Yleistä

(1) Ulkoasiainvaliokunta käsittelee tässä lausunnossa yhtäaikaisesti valtioneuvoston selvitystä "ReArm Europe" (E 21/2025 vp) ja valtioneuvoston U-kirjelmää SAFE-asetukseksi (U 12/2025 vp). 

(2) Komission puheenjohtaja Von der Leyen esitti 4.3 puolustuksen rahoituksen vahvistamista koskevan ReArm Europe-suunnitelman. Suunnitelma on laaja-alainen ja sen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolustuskykyä ja strategista autonomiaa. 

(3) ReArm Europe-suunnitelman yksityiskohtaisemmat tiedot annettiin 19.3 julkaistussa valkoisessa kirjassa Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta. Kirjassa käydään läpi puolustuksen painopisteitä, joihin Euroopan tulee erityisesti investoida. Näitä ovat muun muassa ilma- ja ohjuspuolustus, tykistöjärjestelmät, ampumatarvikkeet, lennokit, sotilaallinen liikkuvuus, elektroninen sodankäynti mukaan lukien tekoäly sekä strategiset mahdollistajat. Tämän lisäksi valkoisessa kirjassa käsitellään puolustusteollisuuden tukemista, Ukraina-tukea, sekä puolustuksen sääntelyn yksinkertaistamista. 

(4) ReArm-Europe-suunnitelma EU:n puolustusrahoituksen vahvistamiseksi koostuu viidestä pilarista: 1) uusi 150 miljardin euron SAFE-lainainstrumentti (SEUT- artiklaan 122 perustuen) puolustusinvestointien vauhdittamiseksi, 2) finanssipoliittisten sääntöjen lievennykset, 3) EU-budjetin joustava käyttäminen puolustusinvestointeihin, 4) Euroopan investointipankin rahoitusmahdollisuuksien laajentaminen sekä 5) yksityisen pääoman käyttömahdollisuuksien helpottaminen. 

(5) SAFE-lainainstrumenttiin liittyvä asetusluonnos on Coreper:n käsiteltävänä, ja saadun selvityksen mukaan päätöksentekoon pyritään nopealla aikataululla. Asetuksen myötä EU:n jäsenvaltiot voisivat hakea 150 miljardin euron edestä lainoja suorituskykyjen kehittämiseksi. Tavoite on edistää eurooppalaisia yhteishankintoja sekä kasvattaa puolustusteollisuuden tilausnäkymää pitkäaikaisesti. 

(6) Lainojen maturiteetti olisi enimmillään 45 vuotta ja sisältäisi 10 vuoden lyhennysvapaan kauden. Poikkeuksena asetuksen voimassaolon ensimmäisten 12 kuukauden aikana jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus hakea lainaa myös kansallisiin hankintoihin, edellyttäen että hankinnat ovat avoimia muiden jäsenvaltioiden myöhemmälle osallistumiselle. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään 65 prosenttia lopputuotteen komponenttien kustannuksista kohdistuu EU:n, ETA:n EFTA-alueen tai Ukrainan alueelle. 

(7) Välineen lainarahoitusta ei olisi jaettu etukäteen jäsenvaltioiden kesken, vaan rahoitusta haluavien jäsenvaltioiden edellytettäisiin toimittavan komissiolle hakemus, jossa määritellään tavoiteltu lainarahoituksen määrä. Komission tulisi tämän jälkeen ilmoittaa jäsenvaltioille alustavat rahoitusosuudet. Jotta hankinnat suuntautuisivat yhteisiin tarpeisiin ja lisäisivät koordinaatiota, edellytettäisiin, että niihin osallistuu vähintään kaksi jäsenvaltiota tai vaihtoehtoisesti jäsenvaltio yhdessä Ukrainan tai ETA:n EFTA-maan kanssa. 

(8) Valiokunta on kiinnittänyt asiaa käsitellessään erityisesti huomiota aloitteiden yleisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin näkökohtiin. 

Valiokunnan huomioita

(9) Valiokunta pitää ReArm-suunnitelmaa ja siihen sisältyvää SAFE-asetusehdotusta merkittävänä uutena aloitteena, jolla tähdätään Euroopan turvallisuuden kiireelliseen vahvistamiseen. Valiokunta pitää pikaisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi välttämättöminä. On tärkeää, että myös EU:n puolella suunnataan eri keinoja puolustuskapasiteetin kasvattamiseen ja tehokkaaseen järjestämiseen. 

(10) ReArm- suunnitelma on tärkeä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sektorin avaus Euroopan heikentyneessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä, jossa Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja on aggressiivisilla ja kansainvälistä oikeutta räikeästi rikkovilla toimillaan vaarantanut rauhan ja vakauden Euroopassa. Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan on varauduttava pitkäjänteisesti ja eri toimin joita tehdään niin kansallisesti, Naton kuin EU:nkin kautta. 

(11) Valiokunta huomauttaa, että Euroopan globaali toimintaympäristö on ylipäätään haastava, sitä leimaa maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros, kiivas strateginen kilpailu ja demokratioiden ja autoritääristen valtioiden välinen vastakkainasettelu. 

(12) Nopeat muutokset toimintaympäristössä ovat lisänneet painetta Euroopan omiin, ripeisiin toimiin turvallisuutensa vahvistamiseksi. 

(13) Valiokunta toteaa, että aloite osoittaa Euroopan ottavan vakavasti oman puolustuksensa vahvistamisen ja haluaa estää Venäjän vaikutusvallan kasvun tilanteessa, jossa Venäjä on hyökkäyssodan myötä valinnut vastakkainasettelun lännen kanssa ja hakee määrätietoisesti tukea ja kumppaneita omalle lännenvastaiselle politiikalleen, jonka tarkoituksena on rakentaa kansainvälinen järjestys uudelleen. 

(14) Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osallistuu niin ReArm-suunnitelman kuin koko EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen aktiivisesti. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston linjaan, jossa on syytä osoittaa avoimuutta erilaisille rahoitusratkaisuille niin Ukrainan tukemiseksi kuin Euroopan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. 

(15) Euroopan investointipankki (EIP) on rahoittanut turvallisuus- ja puolustussektoria jo yli vuosikymmenen, ja vuodesta 2022 lähtien tätä on tehostettu Strategic European Security Initiative -aloitteella, jonka tavoite on kasvatettu kahdeksaan miljardiin euroon vuosille 2022-2027. Vaikka kelpoisuusehtoja on hiljattain laajennettu ja turvallisuus tunnustettu pysyväksi julkisen politiikan tavoitteeksi, EIP:n rahoitus puolustussektorille on edelleen riittämätöntä, eikä se edelleenkään rahoita aseiden ja ammusten tuotantoa. Valiokunta korostaa, että Suomen on aktiivisesti edistettävä rahoituskriteerien tarkistamista siten, että rahoitus ulotetaan myös puolustusteollisuuden kriittisiin osa-alueisiin. 

(16) Valiokunta korostaa, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on erittäin tärkeää suunnata puolustuksen EU-tukea Euroopan itärajan maille ja pitää myönteisinä saamiaan tietoja siitä, että aloitteen käyttöalaan on listattu kohteita, joissa etulinjan tarpeet painottuvat. Rahoituksen kohdentaminen kriittisiin suorituskykyihin on tärkeää, Komission esitys huomioi kriittisinä suorituskykyalueina maavoimien suorituskykyjen kehittämisen samoin kuin ilma- ja ohjuspuolustuksen sekä sotilaallisen liikkuvuuden. 

(17) Suomen on jatkovalmistelussakin syytä painottaa Suomen itärajan merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle. 

(18) Valiokunta painottaa, että yhtenäinen ja vahva EU on Suomen etu ja merkittävä turvallisuustekijä. Se edellyttää EU:lta myös tehokasta ja toimivaa päätöksentekokykyä. Näiden aloitteiden ripeä eteneminen olisi tärkeä viesti tästä myös ulospäin. 

(19) Valiokunta korostaa, että EU:n työtä eurooppalaisten suorituskykyjen edistämiseksi on tehtävä linjassa Naton puolustussuunnitelmien kanssa. Näin voidaan varmistaa EU:n ja Naton toisiaan täydentävä rooli, estää tehottomien päällekkäisyyksien synty ja varmistaa EU:n aloitteille myös niiden Nato-maiden tuki, jotka eivät ole EU:n jäseniä. EU:n toimet puolustuksen ja suorituskykyjen vahvistamiseksi tukevat myös Naton pelotetta ja puolustusta. 

(20) Valiokunta pitää tärkeänä SAFE-asetukseen esitettyä EU:n kumppanimaiden mahdollisuutta osallistua yhteishankintoihin välineen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Valiokunta painottaa myös sitä, että Ukrainalle tulee antaa ehdotuksessa erityinen asema ja Ukrainan mahdollisuus osallistua yhteishankintoihin tulee varmistaa. 

(21) Valiokunta painottaa, ettei tehtävien yhteishankintojen tulisi keskittyä hyödyttämään vain suuria eurooppalaisia puolustusalan yrityksiä, vaan pienikokoiset ja eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat alan yritykset tulee huomioida yhtä lailla. Tämä on Suomen puolustusteollisuuden kannalta tärkeää ja samalla huoltovarmuuden näkökulmasta koko maanosan kannalta keskeistä. 

(22) Ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen mukaan SAFE-välineen mahdollinen hyödyntäminen edellyttää huolellista arviointia niin puolustustarpeiden kuin kustannustehokkuuden kannalta. Vaikka Suomen valtio saa lainaa tällä hetkellä EU:ta edullisemmin, väline tarjoaa mahdollisuuden osallistua yhteishankkeisiin ilman omaa lainanottoa, mikä voi olla tarkoituksenmukaista erityisesti silloin, kun kyse on strategisista eduista ja eurooppalaisen puolustuskyvyn vahvistamisesta. Suomi on aiemmin menestyksekkäästi hyödyntänyt EU:n puolustusrahoitusinstrumentteja, ja myös SAFE voi tietyin edellytyksin tukea kotimaisen puolustusteollisuuden kehittämistä. Valiokunta katsoo, että välineeseen on syytä suhtautua avoimesti, tunnistaen sen mahdolliset hyödyt, kuitenkin siten, että päätösvalta osallistumisesta säilyy kansallisesti.