Arvioinnin lähtökohdat
(1) Perustuslakivaliokunnan mukaan valiokuntien on huolehdittava eduskunnan lausumiin kohdistuvasta seurantatehtävästä hallituksen kertomusta käsiteltäessä (ks. PeVM 1/2014 vp).
(2) Eduskunta on hallituksen vuosikertomuksen 2024 liitteestä 3 ilmenevästi hyväksynyt perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta kaksi lausumaa. Lausumat koskevat viittomakieltä käyttävien oikeuksia (HE 294/2014 vp, PeVM 10/2014 vp, EV 346/2014 vp) ja Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista (HE 320/2018 vp, PeVM 12/2018 vp ja EV 259/2018 vp).
Viittomakieltä käyttävien oikeudet
(3) Viittomakielilaki tuli voimaan 1.5.2015. Lain hyväksymisen yhteydessä hyväksytyssä eduskunnan lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu.
(4) Hallituksen kertomuksessa on tehty selkoa muun muassa kertomusvuonna julkaistusta kielipoliittiseen ohjelmaan perustuvasta selvityksestä ja sittemmin käynnistyneen kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelusta. Lisäksi selostetaan viittomakieliasioiden neuvottelukunnan toimintaa kertomusvuonna. Kertomuksesta käy myös ilmi, että viittomakielilain arviointia koskeva selvitystyö on oikeusministeriössä kesken.
(5) Kertomusvuonna on myös toteutettu järjestyksessään toinen viittomakielibarometri, ja raportti siitä on julkaistu helmikuussa 2025. Barometriä on käytetty tausta-aineistona hallituksen kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta 2025, joka annetaan eduskunnalle joulukuussa 2025.
(6) Perustuslakivaliokunnan mielestä sen saama selvitys osoittaa, että viittomakieltä käyttävien oikeuksia on valtioneuvoston toiminnassa pyritty edelleen edistämään. Toisaalta viittomakielisten oikeuksien toteutumisessa on valiokunnan saaman selvityksen perusteella edelleen ongelmia esimerkiksi tulkkauksessa ja sopivien asiointimuotojen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Valiokunta kiinnittääkin edelleen huomiota jo viittomakielilain säätämisen yhteydessä esillä olleisiin sekä valiokunnan sittemmin esiin nostamiin ongelmiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa (ks. tarkemmin PeVL 31/2021 vp, kappaleet 7 ja 8, ks. myös PeVL 3/2023 vp, kappale 5).
(7) Perustuslakivaliokunnan mielestä lausuma on edelleen tarpeellinen ja se tulee säilyttää.
Ahvenanmaan itsehallintolain muuttaminen
(8) Eduskunnan lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi.
(9) Hallituksen kertomuksessa on tehty selkoa itsehallintolain kokonaisuudistuksen vaiheista kertomusvuonna ja sitä ennen. Kertomusvuonna Ahvenanmaa-työryhmä muun muassa julkaisi kaksi mietintöä. Lisäksi kuluvana vuonna oikeusministeriö on asettanut uuden itsehallintolakityöryhmän, jonka on vuoden 2026 tammikuun loppuun mennessä päätettävä hallituksen esityksen muotoon laadittavasta mietinnöstä.
(10) Perustuslakivaliokunta on saanut selvitystä myös eräistä muista Ahvenanmaan maakunnalle merkityksellisistä ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista, kuten valmiuslainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Valiokunta on kiinnittänyt aiemminkin huomiota siihen, että valmiuslaissa säädetään osin esimerkiksi poikkeamisesta sellaisesta valtakunnan lainsäädännöstä, jota ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa, ja sellaisten viranomaisten toimivaltuuksista, jotka eivät toimi Ahvenanmaan maakunnassa. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, että tulevissa lainsäädännön uudistuksissa lainsäädäntöä täydennetään ja selkeytetään näiltä osin (PeVL 55/2024 vp, kappale 17, PeVL 29/2022 vp, kappale 48). Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sääntelyn tulee olla kattavaa ja että sääntelyn sovellettavuutta pohdittaessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Ahvenanmaan maakunta on ruotsinkielinen.
(11) Itsehallintolain kokonaisuudistuksen valmisteluvaihe huomioon ottaen lausuma on edelleen tarpeellinen ja se tulee säilyttää.