Alkoholin kotiinkuljetuksen laajat haitat yhteiskunnalle ovat tulleet vahvasti esiin muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, THL:n, Valviran, A-klinikkasäätiön ja EHYT ry:n valmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikana antamissa lausunnoissa.
Suomen alkoholipolitiikan tavoite on kirjattu selkeästi voimassa olevan alkoholilain ensimmäiseen pykälään: "Tämän lain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi".
Keskustan mielestä hallituksen pitäisi käyttää aika ja energia sellaisten esitysten valmisteluun, jotka edistävät työllisyyttä ja talouskasvua Suomessa. Nyt käsittelyssä oleva esitys ei tervehdytä Suomen taloutta.
Lakimuutosesitys perustuu hallitusohjelmaan, ei tutkittuun tietoon, eikä terveen järjen käyttöön. Se on yksiselitteisesti suomalaisen alkoholipolitiikan ja alkoholilain vastainen, eikä sitä pidä hyväksyä.
Keskusta olisikin nyt käsittelyssä olevan esityksen sijaan valmis lisäkorottamaan alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla sisältäen hallituskauden alussa toteutetun olutveron alennuksen perumisen.
Tutkitusti alkoholin saatavuus on hinnan ohella keskeisin alkoholin kulutukseen vaikuttava tekijä. Tämä näkemys on myös yleisesti hyväksytty. Lainmuutos toteutuessaan johtaisi siihen, että alkoholia saisi jatkossa helposti kotiin kuljetettuna.
Samanaikaisesti kun alkoholia pitää hallituksen mielestä saada kotiovelle saakka, niin etätöiden tekemistä vaikeutetaan verovähennyksen karsimisella ja ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita viedään hallituksen säästöpäätösten vuoksi aiempaa kauemmas ihmisten kodeista.
Hallitusohjelman kirjauksen sijasta lainmuutosesityksen arvioinnin lähtökohtana tulisi olla paitsi Suomen alkoholipolitiikan tavoitteet ja alkoholilakiin kirjatut edellä mainitut reunaehdot, niin myös vallitseva tilanne. Edelleenkin jopa yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia yli riskirajojen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) marraskuussa 2023 julkaistun juomatapatutkimuksen mukaan 55—69-vuotiaiden suomalaisten alkoholinkäyttö on jopa lisääntynyt.
Lainmuutoksen kannattajien esittämät perustelut Suomen tiestä kohti "eurooppalaista alkoholipolitiikkaa" eivät pidä paikkansa. Nyt esitetty alkoholijuomien verkkokauppa ja kotiinkuljetus ovat jopa maailmanlaajuisesti suhteellisen uusia ilmiöitä alkoholikaupassa, jolloin Suomi olisi tässä edelläkävijöiden joukossa. Mielestämme tällaiseen ei ole syytä lähteä mukaan.
Valvira vastustaa lausunnossaan alkoholijuomien toimituksen sallimista ja pitää lakiehdotusta hyvin ongelmallisena alkoholilain tarkoituksen, viranomaisvalvonnan ja lupajärjestelmän kannalta. Valviran arvion mukaan ehdotetut säännökset johtaisivat alkoholihaittojen ja harmaan talouden lisääntymiseen.
Suomalaiset juovat tutkitusti edelleenkin liian paljon ja humalahakuisesti. Valtiovarainvaliokunnan näkökulmasta katsottuna alkoholihaitat vähentävät työn tuottavuutta, aiheuttavat sairauspoissaoloja, työttömyyttä ja käyvät kansantaloudelle kalliiksi.
Esitys on erittäin ongelmallinen myös alkoholilakiin kirjatun toisen alkoholipoliittisen kulmakiven, elinkeinotoiminnan valvonnan, kannalta. Valvovien viranomaisten on käytännössä mahdotonta noudattaa alkoholin kotiinkuljetusten lainmukaisuutta. Erityisesti, että alkoholia ei luovuteta alaikäisille tai päihtyneille. Lisähaasteen tuo se, että ihmisten kodit ovat kotirauhan suojaamia, eli lähtökohtaisesti sinne ei ole kenelläkään asiaa ilman lupaa. Alkoholijuomien toimituksia ei pystyttäisi valvomaan yllätyksellisillä tarkastuskäynneillä myöskään sen vuoksi, että viranomaisilla ei olisi tietoa, milloin ja missä luovutukset tapahtuisivat.
Pidämme esitystä kohtuuttomana myös alkoholia kotiin kuljettavien vastuun ja työturvallisuuden näkökulmasta. Käytännössä lähetti joutuisi yksinään arvioimaan tilannetta, onko alkoholin luovuttaminen lainmukaista ilman, että hänen turvanaan olisi esimerkiksi muita työntekijöitä, vartijoita tai asiakkaita, kuten kaupoissa. Vastuu lankeaisi tässä työnantajille, jotka vastaavat työntekijöidensä työturvallisuudesta.
Luovutuskieltojen noudattaminen olisikin huomattavasti haasteellisempaa alkoholijuomien toimituksessa kuin myymälässä tehdyissä ostoissa, sillä alkoholijuomien toimituksessa olisi esimerkiksi paljon vaikeampi tarkkailla päihtymyksen tuntomerkkejä tai havaita mahdollisia alaikäisille välittämistilanteita. Juomien luovutuksesta olisi myös paljon hankalampi kieltäytyä asiakkaan kotiovella esimerkiksi iän puuttumisen tai päihtymystilan takia.
Valvira pitää valvonnan kannalta hyvin ongelmallisena myös sitä, että lakiesitystä on muutettu merkittävästi lausuntokierroksen jälkeen poistamalla alkoholijuomien toimituksesta velvollisuus todennettavasti tarkastaa vastaanottajan ikä jokaisen luovutuksen yhteydessä. Hallitus on toiminut näin, vaikka esityksensä perusteella tietää, että muista alkoholin toimituksen sallivista maista saatujen kokemusten perusteella alkoholijuomien toimituksessa keskeinen vastuullisen myynnin ja myynninvalvonnan ongelma liittyy juuri ikärajojen tarkistamiseen ja alkoholin luovuttamiseen alaikäisille. (HE 131/2025 vp s. 56)
Ikärajavalvonnan turvaamiseksi olisi ollut perusteltua edellyttää ostajan iän varmistamista vahvalla sähköisellä tunnistamisella, kuten oli ehdotettu hallituksen esityksessä HE 173/2024 vp.
Hallitusohjelman mukaan hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä asemaa. Valviran viranomaislausunnon mukaan nyt esitetty alkoholilain muutos on omiaan merkittävästi muuttamaan ja uhkaamaan Alkon asemaa Suomen tärkeimpänä alkoholipoliittisena työkaluna. Valviran mielestä tämä tulisi tiedostaa ja tuoda selvästi esiin lain esitöissä. Ilman tämän asian kattavampaa huomioimista, esitystä voidaan pitää vaikutusten arvioinnin osalta harhaanjohtavana.
Keskusta muistuttaa, että alkoholikuolemia oli 1 600 vuonna 2024. Luku on yhä korkea, vaikka onkin tullut alasäin alkoholinkäytön vähentyessä yhteiskunnassamme. Alkoholikuolemien runsas määrä kuitenkin osoittaa sen, että alkoholin saatavuus ei ole Suomessa ongelma, mutta yksilötasolla sen liikakäyttö on.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi lähes 1 600 henkeä, josta 1 184 miestä ja 410 naista. Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin oli kuitenkin yhä selvästi suurempaa kuin naisten. Alkoholin aiheuttamien syiden osuus kaikista kuolemansyistä oli liki 3 %. Vuonna 2024 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 64 vuotta ja naisilla 65 vuotta. Alkoholisyihin kuolleissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla (2000: 15 %, 2024: 49 %). Suurin osa alkoholikuolemista aiheutuu alkoholin pitkäaikaisesta jatkuvasta käytöstä. Alkoholin aiheuttamien maksasairauksien osuus oli 60 % kaikista alkoholikuolemista.
Rajat ylittävää etämyyntiä koskeva sääntely
Alkoholilakiin lisättäisiin rajat ylittävän etämyynnin määritelmä, joka pohjautuisi valmisteverotuslaissa tarkoitetun etämyynnin määritelmään. Vastaavasti kuin kotimaisesta vähittäismyynnistä ja alkoholiyhtiöstä myytyjen alkoholijuomien osalta, myös rajat ylittävässä etämyynnissä alkoholijuoman toimittajien tulisi luovuttaa alkoholijuomat ostajalle tai muulle vastaanottajalle.
Etämyyjällä olisi velvollisuus merkitä lähetykseen, että se sisältää alkoholijuomaa. Jos lähetys sisältäisi väkevää alkoholijuomaa, tulisi etämyyjän merkitä myös se lähetykseen. Vastaava merkintävelvollisuus asetettaisiin myös kotimaisille toimijoille. Lisäksi laissa määriteltäisiin etäosto ja säädettäisiin selkeyden vuoksi, että etäosto on sallittua.
Keskustan valiokuntaryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena kirjata lakiin uutena tehtävää lisäystä rajat ylittävän etämyynnin sallimiseksi ainakaan hallituksen esittämässä laajuudessa.
Myös THL pitää lausunnossaan olennaisena, että ulkomaan etämyynti rajattaisiin koskemaan Suomen vähittäismyynnissä sallittuja myyntirajoja. Tällöin ulkomaisille toimijoille sallittaisiin samat oikeudet kuin suomalaisille kilpailijoilleen, ja alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä voitaisiin hallitusohjelman mukaisesti turvata myös hieman pidemmällä aikavälillä THL:n näkemyksen mukaan.
THL on lausunnossaan kertonut, että hallituksen esityksen mukainen laki merkitsisi Suomessa toimivien yritysten syrjintää ja todennäköisesti siirtymäajan jälkeen Alkon vähittäismyynnin yksinoikeuden lopettamista.
Myös Valvira tuo lausunnossaan esille, niin olisi hyvä, että kaikkia toimijoita, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin, kohdeltaisiin samoin ja samojen sääntöjen mukaan. Tämä edellyttäisi sitä, ettei myöskään rajat ylittävästä etämyynnistä saisi toimittaa monopolivahvuuden ylittäviä alkoholijuomia.
Nyt hallitus on esityksellään parantamassa ulkomaisten toimijoiden asemaa, vaikka THL:n mukaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella monopoli on tehokas tapa ennaltaehkäistä ja vähentää alkoholin kulutusta ja haittoja väestössä.
Koska ulkomaille sijoittautuneet toimijat voisivat etämyydä Suomeen alkoholijuomia, joita Suomeen sijoittautunut vähittäismyyjä ei voi Suomessa myydä, muodostuu yrityksille houkutus sijoittautua toiseen EU-maahan.
Valvira toteaa lausunnossaan, että valvovana viranomaisena sillä ei ole tiedossaan yhtäkään Euroopan unionin komission lausuntoa tai muuta näkemystä, jonka mukaan EU-oikeuden näkökulmasta ei olisi mahdollista kieltää myynnin ja toimittamisen yhdistelmää Suomeen monopolivahvuisten (yli 5,5 til.-% tai yli 8 til.-%) alkoholijuomien osalta.
Myös THL toteaa lausunnossaan, että EU:n perussopimus turvaa Pohjoismaiden oikeuden alkoholimonopoleihin: EU ei pakota Suomea antamaan ulkomaisille yhtiöille hallituksen esityksen mukaista vapaata oikeutta alkoholijuomien myyntiin Suomeen, vaan niille täytyy antaa samat oikeudet kuin suomalaisillekin yhtiöille.
Hallitus onkin omalla poliittisella valinnallaan pelaamassa muissa EU-maissa toimivien yhtiöiden pussiin kotimaisen ja valtio-omisteisen Alkon sijaan.
Ulkomailta tilattujen juomien taloudelliset hyödyt siirtyvät pois Suomesta, mutta niiden käytön aiheuttamat haitat jäävät kotimaahan verorahoilla kustannettaviksi. Samalla Alkon omistaja-arvoa tuhoutuu, koska ulkomaiset toimijat saavat toimia kilpailussa eri ehdoilla kuin Alko.
Etämyynnin verotuksen tehovalvonta on kallista, eikä siihen ole nytkään myönnetty riittäviä resursseja. Hallituksen ratkaisu tulee tämän vuoksi mahdollisesti aiheuttamaan myös loven verokertymään.
Alkoholimainonta lisääntyy
Keskustan valiokuntaryhmä ei pidä perusteltuna sitä, että väkevien alkoholijuomien verkkomarkkinointia voi kohdistaa Suomeen. Ehdotetut muutokset tulisivat lisäämään merkittävästi alkoholimarkkinointia eikä tällaiseen alkoholin houkuttelevuuden lisäämiseen ole yhteiskunnallista perustetta.
Vaikka markkinointia ei ylipäätänsä tulisi lisätä hallituksen esittämällä tavalla, niin joka tapauksessa hallituksen esitystä on myös tältä osin syytä järkevöittää.
Tietoverkossa tapahtuvan vaikuttajamarkkinoinnin tulisi olla kiellettyä, koska se olisi erityisen tärkeää lasten ja nuorten suojelun näkökulmasta, markkinoinnin lisääntyessä.
Hallituksen esitystä on luonnoksen jälkeen viety suuntaan, joka mahdollistaa tämän vaikuttajamarkkinoinnin. Hallituksen esitykseen olisi tullut sisällyttää esitysluonnoksen ehdotus uudesta 50 §:n 4 momentin 10 kohdasta, joka olisi koskenut vaikuttajamarkkinoinnin kieltoa. Vaikuttajamarkkinoinnin kieltäminen olisi Valviran lausunnon mukaan mahdollista valvonnallisesti toteuttaa ja ehkäisisi tehokkaasti lasten ja nuorten altistumista alkoholimarkkinoinnille.
Seuraamusmaksun määräytymisperusteisiin tulisi lisäksi lisätä markkinointia koskevien alkoholilain 50 ja 51 §:ien rikkominen, jos hallitus aikoo toteuttaa markkinoinnin laajentamisen.
Markkinoinnin kokonaisuutta arvioitaessa on myös otettava huomioon, että rahapelaamista koskeva uudistus tulee lisäämään puolestaan rahapelien markkinointia Suomeen. Näiden yhteisvaikutuksena ihmisten kohtaamassa markkinoinnissa tulee jatkossa korostumaan yhä enemmän rahapelaaminen ja alkoholi.