Yleistä

Komission antama vuosia 2028—2034 koskeva EU:n rahoituskehysten säädöspaketti on laaja kokonaisuus, jota täydennetään eri politiikkasektoreiden lainsäädäntöehdotuksilla. Ehdotusten pohjalta EU:n tasolla on käynnistymässä neuvotteluvaihe, jonka edetessä vielä monin osin yleisluonteisten ehdotusten sisältö täsmentyy. Mikäli neuvottelut etenevät aiempien neuvottelukierrosten aikataulussa, sovitaan rahoituskehyksestä yksimielisesti jäsenvaltioiden kesken Eurooppa-neuvostossa aikaisintaan loppuvuodesta 2026 tai vuoden 2027 alkupuoliskolla.  

Komission antaman tiedonannon mukaan Euroopassa on tehtävä asioita toisin eikä rahoituskehys ole poikkeus. Epävarmassa ja epävakaassa maailmassa EU:n rahoituskehyksen tulee rakenteeltaan sopeutua odottamattomiin tilanteisiin. Komissio tavoittelee ehdotuksellaan myös aiempaa yksinkertaisempaa, läpinäkyvämpää ja johdonmukaisempaa talousarviota. Lisäksi tavoitellaan nykyistä joustavampaa kehystä, jonka avulla pystytään paremmin vastaamaan unionin muuttuviin tarpeisiin. Komission mukaan uusi kehys myös vahvistaa Euroopan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin, ja ehdotukset linkittyvät vahvasti oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. 

Valiokunta ottaa lausunnossaan kantaa ehdotuksiin rahoituskehysasetuksesta, omien varojen päätöksestä ja toimielinten välisestä sopimuksesta talousarvioyhteistyöstä.  

Rahoituskehysasetuksessa asetetaan sitoumusten ja maksujen enimmäismäärät rahoituskehyskaudelle sekä kullekin vuodelle erikseen. Sitoumuksille asetetaan lisäksi otsakekohtaiset enimmäismäärät kehyskaudelle ja vuosittaisesti.  

Komissio ehdottaa tulevan rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1763 mrd. euroa sitoumuksina (1,26 prosenttia EU:n BKTL:stä). Tasoon sisältyy elpymisvälineen takaisinmaksuun osoitettu 149,3 mrd. euroa. Kun kokonaistasoon lisätään kehyksen ulkopuolelle ehdotettujen erityisvälineiden (joustoväline, Ukraina-varaus ja Euroopan rauhanrahasto) rahoitus, on komission ehdotuksen kokonaistaso yhteensä 1 893 mrd. euroa sitoumuksina (1,35 prosenttia EU:n BKTL:stä).  

Kuluvan rahoituskehyskauden vertautuvat luvut ovat kokonaistason osalta noin 1 265 mrd. euroa (1,00 prosenttia EU:n BKTL:stä) ja noin 1 312 mrd. euroa (1,04 prosenttia EU:n BKTL:stä) kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet ja Euroopan rauhanrahasto mukaan luettuna. Komission ehdotus tulevaksi rahoituskehyskokonaisuudeksi on noin 580 mrd. euroa voimassa olevaa rahoituskokonaisuutta suurempi. 

Komission ehdotus perustuu poliittisiin painopistealueisiin eli kilpailukykyyn, turvallisuuteen, vähähiilisyyden edistämiseen, kestävään kehitykseen ja taloudelliseen, sosiaaliseen sekä alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. 

Valiokunta pitää yleisiä painopisteitä kannatettavina, ja ne ovat yhdensuuntaisia Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa. 

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella rahoituskehys tukee pyrkimystä vahvistaa EU:n teknologista kehitystä, taloudellista suorituskykyä ja itsenäistä kykyä huolehtia Euroopan turvallisuudesta. Euroopalla on oltava yhtenäinen suunnitelma haasteisiin vastaamiseksi ja kyky toimeenpanna se erilaisia EU-tasoisia ja kansallisia politiikkoja ja ohjausvälineitä joustavasti käyttäen. Eurooppa on jäämässä teknologisesti ja taloudellisesti jälkeen sekä Yhdysvalloista että Kiinasta. Rahoituskehyksen tulisi mahdollistaa strategiset investoinnit kilpailukykyyn, turvallisuuteen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä luoda eurooppalaista lisäarvoa. Kuulemisessa tuotiin myös esiin, että tarpeisiin nähden rahoituskehysehdotusta voi pitää jopa niukkana - jos laskelmasta jätetään pois elpymisrahastoa varten otettujen lainojen takaisinmaksuun käytetyt varat, menot ovat 1,15 prosenttia BKTL:sta. 

Suomen julkisen talouden heikko tilanne huomioon ottaen valiokunta pitää kuitenkin EU-budjetin tasoa liian korkeana. Tason tulee säilyä kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua. Tämä edellyttää painopisteiden priorisointia ja kehyskokonaisuuden arviointia neuvotteluissa. On välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen, valtioneuvoston kannan mukaisesti.  

Rakenne ja joustavuus

Rahoitus jaetaan komission esityksessä neljään pääotsakkeeseen nykyisin seitsemän sijaan yhdistämällä politiikkasektoreita. Tavoitteena on nykyistä joustavampi kehys, jotta tuleva rahoitus olisi paremmin hyödynnettävissä EU:n muuttuviin painopisteisiin ja mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Komissio on pyrkinyt myös päällekkäisyyksien poistamiseen, synergioiden luomiseen ja sitä kautta menojen vähentämiseen.  

Valiokunta suhtautuu myönteisesti komission tavoitteisiin joustavuuden lisäämisestä luomalla suurempia kokonaisuuksia ja sisällyttämällä rahoitusohjelmiin enemmän kohdentamatonta rahoitusta. Toimintaympäristön muuttuessa tulee kyetä oikea-aikaisesti ja tehokkaasti vastaamaan ennakoimattomiin tarpeisiin, mukaan lukien mahdollisten uusien painopisteiden rahoittamisen. Valiokunta pitää kuitenkin samalla tärkeänä rahoituksen ennakoitavuutta ja kurinalaisen budjetoinnin periaatetta, joten niiden ja joustavuuden välillä on löydettävä tasapaino.  

Komissio tavoittelee joustavuutta lisäksi nykykaudella käytössä olevien rahoituskehysasetuksessa säädettävien mukautusten ja kahdella lausunnossa myöhemmin mainitun ei-temaattisen välineen avulla. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä varmistaa, että näiltä osin esitettävät muutokset ovat Suomelle taloudellisesti edullisia ja edistävät yleistä budjetin kurinalaisuutta. Myös esitettyjen uusien lainavälineiden on tarkoitus osaltaan lisätä talouden liikkumavaraa. 

Pääotsakkeet

Komissio esittää määrärahalisäyksiä kaikkiin neljään otsakkeiseen. Vähennystä esitetään ainoastaan otsakkeeseen 1 sisältyvään maatalouden ja koheesion yhteenlaskettuun rahoitukseen.  

Komission esittämä otsake 1 on kooltaan suurin (946 mrd. euroa) ja sen koko kasvaisi 14 prosenttia nykyiseen kehykseen verrattuna. Maatalouden ja koheesiopolitiikan yhteinen rahoitusosuus olisi noin 666 mrd. euroa (-11 prosenttia) ja sisäasioiden rahaston osuus noin 30 mrd. euroa (+167 prosenttia). Otsakkeeseen sisältyy lisäksi esimerkiksi uusi EU-väline (EU-Facility) ja elpymisvälineen lainojen takaisinmaksuun osoitettu rahoitus.  

Kirjelmän perusteella komission ehdotus merkitsisi Suomen saannolle keskeisten maatalouden ja koheesion osalta vähennyksiä yhteensä noin 1,2—1,3 mrd. euroa ja lisäyksiä muuttoliike, rajaturvallisuus ja sisäasioiden rahastojen osalta noin 1 mrd. euroa. Komission esitys on tältäkin osin alustava ja se vaatii tarkennuksia neuvotteluiden edetessä. Esimerkiksi siitä, miten maatalouden ja koheesion rahoitus allokoidaan jäsenmaille niin sanottujen NRP-suunnitelmien (annetaan oma U-kirjelmä) kautta, maakohtaisten suositusten merkityksestä ja mahdollisten ristiriitojen ratkaisuista sekä komission ja jäsenmaiden välillä että jäsenmaiden sisällä.  

Suomen saantojen kannalta on merkittävä myös otsake 2, joka on tarkoitettu EU:n kilpailukyvyn tukemiseen ja johon koottava rahoituskokonaisuus (522 mrd. euroa) on 139 prosenttia nykyistä kehystä korkeampi. Suuri osa rahoituksesta (362 mrd. euroa) kohdennettaisiin uuteen laajaan kilpailukykyrahastoon, joka yhdistäisi useita Suomelle tärkeitä ohjelmia (esim. Horisontti Eurooppa, InvestEU, Digitaalinen Eurooppa, Euroopan puolustusrahasto ja Euroopan avaruusohjelma). Sen toimeenpanon osaksi tuotaisiin EU:n päästökauppatuloilla rahoitettava Innovaatiorahasto, josta saanto jaetaan jäsenmaille avoimen kilpailun periaatteella komission hallinnoimien rahoitushakujen kautta.  

Kolmas otsake "Globaali Eurooppa -väline" (190 mrd. euroa) käsittäisi EU:n ulkoisen toiminnan rahoituksen. Lisäksi kehyksen ulkopuolisen "Ukraina-varauksen" rahoitustuki kohdistettaisiin Ukrainalle Globaali Eurooppa -välineen kautta. Ukrainaa voitaisiin tukea sekä avustuksin että lainamuotoisesti, joiden keskinäinen suhde määriteltäisiin myöhemmin.  

Valiokunta painottaa, että neuvotteluissa on määrätietoisesti edistettävä ratkaisuja, jotka vahvistavat Suomen kokonaissaantoa. Avoimien rahoitushakujen osalta on ensiarvoista turvata korkeaan laatuun perustuva rahoitus, minkä arvioidaan lisäävän Suomen saantoa kasvavasta kilpailukykyrahoituksesta. Esiin on tuotava myös vahvasti Suomen erityinen asema itäisenä ulkorajana ja samalla EU:n nettomaksajana sekä Suomen liittymissopimukseen perustuvan, vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivän pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoituksen jatkaminen.  

Valiokunta nostaa lisäksi saamansa selvityksen perusteella esiin, että tutkitusti vaikuttavimpia kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta ovat EU:n panostukset tutkimukseen, innovaatioihin ja digitaalisuuteen, koulutukseen ja osaamiseen (esimerkiksi Erasmus+) sekä infrastruktuuriin (liikenne ja energia). Lisäksi nykyistä laajempien kokonaisuuksien on arvioitu edistävän muun muassa ohjelmien skaalausta, koordinaatiota sekä rahoituksen kohdentamisen tehokkuutta.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että rahoituskehykseen on tarkoitus liittää ehdollisuusvaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta viittaamalla neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2020/2092 ja lisäksi vahvistaa myös rahoituksen tulosperusteisuutta vaikuttavuuden lisäämiseksi.  

Otsakkeen 4 osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että komissio ehdottaa EU:n hallintomenojen kasvattamista merkittävästi noin 104 mrd. euroon verrattuna nykyisen kehyksen noin 86 mrd. euroon. Valiokunta pitää välttämättömänä, että neuvotteluissa vaaditaan hallinnon tehostamistoimia. Järjestelmiä tulee yksinkertaistaa ja hallinnollista taakkaa vähentää sekä EU-tasolla että kansallisesti.  

Erityisrahoitusvälineet

Komission ehdotuksessa erityisrahoitusvälineitä koskevaa lukua 3 on tiivistetty ja erityisrahoitusvälineiden määrää on vähennetty nykyisestä. Erityisrahoitusvälineitä ovat yksi temaattinen väline "Ukraina-varaus" ja kaksi ei-temaattista välinettä "joustoväline" ja "yksi ainoa liikkumavaraväline", jotka perustuvat vuosien 2021—2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä käytössä olleisiin mekanismeihin. Rahoituksen joustavuutta haetaan siten myös tätä kautta.  

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin myönteisenä erityisrahoitusvälineiden määrän vähentämistä. Suomi on pitkäjänteisesti tukenut rahoituskehykseen kuuluvan rahoituksen painottamista ja sen ulkopuolisten välineiden minimointia rahoituksen tarkkarajaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että EU sitoutuu voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Osana EU:n rahoituskehyskokonaisuutta sovitaan myös Euroopan rauhanrahaston määrärahat. Rahaston kokoa ehdotetaan perustellusti kasvatettavan nykyisestä noin 17 mrd. eurosta 27 mrd. euroon. Rahastosta korvataan esimerkiksi Ukrainalle luovutettua puolustusmateriaalia.  

Nykyisen omien varojen päätöksen mukaisesti enimmäismäärät ovat maksumäärärahojen kattamiseksi 1,40 prosenttia ja maksusitoumusmäärärahojen kattamiseksi 1,46 prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:sta. Elpymisvälineen rahoituksen lainanottotoiminnasta aiheutuvien velkojen kattamiseksi omien varojen enimmäismääriä on kasvatettu väliaikaisesti 0,6 prosenttiyksiköllä. 

Valiokunta korostaa, että omien varojan järjestelmän tulee tukea EU:n vahvuuksia ja luoda eurooppalaista lisäarvoa. Järjestelmän on tärkeää olla yksinkertainen, läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja hallinnollisesti kustannustehokas. Sen tulee tarjota riittävät ja vakaat resurssit EU:n toiminnan rahoittamiseksi. Myös järjestelmän kehittämisen taloudellisia vaikutuksia Suomelle on arvioitava tarkasti. Neuvottelujen edetessä tulee tarkastella rahoituskokonaisuuden kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta Suomen maksuaseman kannalta. 

Komissio ehdottaa nykyisistä mukautuksista luopumista. Valiokunta suhtautuu tähän valtioneuvoston kannan tavoin avoimesti, koska Suomi ei ole hyötynyt mukautuksista. Lisäksi komissio ehdottaa muun muassa perinteisten omien varojen keräämisen kantopalkkion alentamista 10 prosenttiin ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvan oman varan määräytymishinnan korotusta ja sen sitomista inflaatioon. Valiokunta suhtautuu ehdotuksiin tässä vaiheessa alustavan myönteisesti.  

Komissio ehdottaa lisäksi viittä uutta omaa varaa pohjautuen aiempiin ehdotuksiin ja keskusteluihin. Kirjelmän mukaan hiilimekanismin (CBAM) tuloihin perustuvan oman varan, keräämättömään sähkö- ja elektroniikkajätteen määrään perustuvan maksuosuuden (e-waste) ja tupakan valmisteveroon perustuvan maksuosuuden käyttöönoton arvioidaan alustavien laskelmien mukaan olevan Suomelle taloudellisesti edullisia. Näistä keskimmäisen ehdotuksen tavoite tukee komission arvion mukaan unionin strategista riippumattomuutta kriittisten raaka-aineiden osalta ja kolmannella ehdotuksella tavoitellaan terveyshyötyjä sekä rajat ylittävän kaupan vääristymien vähentämistä. Valiokunta perehtyy ehdotuksiin niiden täsmentyessä, mutta voi alustavasti yhtyä valtioneuvoston kantaan suhtautumalla niihin avoimesti.  

Päästökauppajärjestelmään perustuvan uuden oman varan arvioidaan sen sijaan olevan Suomelle epäedullinen. Mikäli 30 prosenttia päästökaupan huutokauppatuloista siirrettäisiin EU:n talousarvioon omina varoina, kasvaisivat Suomen EU-maksut noin 240 milj. eurolla rahoituskehyskaudella.  

Yrityspohjainen oma vara (CORE) poikkeaa muista ehdotetuista uusista omista varoista, koska sillä ei olisi välitöntä vaikutusta kansalliseen talousarvioon. CORE-maksun maksaisivat yritykset ja valtio toimisi ainoastaan tulojen kantajana ja tilittäjänä unionille.  

Valiokunta painottaa kansallisen toimivallan säilyttämistä verotuskysymyksissä. Saadun selvityksen perusteella CORE-maksu on sille annetusta nimestä huolimatta selvästi vero. Julkisoikeudelliset maksut ovat vastiketta viranomaisen tuottamasta palvelusta tai muusta suoritteesta. Vero sen sijaan kannetaan yksipuolisesti julkisten menojen rahoittamiseksi ja jota ei vastaa välitön vastasuoritus julkisen vallan puolelta. Valiokunta pitää näin ollen valtioneuvoston erittäin kriittistä kantaa CORE-maksuun perusteltuna. 

Komissio ehdottaa lisäksi kahta uutta yhteisvelkaan perustuvaa lainarahoitteista investointivälineitä, eli kriisivälinettä (350 mrd. euroa) ja Catalyst Europe -välinettä (133 mrd. euroa), joiden käyttöönottoa valtioneuvosto vastustaa.  

Valiokunta pitää tärkeänä toimielinten välistä talousarvioyhteistyön ja vuotuisen talousarviomenettelyn toimivuutta. Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että horisontaalisiin ilmastotavoitteisiin, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvät periaatteet on sisällytetty vuonna 2024 uudelleen laadittuun EU:n varainhoitoasetukseen, joten niitä ei enää vahvisteta toimielinten sopimuksessa. 

Valiokunta nostaa esiin sen, että tarkemmat säännökset unionin menojen rahoituksesta annetaan sektorikohtaisissa säädöksissä määriteltyjen toimenpiteiden, prioriteettien ja muiden tavoitteiden perusteella. Tässä vaiheessa ei voida vielä riittävän luotettavasti arvioida komission ehdotuksen vaikutuksia Suomen kokonaissaantoihin.