Sääntelyn perusratkaisut
(1) Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yhteensä 109:ää lakia. Muutokset liittyvät hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtymiseen hyvinvointialueiden tehtäviksi.
(2) Esityksessä ehdotettavat muutokset ovat monelta osin varsin teknisiä. Osaan lakiehdotuksista liittyy kuitenkin lainsäädäntö- ja hallintovallan jakautumista valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välillä koskevia kysymyksiä.
(3) Ahvenanmaan maakunnalla on perustuslain 120 §:n mukaan itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään. Ahvenanmaan itsehallintolain säätämisjärjestyksestä on perustuslain 75 §:n mukaan voimassa, mitä siitä itsehallintolaissa erikseen säädetään. Itsehallintolain 69 §:n mukaan itsehallintolakia voidaan muuttaa tai se voidaan kumota taikka siitä voidaan tehdä poikkeuksia vain eduskunnan ja maakuntapäivien yhtäpitävin päätöksin. Eduskunnassa päätös on tehtävä siinä järjestyksessä kuin perustuslain muuttamisesta ja kumoamisesta on säädetty ja maakuntapäivillä siten, että sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
(4) Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on perustuslain 74 §:n mukaan antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti arvioinut lakiehdotusten suhdetta myös Ahvenanmaan itsehallintolakiin ja antanut lausuntoja siitä, tuleeko ne käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vai Ahvenanmaan itsehallintolain 69 §:ssä (ja 59 §:ssä) säädetyssä järjestyksessä. Ahvenanmaan itsehallintolaki rinnastuu perustuslakiin myös perustuslakivaliokunnan perustuslain 74 §:ssä säädetyn tehtävän kannalta (PeVL 26/2017 vp, PeVL 44/2016 vp). Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä voidaan käsitellä vain sellaiset lakiehdotukset, jotka ovat sopusoinnussa sekä perustuslain että Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa (PeVL 26/2017 vp).
(5) Ahvenanmaan maakunnalla on Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n 6 kohdan mukaan lainsäädäntövalta palo- ja pelastustointa koskevissa asioissa ja 18 §:n 12 ja 13 kohdan mukaan lainsäädäntövalta sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa ja tietyin poikkeuksin terveyden- ja sairaanhoitoa koskevissa asioissa. Nyt ehdotettavat säännösehdotukset eivät siten pääosin koske Ahvenanmaata.
(6) Valtakunnalla on kuitenkin itsehallintolain 27 §:n mukaan lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat muun muassa perhesuhteita, lapsen oikeudellista asemaa, lapseksiottamista, hallinnollista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen, ihmisten tarttuvia tauteja, kastrointia ja sterilointia, raskauden keskeyttämistä, keinohedelmöitystä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia. Lisäksi itsehallintolain 29 §:ssä säädetään oikeudenaloista, joiden osalta lainsäädäntövalta voidaan siirtää valtakunnalta maakunnalle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annetulla lailla, johon maakuntapäivät on antanut suostumuksensa. Osa nyt arviotavan hallituksen esityksen lakiehdotuksista koskee valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita.
(7) Maakunnan ja valtakunnan viranomaisten välinen toimivallanjako hallintoasioissa (hallintovalta) vastaa lainsäädäntövallan jakoa lukuun ottamatta 23 ja 30 §:ssä lueteltuja poikkeuksia ja lisäyksiä.
(8) Hallituksen esityksen mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvien lakiehdotusten soveltamista Ahvenanmaan maakunnassa koskevien säännösten tarkoituksena on säilyttää nykytila. Sääntelyn seurauksena kunnat Ahvenanmaan maakunnassa hoitavat sellaisia tehtäviä, jotka eivät enää vuoden 2023 alettua kuulu muualla Suomessa kunnille vaan hyvinvointialueille. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotettu sääntelyratkaisu noudattelee Ahvenanmaan valtuuskunnan asiassa esittämää kantaa. Ahvenanmaan valtuuskunnan mukaan itsehallintolaista ei johdu estettä sille, että sellaiset valtakunnan toimivaltaan kuuluvat tehtävät, jotka valtakunnan lainsäädännön mukaan kuuluvat kunnille, pysyvät Ahvenanmaan maakunnassa kuntien tehtävinä, vaikka ne muualla Suomessa siirretään sellaisille viranomaisille, joita Ahvenanmaalla ei ole. Sääntelylle ei myöskään ole estettä perustuslain kunnallista itsehallintoa ja kuntien asukkaiden yhdenvertaisuutta koskevan sääntelyn näkökulmasta (ks. esim. PeVL 17/2021 vp, kappaleet 107—116).
(9) Perustuslakivaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että Ahvenanmaan itsehallinnon kannalta nyt ehdotettavaa lainsäädännöllistä järjestelyä asianmukaisempaa olisi säätää tarpeelliset muutokset itsehallintolakiin. Valiokunta pitää muutosten säätämistä tärkeänä. Tällaisten muutosten yhteydessä tulee lisäksi huolehtia sääntelyn kattavuudesta niin, että viranomaisten toimivaltuudet ovat selkeitä eikä sääntelyyn jää aukkoja.
Yksittäisiä lakiehdotuksia koskevat huomiot
(10) Hallituksen esityksen tavoitteena on ottaa Ahvenanmaata koskevia erityissäännöksiä sellaisiin lakeihin, jotka kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Tällaisia erityissäännöksiä ehdotetaan kuitenkin otettaviksi myös ainakin kolmeen sellaiseen lakiin, jotka kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Sääntely ei siten näiltä osin ole sopusoinnussa Ahvenanmaan itsehallintolain lainsäädäntövallan jakautumista koskevan sääntelyn kanssa. Sääntelyn soveltamista Ahvenanmaalla koskevat maininnat 5. lakiehdotuksen 1 §:stä, 11. lakiehdotuksen 1 §:stä ja 18. lakiehdotuksen 1 §:stä tulee poistaa. Tällaiset muutokset ovat edellytyksenä lakiehdotusten käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
(11) Hallituksen esityksen jatkokäsittelyssä on perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan vielä tarpeen huolellisesti arvioida lakiehdotuksia lainsäädäntövallan jakautumisen ja mahdollisten asiallisten muutostarpeiden kannalta.
(12) Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota viittaussäännösten kirjoittamistapaan. Perustuslakivaliokunta on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä esittänyt esimerkinomaisen sanamuodon viittaussäännöksille (PeVL 17/2021 vp, kappale 196).
Sääntelyn valmistelusta
(13) Perustuslakivaliokunta kiinnittää saamansa selvityksen perusteella valtioneuvoston vakavaa huomiota Ahvenanmaata koskevan lainsäädännön asianmukaiseen valmisteluun. Valiokunta korostaa Ahvenanmaata koskevien säännösten valmistelua yhdessä maakunnan kanssa ja tulkintakysymysten ratkaisemista mahdollisuuksien mukaan jo lainvalmisteluvaiheessa sekä valtakunnan ja maakunnan välistä oikea-aikaista keskustelua muutoksista johtuvista hallinnollisista ja taloudellisista seurauksista. Valiokunta ei lisäksi pidä asianmukaisena, että Ahvenanmaata koskevia lakiteknisiä kysymyksiä käsitellään vasta lakiehdotusten eduskuntakäsittelyn aikana.