Lakialoite
LA
33
2019 vp
Pihla
Keto-Huovinen
kok
ym.
Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Tällä aloitteella ehdotetaan viranomaisten maalittamista koskevan erilliskriminalisoinnin säätämistä ja lisäksi eräiden maalittamistekojen poistamista asianomistajarikoksista. 
PERUSTELUT
Jokaisen suomalaisen tulee voida tehdä työtään rauhassa ilman uhkia. Viime vuosina erityisesti turvallisuusalan viranomaiset ovat kohdanneet uudenlaisen uhkan työnsä tekemiselle, ns. maalittamisen. Maalittamisessa pyritään vaikuttamaan työtään tekevään virkamieheen tietyn tämän tekemän päätöksen tai käsittelemien asioiden vuoksi. Maalittamisella pyritään vaikeuttamaan eri tavoin työntekijän mahdollisuuksia suorittaa työnsä. Käytännössä esimerkiksi saatetaan pyrkiä loukkaamaan työntekijän kunniaa, aiheuttamaan pelkoa omasta turvallisuudesta tai häiritsemään kotirauhaa.  
Maalittamista on tarpeen käsitellä eri ilmiönä kuin vihapuhetta. Maalittamisessa voi olla kyse kielteisellä julkisuudella tai sillä uhkaamisella tapahtuvasta vaikuttamisesta viranomaistoimintaan, mutta se voi tapahtua myös muuten kuin julkisesti. Maalittamisessa ei ole kyse yksittäisistä sosiaalisen median kannanotoista tai annetusta kovasanaisesta asiakaspalautteesta, vaan laajemmasta systemaattisesta toiminnasta, jolla pyritään vaikeuttamaan työtehtävien hoitamista.  
Turvallisuussektorin eri viranomaiset ovat esittäneet, että maalittamiseen tulisi puuttua muiden toimenpiteiden lisäksi lainsäädäntöä muuttamalla. Laamannit esittivät yhdessä joulukuussa 2018 lainsäädännön muuttamista. Kyseisen aloitteen pohjalta oikeusministeriö katsoi, ettei muutoksia sääntelyyn olisi tarpeen tehdä. Tänä keväänä Poliisihallitus esitti lainsäädännön muutosta, jolla annettaisiin kenttäpoliisille nykyistä parempi anonymiteetti kentällä siirtymällä nimitunnisteesta suojatumpaan tapaan tunnistaa poliisi.  
Tällä lakialoitteella esitetään Poliisihallituksen, valtakunnansyyttäjän viraston ja käräjäoikeuksien laamannien esittämää lainsäädäntöaloitetta vastaavasti muutoksia rikoslakiin maalittamiseen puuttumiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että tietyt maalittamisen hallintaan osin soveltuvat rikoslain kriminalisoinnit (mm. laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen) muutettaisiin asianomistajarikoksista virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi silloin, kun rikoksen kohteena on virkamies, työntekijä tai näiden läheinen virkamiehen tai työntekijän työtehtäviin liittyvistä syistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan erillistä kriminalisointia, joka kattaisi maalittamisen eri ilmenemistavat, kuten joukkovoiman käytön sosiaalisessa mediassa tai virtuaalisen alustan tarjoamisen maalittamiselle.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
rikoslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään rikoslain (39/1889) 16 lukuun uusi 3 a ja 3 b §, 24 luvun 12 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 879/2013, uusi 4 momentti ja 25 luvun 9 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 441/2011, uusi 3 momentti seuraavasti: 
16 luku 
Rikoksista viranomaisia vastaan 
3 a § 
Viranomaisten maalittaminen 
Joka itsenäisesti toimien tai panemalla alulle tai osallistumalla toimintaan, jossa viranomaisten palveluksessa olevaa tai tämän läheistä, viranomaisen työtehtävissä johtuvista syistä, häiritsemällä, uhkailemalla, perättömiä väitteitä esittämällä, levittämällä tai muulla vastaavalla tavalla, joka on omiaan vahingoittamaan tai vaikeuttamaan viranomaisten toimintaa tai päätöksentekoa viranomaisen palveluksessa olevan nykyisten tai tulevien virkatehtävien osalta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta viranomaisten maalittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.  
Viranomaisen maalittamiseen syyllistyy myös se, joka tietoisena 1 momentissa mainittujen keinojen tarkoituksesta tarjoaa alustan keinojen käyttämiselle. 
3 b § 
Törkeä viranomaisten maalittaminen 
Jos viranomaisen maalittaminen on omiaan aiheuttamaan viranomaiselle erityisen suurta vahinkoa tai sillä vaikeutetaan tai pyritään vaikeuttamaan viranomaisessa tehtävään merkittävään päätöksentekoon taikka yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviin viranomaisen toimenpiteisiin ja teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä viranomaisen maalittamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. 
24 luku 
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta 
12 § 
Syyteoikeus 
Syyttäjä saa kuitenkin nostaa syytteen 1 a ja 10 §:ssä tarkoitetuista rikoksista, kun teko on kohdistunut virkamieheen, työntekijään tai näiden läheiseen virkamiehen tai työntekijän työtehtäviin liittyvistä syistä.  
25 luku 
Vapauteen kohdistuvista rikoksista 
9 § 
Syyteoikeus 
Syyttäjä saa kuitenkin nostaa syytteen 7 §:ssä tarkoitetusta laittomasta uhkauksesta, kun teko on kohdistunut virkamieheen, työntekijään tai näiden läheiseen virkamiehen tai työntekijän työtehtäviin liittyvistä syistä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 15.11.2019 
Pihla
Keto-Huovinen
kok
Kari
Tolvanen
kok
Matias
Marttinen
kok
Ruut
Sjöblom
kok
Terhi
Koulumies
kok
Mia
Laiho
kok
Heikki
Autto
kok
Antero
Laukkanen
kd
Pauli
Kiuru
kok
Arto
Satonen
kok
Jussi
Saramo
vas
Veronika
Honkasalo
vas
Anne-Mari
Virolainen
kok
Viimeksi julkaistu 18.11.2019 12.24