Viimeksi julkaistu 3.7.2025 17.29

Valiokunnan lausunto PeVL 3/2023 vp K 2/2023 vp Perustuslakivaliokunta Hallituksen vuosikertomus 2022

Tarkastusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen vuosikertomus 2022 (K 2/2023 vp): Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten tarkastusvaliokunnalle. Määräaika: 29.9.2023. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam 
    oikeusministeriö
  • hallitussihteeri Pamela Sarasmo 
    oikeusministeriö
  • varamaaneuvos Harry Jansson 
    Ahvenanmaan maakunnan hallitus
  • pääjuristi Michaela Slotte 
    Ahvenanmaan maakunnan hallitus
  • johtava erityisasiantuntija Robin Harms 
    Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
  • erityisasiantuntija Eeva Tupi 
    Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
  • johtaja Kaisa Alanne 
    Kuurojen Liitto ry
  • erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund 
    Kuurojen Liitto ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Arvioinnin lähtökohdat

(1) Perustuslakivaliokunnan mukaan valiokuntien on huolehdittava eduskunnan lausumiin kohdistuvasta seurantatehtävästä hallituksen kertomusta käsiteltäessä (ks. PeVM 1/2014 vp).  

(2) Eduskunta on hallituksen vuosikertomuksen 2022 liitteestä 3 ilmenevästi hyväksynyt perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta kolme lausumaa. Lausumat koskevat viittomakieltä käyttävien oikeuksia (HE 294/2014 vp, PeVM 10/2014 vp, EV 346/2014 vp), Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista ja tasoitusperusteen muuttamista (HE 320/2018 vp, PeVM 12/2018 vp, EV 259/2018 vp ja EK 26/2019 vp). 

Viittomakieltä käyttävien oikeudet

(3) Viittomakielilaki tuli voimaan 1.5.2015. Lain hyväksymisen yhteydessä hyväksytyssä eduskunnan lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. 

(4) Hallituksen kertomuksessa on tehty selkoa muun muassa viittomakieliasioiden neuvottelukunnan toiminnasta ja viittomakielilain arviointia koskevan selvitystyön jatkumisesta oikeusministeriössä. Kertomuksessa viitataan myös kertomusvuonna hyväksyttyyn kielipoliittiseen ohjelmaan, jonka sisältämien toimenpidekokonaisuuksien avulla pyritään suojaamaan ja tukemaan kieliä. Huomiota kiinnitetään myös valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin käynnistämiseen. 

(5) Perustuslakivaliokunnan mielestä sanottu osoittaa, että viittomakieltä käyttävien oikeuksia on valtioneuvoston toiminnassa pyritty edistämään. Saamansa selvityksen perusteella perustuslakivaliokunta kuitenkin kiinnittää edelleen huomiota jo viittomakielilain säätämisen yhteydessä esillä olleisiin sekä valiokunnan sittemmin esiin nostamiin ongelmiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa (ks. tarkemmin PeVL 31/2021 vp, kappale 7 ja 8). 

(6) Perustuslakivaliokunnan mielestä lausuma on edelleen tarpeellinen ja se tulee säilyttää. 

Ahvenanmaan itsehallinto

(7) Eduskunnan lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi. 

(8) Hallituksen kertomuksessa on tehty selkoa itsehallintolain kokonaisuudistuksen vaiheista kertomusvuonna ja sitä ennen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusministeriö on kuluvan vuoden maaliskuussa asettanut virkamiestyöryhmän muun muassa Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelun edistämiseksi. 

(9) Ahvenanmaa-työryhmän tehtävänä on yhdessä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa valmistella hallituksen esityksen jatkovalmistelua uudeksi Ahvenanmaan itsehallintolaiksi, jonka tarkoituksena on itsehallinnon kehittäminen ja uudistaminen. Mietintönsä työryhmän on tältä osin annettava tämän vuoden lopussa. 

(10) Sanottu huomioon ottaen lausuma on edelleen tarpeellinen ja se tulee säilyttää.  

(11) Hallituksen kertomuksen liitteessä 3 on lisäksi tehty selkoa eduskunnan 13.12.2019 hyväksymästä lausumasta, jossa eduskunta edellytti hallituksen antavan viivytyksettä esityksen Ahvenanmaan itsehallintolain 47 §:n 1 momentissa säädetyn tasoitusperusteen muuttamisesta 0,47 prosenttiin vuoden 2021 alusta lukien. Perustuslakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että tasoitusperusteen tällainen muutos on tullut voimaan vuoden 2021 alusta. Sen vuoksi lausumaa ei ole tarpeen säilyttää. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Perustuslakivaliokunta esittää,

että tarkastusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 22.9.2023 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Heikki Vestman kok 
 
jäsen 
Fatim Diarra vihr 
 
jäsen 
Maria Guzenina sd 
 
jäsen 
Petri Honkonen kesk 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Teemu Keskisarja ps 
 
jäsen 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
jäsen 
Johannes Koskinen sd 
 
jäsen 
Jarmo Lindberg kok 
 
jäsen 
Mira Nieminen ps 
 
jäsen 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
 
jäsen 
Karoliina Partanen kok 
 
jäsen 
Onni Rostila ps 
 
varajäsen 
Jani Mäkelä ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Liisa Vanhala