Esityksellä parannetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen pitkäjänteisyyttä

Sivistysvaliokunta hallituksen esitykseen ja asiantuntijakuulemisessa esitettyyn yhtyen kannattaa lakiesitystä valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (jälj. TKI-toiminta) rahoituksesta vuosina 2024—2030. Esityksen tavoite lisätä TKI-rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä vastaa sivistysvaliokunnan koulutuspoliittisesta selonteosta antaman mietinnön (SiVM 19/2021 vp) perusteella hyväksyttyä kannanottoa (kannanoton kohta 15, EK 15/2022 vp — VNS 1/2021 vp). Pyrkimyksenä on koko kansantalouden tasolla nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kyseisestä prosenttiosuudesta julkisen sektorin osuus on kolmannes. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös yksityisen sektorin tutkimus- ja kehittämisinvestointien merkittävää kasvua. 

TKI-rahoituksen tason nostamisen tavoite on todettu myös parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportissa (13.12.2021). Parlamentaarisen työryhmän linjaamat TKI-politiikan periaatteet — ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, vipuvaikutus, kokonaisvaltaisuus, tieteen vapaus sekä tutkimuksen ja koulutuksen laatu, vaikuttavuus, kilpailullisuus, yhteistyö, kansainvälisyys, globaalien haasteiden tunnistaminen, teknologia- ja toimialaneutraalius — muodostavat erittäin hyvän pohjan TKI-rahoituksen jatkovalmistelulle ja toiminnan kehittämiselle. Ehdotettuja tavoitteita ja toimenpiteitä ovat kannattaneet laajasti julkisen ja yksityisen sektorin TKI-toimijat. Valiokunta kannustaa toteuttamaan parlamentaarisen TKI-työryhmän kirjaukset. 

Osaaminen on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan onnistumisen edellytys

Hallituskausista riippumaton sitoutuminen TKI-rahoituksen nostamiseen riittävälle tasolle on oleellista juuri nyt, kun meneillään on globaaleja kriisejä, joiden ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan monitieteellistä huippututkimusta ja uusia innovaatiota. Näiden syntyminen edellyttää, että osaamisen taso ja osaajien määrä ovat maassamme riittävät. 

Valiokunta pitää hyvänä, että osaamisen merkitys on tunnistettu hallituksen esityksessä, ja asiantuntijalausuntoihin viitaten korostaa esitettyjen TKI-tavoitteiden toteutumisen edellyttävän, että puolet panostuksista kohdennetaan osaaviin ihmisiin. Erityisesti tutkijakoulutuksen saaneita osaajia tarvitaan lisää. Tähän tarpeeseen voidaan vastata kansallisilla koulutuspoliittisilla toimilla, kuten TKI-toiminnan kannalta keskeisten alojen koulutusresurssien lisäämisellä. 

Valiokunta korostaa, että panostuksia TKI-toimintaan ei saa toteuttaa vähentämällä muita koulutuksen resursseja. Ilman hyvin toimivaa ja resursoitua koulutusjärjestelmää TKI-toimintaan ei saada riittävästi osaavia tekijöitä eikä tutkimustulosten hyödyntäjiä. 

Tarvittavan asiantuntijaosaamisen varmistamiseksi Suomeen tulee saada myös kansainvälisiä osaajia. Tämän lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että tutkijanuralle hakeutuminen ja siinä pysyminen on houkutteleva uravaihtoehto tohtorintutkinnon suorittaneille. Tätä on mahdollista lisätä tutkijan työuraan varmuutta luovilla suunnitelmallisilla ja konkreettisilla toimenpiteillä. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan osaamisen turvaaminen edellyttää, että opetuksen hyvästä laadusta huolehditaan kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta sekä esi- ja perusopetuksesta lähtien työuran aikaiseen koulutukseen saakka. Perustaitojen, luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen, oppiminen on oleellinen edellytys kaikelle muulle oppimiselle. 

Rahoituksen kohdentaminen

Julkinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus tulee kohdentaa siten, että se maksimoi innovaatioiden synnyn, tuottaa laajoja ulkoisvaikutuksia sekä houkuttelee maahamme osaajia ja investointeja maailmanlaajuisesti. Kasvavan julkisen TKI-rahoituksen kohdentamisessa on keskeistä tukea Suomen merkittävimpien tutkimuspohjaisten yrittäjyys- ja innovaatioekosysteemien kasvattamista kansainväliseen mittaluokkaan. 

Julkisen TKI-rahoituksen kohdentamisessa tulee huomioida nykyistä enemmän soveltavan tutkimuksen sekä korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön merkitys. Valiokunta kiinnittää huomiota myös ammattikorkeakoulujen kyvykkyyteen toteuttaa TKI-tehtävää. Ammattikorkeakouluilla on suuri potentiaali tieteen ja työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden yhdistäjänä. Tärkeää on myös kohdentaa kasvavat TKI-panostukset ensisijaisesti olemassa olevia rakenteita hyödyntäen nostamalla korkeakoulujen perusrahoitusta, tutkimuslaitosten määrärahoja ja Suomen Akatemian resursseja. Uusien instrumenttien käyttöönotto on hidas tapa lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta. Kohdentamisessa on hyvä kiinnittää huomiota myös alueelliseen tarpeeseen. 

Hallituksen esityksessä on otettu huomioon, että yksityisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot voivat olla ennakoitua määrää vähäisempiä. Tällöin ensisijaisena vaihtoehtona ei pidetä valtion TKI-panostusten vuosittaisen korotuksen pienentämistä, vaan TKI-toiminnan rahoituksen uudelleen kohdentamista. Valiokunta korostaa, että mahdollinen julkisen rahoituksen uudelleen kohdentaminen tulee tehdä kestävästi sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintaa edistävällä tavalla. 

Kansainvälisyyden merkitys

Ehdotettu tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäys antaa vahvan signaalin tutkimus- ja kehittämistoiminnan toimijoille paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti, mikä on myönteistä, koska kansainvälisyys on keskeistä suomalaisen TKI-toiminnan onnistumiselle. Jotta Suomi olisi houkutteleva kumppani tutkijoille, tutkimusorganisaatioille, yrityksille ja sijoittajille, tulee huolehtia kestävistä panostuksista TKI-toimintaan myös kansainvälisestä näkökulmasta. 

Asiantuntijalausuntoon viitaten valiokunta näkee erityisesti EU-hankkeiden nykyistä paremman hyödyntämisen isona mahdollisuutena Suomelle. Suomi on kaikilla mittareilla jäljessä verrokkimaitaan sekä EU-hankehakemusten määrässä että hankerahoituksen saamisessa. Tunnistettuja pullonkauloja ovat muun muassa kansallisten omarahoitusosuuksien tai vastinrahoituksen puuttuminen sekä hankkeiden työläs valmistelu. Jos suomalaisilla toimijoilla ei ole resursseja mainituissa hauissa menestymiselle, EU-rahoitus jää saamatta ja potentiaalisten hankkeiden myönteiset kerrannaisvaikutukset, kuten työllisyyden lisääntyminen ja osaamisen kehittäminen sekä uusien innovaatioiden syntyminen, jäävät Suomessa näiltä osin toteutumatta. 

Tutkimusyhteistyö

Hallituksen esityksessä on tunnistettu tarve kehittää tutkimusorganisaatioiden ja yritysten pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä ja tuotu esille, että ehdotuksen mukainen TKI-rahoitus parantaa tutkimusorganisaatioiden edellytyksiä panostaa pitkäjänteisemmin TKI-toiminnan yhteistyön tiivistämiseen yritysten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Valiokunta pitää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön edistämistä tärkeänä. Siinä on tarpeellista tunnistaa, että esimerkiksi yliopistovetoinen yhteistutkimus on myös laajojen ulkoisvaikutusten TKI-toimintaa. Osana TKI-työtä koulutetaan uusia TKI-osaajia ja edistetään osaajien, ideoiden ja osaamisen liikkuvuutta yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Kansainvälisesti korkeatasoiset tutkimusryhmät ja tutkimusinfrastruktuurit houkuttelevat sekä osaajia että investointeja. 

Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, että ehdotetun rahoituslain tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että erityisesti Business Finlandin fokus palautetaan takaisin tutkimusorganisaatioiden ja yritysten pitkäjänteiseen aidosti uutta luovaan tutkimusyhteistyöhön. Valiokunta pitää tarpeellisena selvittää esimerkiksi ulkopuolisella arvioinnilla, miten Business Finlandin toiminta palvelee tutkimusyhteistyön toteuttamista muun muassa ehdotetun tutkimus- ja rahoituslain tavoitteiden toteutumisen kannalta. 

Lopuksi

Valiokunta pitää lakiehdotuksen mukaista TKI-toiminnan rahoituksen käytön suunnitelmallisuutta myönteisenä ja pitää tärkeänä, että suunnitelman kirjaukset tehdään riittävän yleisellä tasolla, jotta sitä ei toimintaympäristön muutosten vuoksi jouduta liian usein tarkistamaan.  

Valiokunta painottaa, että TKI-toiminnassa tulee panostaa korkeaan tieteelliseen laatuun ja vaikuttavuuteen. Esityksessä on tuotu esille TKI-menojen vaikutus tuottavuuteen sekä innovaatioiden ja teknologioiden käyttöönottoon. Tärkeä on tiedostaa myös TKI-työn seurauksena syntyvät sosiaaliset ja aineettomat vaikutukset, kuten terveysvaikutukset, tasa-arvon ja demokratian lisääntyminen sekä myönteiset ympäristövaikutukset, joilla kaikilla on suoria tai epäsuoria myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja talouteen.