(1) Suuri valiokunta esittää lausunnossaan keskeisiä kokoavia huomioita tiedonannosta, jossa komissio esittelee visiotaan maatalouden ja ruoan tulevaisuudesta (E 6/2025 vp). Perustelujen osalta suuri valiokunta viittaa maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan suurelle valiokunnalle osoitettuihin lausuntoihin MmVL 15/2025 vp ja YmVL 7/2025 vp. Suuri valiokunta toteaa, että se ottaa erikseen kantaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoitukseen ja sitä koskeviin sisällöllisiin kysymyksiin lausuessaan valtioneuvoston E-jatkokirjeestä EJ 2/2025 vp - E 31/2024 vp (tuleva monivuotinen rahoituskehys 2028—). 

(2) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää visiota Suomen tavoitteiden ja ennakkovaikuttamiskantojen mukaisena. Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan tavoin suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti tiedonannossa esitettyyn visioon EU:n maatalous- ja elintarvikesektorista, joka on houkutteleva, kilpailu- ja selviytymiskykyinen, johdonmukainen, kestävä sekä oikeudenmukainen nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että vision toimeenpanoon panostetaan ja sen tavoitteet myös konkretisoituvat EU-tason vaikuttaviksi toimenpiteiksi. 

(3) Suuri valiokunta katsoo, että visiossa tunnistetaan hyvin maatalouden ja ruokasektorin, kalastusala mukaan lukien, strateginen merkitys EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Kilpailukykyinen ja monipuolinen ruoantuotanto, kannattava alkutuotanto, ekologisesti ja eettisesti kestävä maataloussektori sekä elinvoimaiset maaseutualueet on nähtävä tärkeänä osana EU:n kilpailukykyä, strategista autonomiaa, yleistä turvallisuus-, varautumis- ja kestävyysagendaa sekä ruokaturvaa. Kuten ympäristövaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta esittävät, kriisinkestävä ruokajärjestelmä on olennainen osa EU:n kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta. 

(4) Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että maatalouteen ja ruokasektorille tarvitaan vakaa, ennustettava ja johdonmukainen politiikkakehys, jossa otetaan nykyistä paremmin huomioon myös muut maatalouteen vaikuttavat politiikat kuin yhteinen maatalouspolitiikka (YMP). Suuri valiokunta katsoo, että tiedonannon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä parempaa EU:n politiikkasektorien yhteensovittamista ja riittävää rahoitusta. Ohjauskeinojen päällekkäisyyttä ja ristiriitaisuutta on vältettävä sekä yhteisen maatalouspolitiikan hallinnollista taakkaa ja valvontoihin ja seuraamuksiin liittyvää rasitusta vähennettävä. Kaikkien EU-toimien on perustuttava ajantasaiseen tieteelliseen tietoon ja tekniseen kehitykseen sekä oltava riskiperusteista. Eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön tulee olla EU-tasolla kattavaa ja ajantasaista. Sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan ja tasavertaisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi on tärkeätä, että kaikissa jäsenmaissa noudatetaan täysimääräisesti EU-säädösten vaatimuksia ja toimeenpannaan EU-toimia yhdenmukaisesti.  

(5) Suuri valiokunta toistaa kantansa siitä, että ruoantuotannon tulee säilyä maatalouden tärkeimpänä tehtävänä (SuVL 3/2024 vp, kappale 64, SuVL 5/2024 vp, kappale 21). On tärkeätä, että maataloutta voidaan harjoittaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi koko EU:n alueella. Maatalouden tulevaisuuden elinehto on tuotannon kannattavuus. Kannattava alkutuotanto ja ruoantuotannon jatkuvuus ovat ruokaturvan ja huoltovarmuuden perusedellytyksiä. Suuri valiokunta tukee vision tavoitetta siitä, että maatalous- ja elintarviketuotanto menestyvät koko mantereella kaikessa moninaisuudessa. Kuten maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, tämän lähtökohdan tulee ohjata myös tulevaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. 

(6) Suuri valiokunta toteaa, että hajautettu perheviljelmäpohjainen maataloustuotanto on ruokaturvan keskeinen perusta. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa tässä yhteydessä kansallisesti riittävän omavaraisen alkutuotannon merkitystä. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että ruokaturvan kokonaisvaltaisen vahvistamisen kannalta on tärkeätä myös vähentää ruokahävikkiä, varmistaa eläinten hyvinvointi sekä edistää kiertotaloutta ja paikallisen ja kestävästi tuotetun terveellisen ruoan saatavuutta muun muassa julkisten hankintojen roolia vahvistamalla.  

(7) Suuri valiokunta katsoo, että ruokaturvan ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi EU:n toimissa tulee ottaa jatkossa nykyistä paremmin huomioon myös perinteisen maatalouden ohella vaihtoehtoisiin tuotantomuotoihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Asiantuntijakuulemisissa sekä ympäristövaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnoissa on tuotu erityisesti esille, että uuselintarvikkeita ja kasviproteiinituotteita koskevat EU-tason päätöksenteosta johtuvat esteet innovaatioiden tuottamiseen ja tuotteiden markkinoille saattamiseen on poistettava muun muassa lupamenettelyjä nopeuttamalla ja keventämällä ja niiden läpinäkyvyyttä parantamalla. Tällaiselle kehitykselle on suomalaisille yrityksille selkeä tarve globaalien kilpailuolosuhteiden tasaamiseksi. Suomella on vahva suhteellinen kilpailuetu maankäytöstä ja sääolosuhteista riippumattomista, edistynyttä teknologiaa hyödyntävissä uusissa ruoantuotantotavoissa. Suomalaiset uuselintarvikeyritykset ovat kuitenkin kohdanneet Euroopan unionissa kohtuuttomia sääntelyvaatimuksia. On vakava riski, että kestävät, ruokaturvan ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömät innovaatiot karkaavat pois EU:sta, jos hyväksymismenettelyitä ei merkittävästi nopeuteta. Kasviproteiinien kohdalla suomalaisen osaamisen, ilmaston ja yritystemme etu olisi, että EU-tasolla otettaisiin ennakoivampi ja suunnitelmallisempi ote kasviproteiinien edistämiseksi osana kestävää ruokatuotantoa. Suuri valiokunta muistuttaa, että Suomi on biotekniikan ja solumaatalouden edellä kävijä. Suomessa on kolme noin kymmenestä maailman johtavasta uuselintarvikeyrityksestä. 

(8) Suuri valiokunta painottaa ruoantuotannon jatkuvuuden turvaamista ja monipuolisen alkutuotannon turvaamisen ja edistämisen tärkeyttä. Nuorten viljelijöiden saaminen mukaan alkutuotantoon on ruokaturvan ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä. Suuri valiokunta katsoo maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan tavoin, että kansallisten toimien lisäksi myös EU-tason toimin on edistettävä sukupolvenvaihdoksia ja peltojen siirtymistä uusien viljelijöiden aktiivikäyttöön. (Ks. SuVL 4/2024 vp, kappale 64) 

(9) Suuri valiokunta toteaa, että yhteisen maatalouspolitiikan maataloustuilla on merkittävä ja suora vaikutus maanviljelijöiden toimeentuloon. Suuri valiokunta tukee komission tavoitetta uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa siten, että sen tukijärjestelmiä ja niiden valvontaa yksinkertaistetaan, ehtoja vähennetään ja kansalliset olosuhteet huomioivaa joustavuutta sekä kannustimia lisätään. (Ks. SuVL 5/2024 vp, kappale 24) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää perusteltuna tiedonannon lähtökohtaa siitä, että tuet kohdennettaisiin jatkossa vahvemmin aktiiviseen tuotantoon, nuorille ja uusille tuottajille sekä EU:n epäsuotuisille alueille. Suuri valiokunta toistaa arvionsa siitä, että politiikkatoimia uudistettaessa on kiinnittävä huomiota myös EU:n laajentumisen mahdollisiin vaikutuksiin EU-alueen tuottajille ja sisämarkkinoiden toimintaan sekä myös pohjoisen ruoantuotannon kannalta. Nykyinen pinta-aloihin perustuva suorien tukien järjestelmä ei voi jatkua ilman merkittäviä sopeutuksia. (Ks. laajentumisesta SuVL 3/2024 vp, kappale 80, SuVL 9/2024 vp, kappaleet 20—21) 

(10) Suuri valiokunta toteaa, että maatalouden ja ruokasektorin houkuttelevuuden lisäämiseksi alan toimijoille on annettava selkeä näkymä siitä, että EU-tasolla edistetään johdonmukaisesti sektorin kilpailukykyä, uusien yritysten markkinoillepääsyä, koko elintarvikeketjun toimivuutta sekä reiluja työ- ja elinolosuhteita ja vahvistetaan maaseutu- ja rannikkoalueiden elinvoimaisuutta sekä alueiden ja alan kriisinkestävyyttä. Suuri valiokunta pitää myönteisenä, että komissio tunnistaa tiedonannossa Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutukset ja erityisen tuen tarpeet EU:n itäisillä raja-alueilla, kuten myös alueiden strategisuuden turvallisuuden kannalta. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että myös nämä tavoitteet etenevät konkreettisiksi EU-tason toimenpiteiksi. 

(11) Suuri valiokunta katsoo, että alkutuottajan sopimusasemaa on vahvistettava ja koko elintarvikeketjun tasapainoa on kehitettävä oikeudenmukaisempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Asiantuntijakuulemisissa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan lausunnoissa on tuotu esille, että EU-tason toimenpiteitä tarvitaan ruoan arvoketjujen kokonaisvaltaiseksi vahvistamiseksi, markkinoiden epätasapainojen korjaamiseksi ja epäterveiden kauppatapojen poistamiseksi.  

(12) Maatalousalan ja ruokasektorin toimintaedellytysten, kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan myös panostuksia datan hallinnan, digitalisaation, älymaatalouden ja muiden uusien teknologioiden käyttöönoton edistämiseen. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta korostaa tutkimuksen, innovointien ja investointien merkitystä tiedonannon tavoitteiden saavuttamiseksi. Alkutuotantoon tarvitaan merkittäviä investointeja jalostukseen ja elintarvikekehitykseen sekä tuotteiden markkinoille saattamiseen. Riittävien investointien turvaaminen ja innovaatiomyönteinen politiikkaa maatalous- ja ruokasektorilla on nähtävä alan kilpailukyvyn ja EU:n huoltovarmuuden ja strategisen autonomian olennaisena edellytyksenä. 

(13) EU-tason toimin on parannettava myös yksityisen rahoituksen saatavuutta. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että kaikkia rahoituslähteitä, mukaan lukien Euroopan investointipankin resursseja, tulisi hyödyntää ja kestävän rahoituksen lainsäädäntöä edelleen kehittää maatalous- ja ruokasektorin erityispiirteet huomioiden. Samanaikaisesti on edistettävä uusien tulonlähteiden luomista maaseutusektorille ja -alueille esimerkiksi hiiliviljelyn ja luontoarvomarkkinoiden kautta. Myös biotalous ja kiertotalous sisältävät merkittävää potentiaalia maaseutualueiden taloudelle. Suuri valiokunta toteaa, että alojen toimintaedellytyksiä parantamalla voidaan edistää yhtä aikaa sekä EU:n kilpailukykyä, kasvua ja strategista autonomiaa sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan tavoitteita (Ks. SuVL 3/2024 vp, kappale 38). 

(14) Suuri valiokunta tukee maatalous- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan tavoin komission tavoitetta maatalous- ja ruokasektorista, joka osaltaan edistää vuoden 2040 EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista samalla kun huolehditaan terveestä maaperästä ja puhtaasta vedestä ja ilmasta sekä suojellaan ja ennallistetaan biologista monimuotoisuutta. Valtioneuvoston lailla suuri valiokunta katsoo, että vuoden 2030 jälkeisen ajan ilmastosääntelyä valmistellessa tulee ottaa huomioon maatalouden ja maankäyttösektorin erityispiirteet ja vahvistaa biotaloutta. 

(15) Suuri valiokunta katsoo, että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä biologisesta monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat tärkeä osa ruokaturvaa ja kriisivarautumista. Yhteisen maatalouspolitiikan keinoin ja kannustein on tärkeää vahvistaa alan ympäristötoimia varmistaen samalla ruoantuotannon jatkuvuus (SuVL 3/2024 vp, kappale 32). Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston ja komission näkemyksiin siitä, että ratkaisuja ja ympäristö- sekä biodiversiteettihyötyjä on löydettävissä muun muassa kestävää kotieläintuotantoa ja laajapohjaista nurmipohjaista eläintuotantoa ja luonnonlaidunnusta edistämällä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan tavoin suuri valiokunta kiinnittää huomiota myös yhteisten vesivarojen vastuulliseen käytön ja maaperän puhtaudesta ja tuottokyvystä huolehtimisen merkitykseen. Ympäristön kestävyyden kannalta on tärkeä muun muassa vauhdittaa uusien vaihtoehtoisten kasvinsuojeluaineiden- ja tekniikoiden sekä biopestisidien markkinoille tuloa. Asiantuntijakuulemisissa esille on nostettu myös luomutuotannon ja vesien valuma-aluesuunnittelun merkitys. 

(16) Lopuksi suuri valiokunta korostaa maatalous- ja ruokasektorin globaalin kilpailukyvyn merkitystä ja kokonaisvaltaisen kriisivarautumisen tärkeyttä.  

(17) Suuri valiokunta pitää maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan lailla tärkeänä, että EU-alueen maatalous- ja elintarvikesektori voivat osallistua globaaliin kilpailuun tasapuolisin toimintaedellytyksin. EU on maailman merkittävin maataloustuotteiden viejä ja sen rooli globaalin ruokaturvan takaamisessa on merkittävä. Suuri valiokunta pitää hyvänä komission tavoitetta yhtenäistää tuotantostandardien soveltamista tuontituotteisiin erityisesti kasvinsuojeluaineiden ja eläinten hyvinvoinnin osalta ja edistää myös muutoin sääntely-yhteistyötä ja WTO-sääntöjen noudattamista. Ympäristövaliokunnan mukaan vastaavia toimia tarvitaan myös eläinten lääkitsemisen ja ympäristövaatimusten alueella. Uusien vientimahdollisuuksien luomiseksi ja haitallisista riippuvuuksista irtautumiseksi EU:n on myös tehostettava toimiaan kauppasuhteiden monipuolistamiseksi ja neuvoteltujen kauppasopimusten voimaansaattamisen nopeuttamiseksi. Kuten maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että Suomessa maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn edellytyksenä oleva kasvu voidaan käytännössä saavuttaa vain laajentamalla markkinoita EU-alueelle ja sen ulkopuolelle. 

(18) Suuri valiokunta pitää hyvänä valtioneuvoston tavoitetta vähentää tuontiriippuvuutta kriittisten tuotantopanosten, erityisesti fossiilisen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehuraaka-aineiden osalta. Globaalit kriisit ovat tehneet näkyväksi EU-alueen ruoantuotannon riippuvuuden ulkomaisista tuontipanoksista, maailmanmarkkinoiden hintakehityksestä ja ruokaketjujen toimivuudesta. Kriittisten raaka-aineiden tuontiriippuvuuden vähentämiseksi on tärkeätä lisätä EU:n proteiiniomavaraisuutta ja edistää myös ravinteiden kierrätystä, viljelykiertoja ja maatilojen biokaasutuotantoa ja muuta energiatuotantoa energiaomavaraisuuden lisäämiseksi. Myös kriittisen infrastruktuurin turvaamistoimia on parannettava mm. energia- ja vesihuollossa, ja EU:n toimenpiteissä on huomioitava myös kyberturvallisuus ja hybridivaikuttamisen uhka EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamista koskevan presidentti Niinistön raportin kirjauksien mukaisesti.