Keskustan valiokuntaryhmän mielestä esityksen tavoitteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat kannatettavia. Valtiovarainministeriön antamaan asiantuntijalausuntoon nojautuen katsomme kuitenkin, että esitys on vaikutuksiltaan valtion rahojen tehokasta tuhlaamista aikana, jossa valtio ottaa ennätysmäärän velkaa.  

Esityksellä annettaisiin uuden nollapäästöisen sähkö- tai vetyauton ostajalle 2 500 euron romutuspalkkio, jos hän antaa romutettavaksi vähintään 10 vuotta vanhan autonsa, joka on vähintään 12 kuukautta ollut hänen omistuksessaan, tai jonka haltijana hän on ollut. Uuden polttomoottoriauton ostajalle, jos päästöt ovat enintään 140 g/km, romutuspalkkio olisi 2 000 euroa vastaavin ehdoin. 

Tehtyjen tutkimusten perusteella romutuspalkkiot aikaistaisivat upouuden auton hankintaa vain lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa romutuspalkkiokampanja aikaisti uuden auton hankin-taa vain kahdella kuukaudella. Autokanta Suomessa nyt esitetyllä romutuspalkkiokampanjalla tuskin uusiutuisi yhtään nopeammin. Pitkällä aikavälillä romutuspalkkion vaikutus uusien autojen myyntiin ja päästöihin olisi mitätön.  

Romutuspalkkion porrastus 500 eurolla nollapäästöisten ja alle 140 g/km päästöisten autojen välillä on liian pieni. Suurin osa uusista autoista alittaa edellä mainitun päästörajan jo ilman romutuspalkkiokannustinta. Siksi hallituksen esityksessä kerrottu tavoite kannustimesta vähäpäästöisemmän uuden auton hankintaan toteutuisi parhaimmillaankin vain osittain, jos sitäkään. 

Esitetty tuki kohdistuisi vain uuden auton ostajille, joilla käytännössä on jo romutuskunnossa oleva auto. Koska sellaisilla autoilla ajokilometrit ovat jo nyt keskimääräistä pienemmät, tuen kytkeminen auton romutukseen ohjaisi tukea sellaisille henkilöille, joilla ajokilometrit ovat keskimääräistä pienempiä. 

Lisäksi tulossa oleva romutuskampanja voisi myös viivästyttää vanhojen autojen romutuksia ja hankintoja, kun uuden auton ostajat alkavat odottelemaan tukia. Se nostaisi vanhojen autojen kysyntää ja niiden arvoa sekä hidastaisi autokannan uusiutumista pitkällä aikavälillä.  

Esityksessä ei ole perusteltu lainkaan, mihin uuden auton ostajat ylipäätään tarvitsevat romutuspalkkion ostaakseen upouuden auton. Esimerkiksi nollapäästöisen täyssähköauton keskihinta vuonna 2025 on noin 50 000 euroa. Halvimmat uudet ja kooltaan pienet sähköautot ovat noin 25 000 euron hintaluokassa. 2 500 euron romutuspalkkio olisi hankintahintaan nähden hyvin pieni ja lähes mitätön. Se ohjautuisi mitä todennäköisemmin keskimääräistä parempituloisille uuden auton ostajille, jotka ilman romutuspalkkiotakin ostaisivat uuden sähköauton. Huomautamme myös, että hallituksen ajamasta ansiotuloverotuksen keventämisestä euromääräisesti eniten hyötyvät suurituloisimmat, joille hallitus on nyt kohdistamassa myös romutuspalkkion. 

Edellä kerrotun perusteella pidämme esitetyn romutuspalkkion kustannuksia (20 miljoonaa euroa vuosina 2026—2027) valtion rahojen tehokkaana tuhlaamisena varsinkin, kun sitä varten valtio joutuisi ottamaan yhä enemmän lisävelkaa. Se nakertaa entisestään hallituksen uskottavuutta tiukkana taloudenpitäjänä ja valtiontalouden velkaantumisen taittajana. Puheena olevaa esitystä voidaankin verrata hallituksen aikaisemmin toteuttamaan yksityisten lääkärikäyntien KELA-korvausten nostamiseen. Se ei lisännyt lääkärikäyntejä yksityisellä vastaanotolla, vaan oli lopulta vain velkaisen valtiontalouden maksama kallis alennuskuponki yksityisiä lääkäripalveluja jo entuudestaan käyttäville. Mitä ilmeisimmin sama toistuisi myös romutuspalkkion kohdalla. 

Luonnollisesti kannatamme autokannan uusiutumista nolla- tai vähäpäästöisempiin autoihin sekä piristystä uusien autojen myyntiin. Parhain kannuste olisi, jos hallitus pitäisi kiinni lupauksestaan 100 000 uudesta työpaikasta, työttömiksi nyt joutuneet voitaisiin työllistää sekä hallitus viimeinkin alkaisi vauhdittaa vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran rakentamista Suomessa, johon olemme jo sitoutuneet, mutta jonka rakentamisessa Suomi on jo pahasti jäljessä. Hallitus on toimillaan myös ajanut alas ihmisten uskon omaan talouteensa ja säästämään, mikä näkyy myös autokaupassa. Kansalaisten romuttunutta uskoa talouteen ja tulevaisuuteen ei tällä hallituksen esityksellä palauteta. 

Edellä olevan perusteella katsomme, että esitys tulisi hylätä. Hallituksen romutuspalkkiota kiireellisempiä toimia olisi estää autojen romuttuminen hallituksen hylkäämällä alemmalla tieverkolla. Suomen kansantalouden, talouskasvun, Suomen huoltovarmuuden ja alueellisen tasa-arvon kannalta kohdistaisimme esityksestä säästyvät varat (20 miljoonaa euroa) hallituksen miltei nollaaman yksityisteiden avustusten korotukseen.  

Autojen romutuspalkkio on itsessään kannatettava toimi, jolla aiemmalla kaudella 2020—2021 saatiin aikaan positiivista muutosta. Keskeinen tavoite hallituksen esityksellä liikenneturvallisuuden lisääminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Jälkimmäisen tavoitteen kannalta hallituksen esitys sisältää kuitenkin kyseenalaisia määritelmiä, joiden muuttaminen palvelisi päästövähennyksiä paljon esitettyä paremmin. 

Esityksen keskeiset ongelmat ovat kahtalaiset. Esityksessä asetetaan liian korkea päästöraja autoille, joihin palkkiota voi saada. Lisäksi päästövähennysten kannalta ongelmallista on se, että palkkiota ei voi saada muihin, kestävää liikennettä ja liikkumista tukeviin hankintoihin. 

Romutuspalkkiota koskeva laki oli aiemmin voimassa vuosille 2020 ja 2021. Tuolloin palkkioon oikeuttavan auton päästörajaksi oli asetettu osittain sähköä käyttävien autojen osalta 95 grammaa kilometriltä ja muiden autojen osalta 120 grammaa kilometriltä. Suomen autokannan keskimääräinen päästö per kilometri on koko ajan laskenut, joten esityksessä valittu suunta, jossa rajaa nostetaan, on väärä. Ajan kulumisen myötä rajaa tulee laskea, jotta se tehokkaasti ohjaa päästöjen vähentämiseen. 

Palkkioon oikeuttavan auton päästörajaa tulisi laskea esitetystä 140 grammasta 100 grammaan. Tämä raja ohjaisi selkeästi kohti vähäpäästöistä liikennettä. Lisäksi palkkiota koskevia määriä olisi syytä muuttaa siten, että kannustevaikutus henkilöautojen hankinnan osalta ohjautuisi erityisesti nollapäästöisiin, kokonaan sähköstä tai vedystä käyttövoimansa saaviin.  

Vuosien 2020 ja 2021 romutuspalkkiota koskevan lain mukaan palkkion pystyi saamaan myös sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen käyttöoikeutta sisältävän yhdistelmäpalvelun hankintaan. Esityksen tavoitteiden kannalta siirtyminen autoilusta pyöräilyyn tai joukkoliikenteen käyttöön voi olla uuden auton hankintaa parempi vaihtoehto. 

Pyöräilyn tai joukkoliikenteen käytön lisääminen ja autoilun vähentäminen tuo kasvihuonekaasujen päästövähennysten ja liikenneturvallisuuden lisääntymisen ohella mukanaan hyötyjä mm. kaupunkitilan käytön, melun ja pienhiukkaspäästöjen osalta. On siten erittäin tärkeää ja perusteltua, että myös sähköpyörän ja joukkoliikenteen matkustusoikeuden hankkiminen ovat myös asioita, joita palkkiolla on mahdollista tukea.