Euroopan tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja siihen sisältyvä tarkastuslausuma EU:n varainhoidosta muodostavat perustan vastuuvapausmenettelylle, jossa neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta EU:n parlamentti tekee poliittisen päätöksen siitä, onko komissio täyttänyt hyväksyttävästi velvollisuutensa talousarvion toteuttajana.
Valiokunta pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin antaa jälleen puhtaan tarkastuslausunnon EU:n varainhoitovuoden 2020 tilien luotettavuudesta, kuten se on antanut vuodesta 2007 lukien. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan vuoden 2020 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EU:n taloudellisesta tuloksesta ja sen varoista ja vastuista vuoden lopussa. Myös vuoden 2020 tulot olivat aiempien vuosien tapaan kokonaisuutena tarkastellen lailliset ja sääntöjenmukaiset, eikä virhetaso ollut olennainen.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuin antaa toisena vuonna peräkkäin kielteisen lausunnon maksuista, koska niissä on liikaa virheitä. Kielteinen lausunto on osoituksena laajalle levinneistä ongelmista. Huolestuttavaa on myös se, että menojen arvioitu kokonaisvirhetaso on ollut viime vuosina lievässä nousussa, ja se on ylittänyt kahden prosentin olennaisuusrajan. Vuosina 2020 ja 2019 arvioitu kokonaisvirhetaso oli 2,7 prosenttia, vuonna 2018 2,6 prosenttia ja vuonna 2017 2,4 prosenttia.
Valiokunta pitää tärkeänä, että komissio ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla etenkin kulujen korvaamista koskevat virheet saadaan vähenemään. Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että suurimmat virheriskit liittyvät vuodesta toiseen menoihin, jotka perustuvat pääasiassa kulujen korvaamiseen ja joihin sovelletaan usein monimutkaisia sääntöjä. Vuonna 2020 kulujen korvaamisesta aiheutuvien menojen (ns. suurriskisten menojen) virhetaso oli 4,0 prosenttia, vuonna 2019 4,9 prosenttia ja vuonna 2018 4,5 prosenttia. Valtaosa suuren riskin menoista liittyi koheesioalaan, maaseudun kehittämiseen ympäristö- ja ilmastotoimen alalla, tutkimushankkeisiin sekä EU:n ulkopuolisiin kehityshankkeisiin. Yleisiä virheitä olivat mm. tukeen oikeuttamattomat hankkeet ja kulut, todentavan aineiston puuttuminen sekä virheet julkisissa hankinnoissa.
Valiokunta yhtyy Suomen kantaan, jonka mukaan varainhoitoa on parannettava uuden monivuotisen rahoituskehyskauden käynnistyessä kaikilla aloilla sääntöjä ja hallinnointia yksinkertaistamalla. Samanaikaisesti tulee kiinnittää huomiota valvonnan kustannustehokkuuteen. Jotta tarkastusten tuloksellisuutta voitaisiin lisätä ja samalla vähentää tarkastustoiminnan hallinnollista taakkaa niissä maissa, joissa hallinto- ja valvontajärjestelmät toimivat, tulee tarkastuksia kohdennettaessa painottaa virheriskejä ja virheiden syitä. Valiokunta korostaa myös jäsenmaiden omaa vastuuta komission kanssa yhteisesti hallinnoitujen virheiden ennaltaehkäisyssä ja valvontajärjestelmien kehittämisessä.
Tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso kuvaa sitä rahamäärää, jota ei ole käytetty sovellettavien säännösten ja määräysten mukaisesti ja jota ei näin ollen olisi pitänyt maksaa EU:n talousarviosta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että virhetaso itsessään ei kerro esim. petosten määrästä. Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista tarkastustensa yhteydessä havaitsemistaan petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Tämä päättää, tutkiiko se tapaukset ja ryhtyykö se niiden osalta jatkotoimiin, jotka tapahtuvat tarvittaessa yhteistyössä kansallisten oikeusviranomaisten kanssa. Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin raportoi kuusi petosepäilyä (yhdeksän tapausta vuonna 2019). OLAF on käynnistänyt tutkinnan kaikista näistä tapauksista.
Valiokunta on aiempien vuosien tapaan huolestunut EU:n talousarvion maksamatta olevien maksusitoumusten jatkuvasta kasvusta, mikä lisää maksumäärärahoihin kohdistuvia paineita tulevina vuosina. Vuoden 2020 lopussa maksamattomien sitoumusten määrä oli 303 miljardia euroa (vuoden 2019 lopussa 298 miljardia euroa ja vuoden 2018 lopussa 281 miljardia euroa). Kasvu on edellisiä vuosia pienempi, mikä tilintarkastustuomioistuimen mukaan johtui osittain siitä, että covid-19-pandemian torjuntaan myönnettiin lisää maksumäärärahoja.
Maksamattomien sitoumusten osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varojen käyttö on ollut suunniteltua hitaampaa. Vaikka kaikki ERI-rahastoista jäsenvaltioille myönnetyt varat (465 miljardia euroa) oli sidottu vuoden 2020 loppuun mennessä, 45 prosenttia (209 miljardia euroa) oli yhä käyttämättä vuoden 2020 lopussa. Tämä määrä muodostaa pääosan 303 miljardin euron sitoumuksista, jotka olivat maksamatta vuoden 2020 lopussa. Valiokunta kiinnittää huomiota myös ERI-rahastojen varojen käytön suuriin eroihin eri jäsenmaissa. Esimerkiksi Suomi on käyttänyt vuoden 2020 loppuun mennessä 79 prosenttia kokonaismäärärahoistaan, kun taas kolme alhaisimman käyttöasteen jäsenvaltiota (Italia, Kroatia ja Espanja) olivat käyttäneet vain noin 45 prosenttia niille sidotuista määristä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ERI-rahastojen varojen hitaan käytön syyt selvitetään ja huolehditaan siitä, että maksamatta jäävät sitoumukset purkautuvat hyväksyttyjen aikataulujen mukaisesti. Samalla tulee varmistua siitä, että jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille on tarjolla riittävästi varojen käyttöön liittyvää tukea ja neuvontaa.