Esityksessä on kyse Suomen osallistumisesta Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) toimintaan annetun lain (1232/2019, jäljempänä Eurojust-laki) muuttamisesta. Kyseinen laki sisältää Euroopan unionin rikosyhteistyön virastoa koskevaa Euroopan unionin asetusta (EU) 2018/1727 täydentävät kansalliset säännökset. Eurojust-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Asetusta täydentävä voimassa oleva kansallinen laki sisältää säännöksiä muun muassa kansallisesta jäsenestä ja hänen toimivallastaan, kansallisista yhteyshenkilöistä ja Eurojust-asioiden kansallisesta koordinoinnista ja yhteistyöstä sekä kansallisen jäsenen tietojensaannista ja oikeudesta käsitellä henkilötietoja. 

Nyt käsiteltävän hallituksen esityksen taustalla on se, että asetuksella (EU) 2023/2123 Eurojustia koskevan asetuksen sekä tietojenvaihtoa terrorismirikoksista koskevan neuvoston päätöksen 2005/671/YOS sisältämiä tietojenvaihtoa koskevia määräyksiä muutettiin vuonna 2023 siten, että jäsenvaltioiden oikeudellista velvoitetta jakaa terrorismirikoksia koskevia tietoja Eurojustin kanssa selkeytettiin tiedonjaon tehostamiseksi. Samalla terrorismirikoksia koskevaa tietojenvaihtoa Eurojustin piirissä koskevat määräykset siirrettiin neuvoston päätöksestä Eurojust-asetukseen. Asetukseen tehtiin lisäksi uudistettavan Eurojustin asianhallintajärjestelmän edellyttämät muutokset. Esityksen mukaan asetusta täydentäviä kansallisen lain säännöksiä muutetaan vastaavilta osin. Ehdotettavat muutokset koskevat Eurojust-lain 6 ja 8 §:ää ja ovat lähinnä oikeudellista tilannetta selventäviä. 

Eurojust-asetuksen muutoksen kanssa samaan aikaan hyväksytyllä direktiivillä (EU) 2023/2123 ajantasaistettiin neuvoston päätöksen sisältämiä henkilötietojen suojaa koskevia määräyksiä. Eurojust-asetuksen muutoksen johdosta jatkossa neuvoston päätöstä sovelletaan terrorismitapauksia koskevaan tietojenvaihtoon vain Europolin kanssa. Esityksen mukaan direktiivin täytäntöönpano ei edellytä lainsäädäntömuutoksia. 

Esityksessä ehdotetaan lisäksi Eurojust-lain kansallisen jäsenen avustajan toimikauden pituutta koskevaa säännöstä muutettavaksi joustavammaksi siten, että avustajan toimikausi on enintään viisi vuotta ja se voidaan uusia (5 §). Voimassa olevan lain mukaan avustajan toimikausi on viisi vuotta ja se voidaan myös uusia. Eurojust-asetus ei sisällä avustajan toimikauden pituutta koskevia määräyksiä, joten kyseessä on ollut kansallinen ratkaisu. 

Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.