EU-puheenjohtajuuden parlamentaarinen valmistelu
Vuoden 2019 jälkipuoliskon Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana tehtävänään viedä eteenpäin EU:n yhteistä agendaa neuvostossa. Vaikuttamisstrategian sijaan valtioneuvoston tarkoituksena on toimittaa eduskunnalle joulukuussa 2018 hyväksyttävän kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan eli Trion ohjelman linjaukset sekä oman puheenjohtajakautensa painopisteet.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa ennakoivan suunnittelun merkitystä EU-asioissa ja erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskauden lähestyessä. Puheenjohtajuuskauteen valmistautumisessa tulee parlamentaaristen vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi noudattaa vakiintunutta EU-asioiden käsittelyjärjestystä. Ulkoasiainvaliokunta toteaa tämän edellyttävän puheenjohtajuuskauteen liittyvien asioiden perusteellista käsittelyä suuressa valiokunnassa. Tämä edellyttää sekä Trion että Suomen oman pj-kauden painopistepaperin oikea-aikaista tuomista eduskunnan käsittelyyn. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että eduskunnan täysistunnossa käydään keskustelu Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta hyvissä ajoin ennen asiaa koskevia ratkaisevia päätöksiä.
Sama koskee unionin seuraavaa strategista ohjelmaa viiden vuoden prioriteetteineen 2019—2024, joka tulee Eurooppa-neuvoston linjattavaksi kesällä 2019. Tämä pidemmän aikavälin strategisen suunnittelun ohjausasiakirja on tärkeä vaikuttamiseksi myös unionin ulkosuhteisiin, joiden osalta kiertävistä puheenjohtajuuksista ohjelmineen on luovuttu, ja Euroopan ulkosuhdehallinto ja korkea edustaja hoitavat sektoria pysyvästi.
EU:n yhteiset arvot
EU:n perussopimuksissa määritellyn mukaisesti unioni perustuu arvoihin, joita ovat loukkaamaton ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet. Ulkoasiainvaliokunta yhtyy vaikuttamisstrategiassa esitettyyn näkemykseen näiden EU:n yhteisten arvojen turvaamisen tärkeydestä.
Samalla valiokunta toteaa huolestuneisuutensa siitä, että sitoutuminen yhteiseen arvopohjaan on eräissä jäsenmaissa heikentynyt. Arvojen kyseenalaistaminen unionin sisällä on uhka koko unionin uskottavuudelle. Yhteisten oikeusvaltion periaatteiden rikkomisella pitää olla selvät seuraukset, ja valiokunta pitääkin tärkeänä, että Suomi tukee vahvasti komission toimia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa ja siihen liittyvää sanktiomekanismia. On myös tärkeää edelleen vahvistaa keinoja unionin yhteisten arvojen kunnioittamisen varmistamiseksi kehittämällä ja tehostamalla ennakollisia ja muita mekanismeja ja tarvittaessa käyttää niitä.
Ulkoinen toiminta ja turvallisuus
Vuoden 2018 vaikuttamisstrategian EU:n ulkoista toimintaa ja turvallisuutta koskevaan osioon nostetut prioriteetit ovat seuraavat: yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä puolustusyhteistyö, naapurusto ja lähialueet sekä kehityspolitiikka. Lisäksi ulkoasiainvaliokunnan tehtäväkenttään strategiassa kuuluvia asioita ovat avointa ja sääntöpohjaista kauppajärjestelmää koskevat kohdat samoin kuin terrorismin ja muuttoliikkeen ulkoisen ja sisäisen toiminnan rajapinnassa olevat seikat. Pääsääntöisesti valiokunta pitää em. asioita perusteltuina strategiaan nostettuina painopisteinä.
Merkittävänä puutteena valiokunta näkee kuitenkin sen, että Afrikka puuttuu painopisteistä täysin. Afrikan merkitys, pakolaisuuden lisääntyminen ja myönteisten kehitysvaikutusten aikaansaaminen mantereella ovat EU:n tulevaisuuden kannalta niin merkittäviä asioita, että ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen Suomen tulee kaikissa yhteyksissä korostaa EU:n ja Afrikan välisten suhteiden kokonaisvaltaista kehittämistä kohti strategista kumppanuutta. Tämän tulee tarkoittaa laaja-alaista ulkopoliittista yhteistyötä mukaan lukien kaupallistaloudellinen ja kehitysyhteistyö. Afrikkaan liittyen valiokunta korostaa myös EU:n kehityspolitiikan koordinaation ja vaikuttavuuden merkittävää vahvistamista ja kehittämistä.
Länsi-Balkanin osalta valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, että alueen maiden EU-perspektiivi on tärkeä motivoiva tekijä uudistusten toimeenpanossa. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat oikeusvaltio- ja perusoikeuskysymykset. Alueen ja sen kehityksen merkitys EU:lle on kiistaton, ja on tärkeää, että EU pysyy aktiivisena toimijana alueen vakauden tukemisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei alueen maille aseteta keinotekoisia päivämääriä niiden EU-liittymisen suhteen, vaan edellytys EU-tiellä etenemiseen riippuu täysin jäsenyyskriteerien täyttämisestä.
Kauppapolitiikassa valiokunta korostaa EU:n yhteisen kauppapolitiikan merkitystä Suomelle. EU:n yhteinen vapaakauppaan perustuva kauppapolitiikka luo Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaedellytykset sekä talouskasvun pohjan. Valiokunta pitää tärkeänä EU:n toimia yhteisen kauppapolitiikan vahvistamiseksi samoin kuin avoimen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppajärjestelmän edistämiseksi. Erityisesti Yhdysvaltojen perääntyminen vapaakaupassa jättää EU:n ainutlaatuiseen asemaan kansainvälisten kauppasopimusten solmimisessa. Tällä sektorilla EU:lla on nyt mahdollisuus todellisen johtoroolin ottamiseen, ja valiokunta pitää tärkeänä tämän mahdollisuuden hyödyntämistä.
Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä EU:n arktisen politiikan vahvistamista ja tuomista tiiviimmin osaksi EU:n eri politiikkoja ja kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen Suomen puheenjohtajuutta arktisessa neuvostossa. Valiokunta korostaa alueen ekosysteemin säilyttämisen suurta merkitystä koko maapallolle ja ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävien toimien keskeisyyttä. Tärkeä osa näitä toimia on jäätikön sulamisen kiihdyttimenä toimivan mustan hiilen vähentäminen.
Vaikuttamistrategiassa nostetaan EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU:n puolustusyhteistyön vahvistaminen yhdeksi prioriteettialueeksi. Suomen painopisteet ovat pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), EU:n puolustusrahaston toimeenpano, puolustuksen säännöllisen arvioinnin toimeenpano, hybridiuhat sekä EU-Nato-yhteistyö. Ulkoasiainvaliokunta käsitteli näitä aiheita kattavasti ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä ja pitää hyvänä, että ne on nostettu myös vaikuttamisstrategiaan. Valiokunta korostaa EU:n puolustusulottuvuuden tärkeyttä ja Suomen aktiivista osallistumista siihen. On odotettavissa, että puolustusulottuvuuden kehittämisen kautta EU pystyy paremmin vastaamaan tulevaisuuden turvallisuustarpeisiin ja edistämään vakautta niin lähiympäristössään kuin laajemminkin.
Valiokunta toteaa, että suurin osa vaikuttamisstrategiassa mainituista ulkosuhdeasioista on valiokunnan käsiteltävänä U-, E- ja UTP-asioina ja valiokunta antaa niistä tarvittaessa lausuntonsa. Monet ulkopolitiikan keskeisistä kysymyksistä ovat jatkuvasti pöydällä olevia EU:n ja kolmansien maiden välisten suhteiden kehittämistä tai kansainvälisiä kriisejä koskevia asioita. Niitä käsitellään säännöllisesti ulkoasiainneuvoston kokouksissa ja tarpeen mukaan myös EU-huippukokousten yhteyksissä. Erityisesti tällaisten asioiden osalta valiokunta korostaa ministerien etu- ja jälkikäteiskuulemisten tärkeyttä parlamentaarisen katteen toteutumisen varmistamiseksi.
Institutionaaliset kysymykset
Vaikuttamisstrategian institutionaalisten kysymysten osalta valiokunta pitää valtioneuvoston tapaan tärkeänä neuvoston toimintakyvyn varmistamista. Määräenemmistöpäätösten ja niihin liittyvän rakentavan pidättäytymisen käytön lisäämisen mahdollisuus yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sisältyy jo nykyiseen perussopimukseen. Komission tuleva tiedonanto asiassa keväällä 2018 saattaa olla mahdollisuus edetä asiassa, ja Suomen on syytä osallistua aktiivisesti sen käsittelyyn.