaaminen. Lakiluonnoksen lausuntokierroksella asiantuntijat ovat varoittaneet, että finanssipoliittiset tavoitteet voivat saada määräävän roolin soten ohjauksessa. Näin ei saa olla, vaan perustuslain turvaamat sosiaali- ja terveydenhuollon riittävät palvelut on turvattava kansalaisille. Hyvinvointialueille tulee antaa rauha itse päättää alueensa palvelurakenteesta saamansa rahoituksen puitteissa.