Yleistä
Komission tiedonannon mukaan sillä luodaan perusta EU:n lähestymistavan uudistamiselle EU:n ammattilaisten kyberturvallisuustaitojen parantamiseksi. Tavoitteena on pienentää kyberturvallisuuteen liittyvää osaamisvajetta ja saada EU:lle riittävä määrä osaavaa työvoimaa, jotta voidaan reagoida jatkuvasti muuttuvaan uhkaympäristöön, panna täytäntöön EU:n politiikkoja, joilla pyritään suojaamaan EU:ta kyberhyökkäyksiltä, sekä parantaa liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä.
Komissio ehdottaa alan osaajapulan ratkaisukeinona kyberturvallisuusakatemian perustamista. Akatemian tavoitteena on muodostaa keskitetty ja synergioita luova tietopiste kyberturvallisuuteen liittyvän koulutustarjonnan sekä rahoitusmahdollisuuksien ja kyberturvallisuustaitojen kehittämistä tukevien yksittäisten toimien edistämiseksi. Akatemian painopisteenä on kyberturvallisuusalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen. Akatemian toteuttamista tuetaan 10 miljoonalla eurolla Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta.
Tiedonannossa ehdotetaan, että akatemian hallinnollinen muoto olisi eurooppalainen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC). EDIC:in perustamisesta on päätetty Digitaalisen vuosikymmenen politiikkaohjelmassa. Tämän instrumentin on arvioitu tukevan jäsenmaiden yhteistä työskentelyä sekä yhteistyötä komission, Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) ja Eurooppalaisen kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen (ECCC) kanssa kansallisten kyberturvallisuuden koordinointikeskusten tuella.
Sivistysvaliokunta suhtautuu komission tiedonannossa esitettyihin toimiin kriittisesti. Esitetyn digitaalisen alustan hyödyt eivät vaikuta olevan oikeassa suhteessa sen perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvaan hallinnolliseen työhön ja taloudellisten resurssien käyttöön. Valiokunta yhtyy myös asiantuntijalausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että tiedonannossa esitetyt toimet eivät vaikuta tosiasiassa edesauttavan osaajapulan ratkaisemista.
Sivistysvaliokunta korostaa E-kirjeen kannan tavoin yhteistyötä olemassa olevien toimijoiden kanssa ja sitä, että kyberosaamisen osaajapulaan vastataan koko ajan jäsenmaiden koulutusjärjestelmien tutkimukseen perustuvalla koulutustarjonnalla. Digitaalisten palveluiden tulee olla yhteentoimivia ja hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia ratkaisuja.
EU:n toimivalta
Komission aloitteissa on noussut viime aikoina keskiöön osaavan työvoiman saatavuus mm. puhtaan siirtymän ja raaka-aineiden aloilla, kyberturvallisuudessa, akkuteollisuudessa, digitaalisten taitojen ja opettajien osaamisessa sekä avaruusalalla. Osaamisen kehittämiseen liittyvät toimet on komission aloitteissa muotoiltu ns. akatemioiksi, jotka samanlaisesta yleistermistä huolimatta eroavat toisistaan toiminnaltaan ja tavoitteiltaan. Yhteistä näille aloitteille on kuitenkin se, että ne on laadittu pääosin muualla kuin koulutuksen ja kulttuurin pääosastolla.
Kuten Suomen kannassa todetaan, tiedonannon perusteella jää epäselväksi, mitä ehdotuksessa tarkoitetaan koulutuksen kehittämisellä EU-tasolla. Valiokunta katsoo E-kirjeen kannan mukaisesti, että jäsenvaltiot päättävät tutkintojen viitekehysten sisällöstä sekä osaamisen tunnustamisesta. Valiokunnan asiantuntijalausunnossa todetaan, että kaavailtu EDIC-konsortioon perustuva malli antaa komissiolle vahvan ohjausroolin konsortion suuntaamisessa. Samoin komission asema korostuu käytännössä myös rahoituksesta päätettäessä. Asiantuntijalausunnossa pidetään lisäksi ilmeisenä, että ehdotuksen tavoitteena näyttäisi olevan myös tutkintojen sääntely ja niiden sisältöön vaikuttaminen. Näin ollen vaikuttaa kokonaisuutena arvioiden selvältä, että ehdotukset vahvistaisivat toteutuessaan komission asemaa koulutuksen suunnittelussa, koska sillä on keskeinen asema suunnitelmia tehtäessä ja rahoituksesta päätettäessä.
Valiokunta toteaa, että koulutus kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallanjaossa kansallisen toimivallan ydinalueisiin ja että unionin toimivalta on tällä alalla kevyttä. EU voi hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä koulutusta koskevien tavoitteiden edistämiseen liittyviä toimia, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Lisäksi neuvosto voi antaa komission ehdotuksesta suosituksia. Sivistysvaliokunta on aiemmin eri yhteyksissä (mm. SiVL 6/2021 vp, SiVL 36/2022 vp ja SiVL 1/2023 vp) painottanut, että päätöksenteko koulutuspolitiikasta tulee pitää jäsenmaissa.
Kun EU:lla ei ole koulutussektorilla lainsäädäntötoimivaltaa, komission tavoitteena vaikuttaa olevan pyrkimys ohjata koulutussektorille kohdistuvia toimia taloudellisilla panostuksilla. Sivistysvaliokunta on jo aiemmin (mm. SiVL 1/2023 vp) tuonut esiin, että on tärkeää tiedostaa myös ei-sitovan ohjauksen merkitys: muodollisesti ei-sitovalla — rahoituksella tai muulla instrumentilla tapahtuvalla — EU:n ohjauksella voi olla kansallisesti merkittäviäkin käytännön vaikutuksia. Siten valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että komission roolia vahvistetaan koulutussektorilla tai siihen heijastuvilla toimilla.
Yleisen kyberriskitietoisuuden lisääminen
Tiedonantoa koskevassa Suomen kannassa korostetaan tarvetta kyberturvallisuustaitojen opettamiseen kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi kannassa todetaan, että työelämän osaamistarpeiden lisäksi tulee kiinnittää huomiota kansalaisten valmiuksiin vastata esimerkiksi tietoturvaloukkauksiin, informaatiovaikuttamiseen, opettajien valmiuksiin kasvattaa oppilaita kriittiseen medialukutaitoon sekä yleiseen kyberriskitietoisuuteen yhteiskunnallisen resilienssin lujittamiseksi.
Valiokunta toteaa, että nyt käsiteltävänä oleva komission tiedonanto keskittyy nimenomaisesti osaavan kyberturvallisuusalan työvoimaan liittyviin haasteisiin eikä esim. tarpeeseen kehittää kansalaisten kriittistä lukutaitoa tai lisätä yleistä kyberriskitietoisuutta. Sivistysvaliokunta viittaa tässä yhteydessä kuitenkin asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan kaikki opettajat ja opettajiksi opiskelevat eivät saa riittävästi koulutusta kriittisen lukutaidon tai verkkoturvallisuuden opettamiseen. Myös valiokunta pitää tärkeänä, että teknologinen kehitys otetaan huomion opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.
Sivistysvaliokunta on käsitellyt tieto- ja kyberturvallisuusuhkiin varautumista aiemmin mm. turvallisuusympäristön muutoksesta annetun ajankohtaisselonteon yhteydessä. Sivistysvaliokunnan lausunnossa (SiVL 11/2022 vp — VNS 1/2022 vp) todetaan, että tieto- ja kyberturvallisuusuhkiin varautumisesta tulee huolehtia kasvatuksen ja koulutuksen eri toimijatasoilla oppilaitokset ja niiden tietojärjestelmät mukaan lukien.