VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Mitta- ja massadirektiivissä vahvistetaan EU:ssa kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä käytettävien kuorma-autojen, perävaunujen, puoliperävaunujen ja linjaautojen suurimmat sallitut painot ja mitat. Direktiivillä ei tällä hetkellä vahvisteta suurimpia kansallisen liikenteen painoja. 

Euroopan komissio käynnisti julkisen kuulemisen 26.4.2022 osana mitta- ja massadirektiivin tarkistamista. Kuuleminen jatkuu 19.6.2022 saakka. Kuulemisen tarkoituksena on tukea käynnissä olevaa vaikutusarviointityötä ja auttaa Euroopan komissiota tunnistamaan mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. 

Kuulemisen ensimmäinen osa auttaa komissiota nykyisen direktiivin arvioinnissa, toisessa osassa keskitytään tunnistamaan mahdollisia parannuksia, joita direktiiviin voitaisiin tehdä. Kun arviointi direktiivin tähänastisesta toiminnasta on tehty, voidaan tehdä vaikutustenarviointi, jossa analysoidaan vaihtoehtoja tiedossa olevien ongelmien ratkaisemiseksi. 

Valtioneuvoston kanta

Suomi pitää tärkeänä direktiivin tarkistamista sekä sille asetettuja tavoitteita. Erityisen tärkeänä Suomi pitää kansallisten olosuhteiden huomioon ottamista direktiivin tarkastelussa. 

Direktiivin tulisi huomioida Suomen kaltaisen maan pitkät kuljetusetäisyydet ja ohuet tavaravirrat, jotka tekevät raide- ja laivaliikenteen osuuksien merkittävästä lisäämisestä käytännössä mahdotonta. Tiekuljetusten tehokkuuden parantaminen on voimakkain keino vaikuttaa kuljetuskustannuksiin. Tiekuljetusten tehokkuus määrittää myös kuljetusten ympäristövaikutuksia ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. 

Suomen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että jäsenvaltiot voisivat jatkossakin päättää artikla 4 kohdan 4 soveltamisesta kansallisesti. Kansallisen poikkeusmahdollisuuden mukaan jäsenvaltiot voivat sallia poikkeuksia suurimpiin sallittuihin mittoihin ja massoihin tiettyihin kansallisiin kuljetuksiin, jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla. 

Suomi pitää tarpeellisena, että rajat ylittäviä kuljetuksia koskevaa sääntelyä selkiytetään. Rajat ylittäville kuljetuksille tulisi olla jatkossakin yhtenäiset vähimmäismitat ja -massat, jotka kaikkien jäsenmaiden tulisi sallia. Näitä vähimmäismittoja ja -massoja suuremmat rajat ylittävät kuljetukset tulisi sallia, mikäli ne täyttävät molempien maiden kansalliset vaatimukset. Suomi ei kuitenkaan näe, että jäsenmaan olisi välttämätöntä hyväksyä suurimpia ja painavimpia yhdistelmiä alueelleen, mikäli se arvioi, että siitä tulisi jäsenmaalle huomattavia infrakustannuksia tai se lisäisi merkittävästi kuljetusten siirtymistä raiteilta teille. 

Yleisesti hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja/tai yhdenmukaistaminen nähdään hyödyllisenä erityisesti elinkeinoelämän kannalta. Digitalisaation hyödyntäminen sääntöjen noudattamisen ja automaattisten tarkastusten helpottamiseksi on myös toivottava kehityssuunta valvonnan tehostamiseksi. 

Suomi on sitoutunut tieliikenteen päästöjen vähentämiseen. Suomi kuitenkin näkee, että raskaiden ajoneuvojen osalta sähköistyminen ei toistaiseksi ole samalla tavoin ratkaisu kuin se on henkilöautopuolella. Siksi olisi tärkeää panostaa myös muihin fossiilisia polttoaineita korvaaviin vaihtoehtoihin, esimerkiksi biokaasuun, vetyyn ja synteettiseen metaaniin. Raskaiden ajoneuvojen päästöjä voidaan merkittävästi pienentää uusiutuvienpolttoaineiden, kuten uusiutuvan dieselin ja biokaasun käytöllä. Suomi näkee, että biokaasulla tulee olemaan merkittävä rooli raskaassa liikenteessä myös pidemmällä aikavälillä. Lisäksi näiden ajoneuvojen energiatehokkuutta tulisi parantaa polttomoottoriteknologian sallimissa rajoissa. Suomi näkee, että kaikkein raskaimpien ajoneuvoyhdistelmien osalta ei tulisi asettaa nollapäästörajaa ennen kuin sen mahdollistama teknologia on kehittynyt sille tasolle, että tällaisia ajoneuvoja on markkinoilla tarjolla ja niiden edellyttämä latausinfran rakentaminen on lähtenyt hyvään vauhtiin. 

Suomi voi katsoa hyödylliseksi kehitykseksi teknisten standardien mukauttamisen päästöttömien ajoneuvojen tarpeisiin esimerkiksi sallimalla lisäpituuden, -painon ja/tai -akselipainon päästöttömän teknologian mahduttamiseksi. Tämän ei kuitenkaan tulisi koskea akselimassoja. 

Suomi ei pidä tarpeellisena julkisessa kuulemisessa esiin tuotua tarvetta luoda kannustimia tai säätää aerodynaamisten ja muiden energiaa säästävien teknologioiden käyttöä pakolliseksi, vaan luottaisi markkinatalouden ohjaavaan vaikutukseen. Toimialalla ne jotka hyötyvät tarjolla olevista toimenpidemahdollisuuksista, valitsevat jo nyt niiden käytön. Pakollinen sääntely voi luoda vaikeasti hyväksyttäviä ja turhia kustannuksia niille, joille on näistä teknologioista vähäinen hyöty energiankulutuksen kannalta ja selkeä haitta kuljetusten suorittamiseen. Lisäksi näiden teknologioiden toimintavarmuus talviolosuhteissa tulisi varmistaa ennen kuin niitä säädetään pakollisiksi. 

Suomi ei pidä kannatettavana ehdotusta, jolla mukautettaisiin tekniset standardit intermodaaliliikenteen vaatimuksiin, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset pelkän maantiekuljetuksen kanssa. Kaikkien maanteillä kulkevien ajoneuvojen pakottaminen intermodaalikuljetuksiin mitoitetuiksi ei olisi hyödyllistä, koska se heikentäisi niiden ajoneuvojen tehokkuutta, joita ei käytetä intermodaalikuljetuksiin. 

Lisäksi Suomi suhtautuu varauksella ehdotukseen, jolla luotaisiin lisää kannustimia, joilla tuettaisiin intermodaaliliikennettä. Suomen olosuhteissa suuren kaluston käytön sitominen intermodaalikuljetuksiin ei onnistuisi esimerkiksi raakapuukuljetuksissa. Kuljetusmuotojen yhdistelyä sekä raidekuljetuksia hyödynnetään jo nyt lähes aina kun mahdollista. 

Suomi näkee, että yleisesti ottaen turvallisuuden lisääminen on aina tavoiteltava päämäärä. Ehdotukseen, jolla määrättäisiin turvallisuusvaatimuksia mitoiltaan ja painoltaan suurten ajoneuvojen rajat ylittävälle liikenteelle tulisi kuitenkin suhtautua varauksella. Kustannuksia lisäävien lisävaatimusten sijaan turvallisuusvaatimukset tulisi asettaa uusien ajoneuvojen valmistusvaiheeseen. Näin ne kattaisivat koko sektorin eivätkä vain rajat ylittäviä kuljetusoperaatioita suorittavat ajoneuvot. Mitoiltaan ja painoltaan suurten ajoneuvojen ei voida osoittaa aiheuttavan enemmän tai vähemmän onnettomuuksia kuin mitä aiheutuu ajettaessa pienemmillä yhdistelmillä. Täten tarvetta suurempien yhdistelmien erityiseen säätelyyn turvallisuusnäkökulmasta ei ole tunnistettavissa. 

Ehdotus liittyen parhaita eurooppalaisia erikoiskuljetuskäytäntöjä koskevien ohjeiden tarkistamiseen on kannatettava, mutta toteutusaikataulua ei tulisi sitoa tämän direktiivin päivittämiseen vaan asiaa tulisi tarkastella omana kokonaisuutenaan.