Yleistä
Hallituksen esitys sisältää ehdotuksen opintorahaan sisällytettävästä 75 euron huoltajakorotuksesta, jolla parannetaan lasta huoltavien opiskelijoiden toimeentuloa. Huoltajakorotuksen kanssa opintoraha olisi 325,28 euroa kuukaudessa, ja korotukseen olisi oikeus opintorahan saavilla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajilla. Sivistysvaliokunta pitää ehdotusta erittäin kannatettavana. Esitys on vastaus sivistysvaliokunnan mietinnön (SiVM 17/2016 vp) pohjalta eduskunnan vuonna 2016 hyväksymään lausumaan, jossa eduskunta edellytti, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta (HE 229/2016 vp — EV 238/2016 vp). Sivistysvaliokunta esitti silloin huolensa nimenomaan perheellisten opiskelijoiden aseman heikkenemisestä opintorahan ja asumistuen leikkausten vuoksi.
Huoltajakorotuksen tarkoitus on parantaa lasta huoltavan opiskelijan taloudellisia edellytyksiä opiskeluun sekä kompensoida korkea-asteen opintorahan leikkausta ja lasta huoltavien asumistuen ehtojen kiristymistä. Huoltajakorotus mahdollistaa lasta huoltavalle opiskelijalle käyttövaroja opiskelun ja lapsen huollon ja hoidon yhdistämiseksi.
Päätoimisten opintojen määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että päätoimista olisi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen koulutus, jonka tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon, tutkinnon osan, ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen. Myös muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen opintotukioikeutta ehdotetaan täsmennettäväksi ammatillisen koulutuksen reformin johdosta. Lisäksi ehdotetaan eräitä muita täsmennyksiä opintotukioikeuden myöntämiseksi. Valiokunta kannattaa ehdotuksia.
Opintotuen myöntämistä sujuvoittaa ja selkeyttää lukuvuoden tukikuukausien määrän muutokset, joita esitetään muun muassa ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa sekä ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa oleville. Edellä todetut muutosesitykset vastaavat saadun lausunnon mukaan pääosin Kansaneläkelaitoksen nykyistä soveltamiskäytäntöä.
Valiokunta korostaa, että ammatillisen koulutuksen uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi opintojen monimuotoistuviin suorittamistapoihin ja suorittamismahdollisuuksiin. Opintotuen tulee voida joustavasti seurata opintojen suorittamista. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että päätoimisuuden määrittelyä sovellettaessa otetaan huomioon myös vastaavat määrittelyt esimerkiksi työttömyysturvaa koskevassa lainsäädännössä. Toisistaan hieman eroavien määrittelyjen rajapinnat eivät saa mahdollistaa väliinputoamista.
Hallituksen esitys sisältää myös korkeakoulututkintoa varten myönnettävän opintotuen enimmäisajan pidennyksen, jolla kevennetään tuen myöntämisehtoja. Muutos on opintotuen toimeenpanoa sujuvoittava ja valiokunnan arvion mukaan kannatettava. Muutosesitys huomioi myös korkeakoulujen opintotukilautakuntien lakkauttamisen 1.1.2018 alkaen. Valiokunta korostaa, että on sekä opiskelijan että yhteiskunnan etu, että opintotuki on opiskelijan opintojen loppuun saattamisen rahoitusmuoto toimeentulotuen tai työttömyysturvan sijaan, kun opinnot ovat viivästyneet perustellusta syystä. Opintojen keskeytyminen loppuvaiheessa taloudellisen pakon takia on aina kaikkein huonoin vaihtoehto.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esitys sisältää ehdotuksen ulkomailla opiskeluun myönnettävien tukikuukausien määrästä. Ehdotetun muutoksen vaikutuksia ulkomailla opiskeleviin tulee seurata ja sen perusteella arvioida mahdollisesti tarvittavia jatkotoimia.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esitys ei sisällä lapsivaikutusten arviointia.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.
Huoltajakorotus
Hallituksen esityksessä ehdotetaan opintotukeen huoltajakohtaista korotusta. Sen voisivat saada molemmat lasta huoltavat vanhemmat tai muut huoltajat. Lapsen huoltajalla tarkoitetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) mukaisia huoltajia. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että huoltajakorotusta ei oteta tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja tai kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen hoitolisää. Tarkoitus on lisäksi, että opintotuen huoltajakorotusta ei oteta huomioon elatusvelvollisen maksukyvyttömyyttä arvioitaessa.
Huoltajakorotus voidaan esityksen mukaan maksaa Kansaneläkelaitokselle sen pyynnöstä elatustuen korvauksena ajalta, jona lapselle maksetaan elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea sen vuoksi, että opintorahan saaja on laiminlyönyt lapsen elatusvelvollisuuden. Tuki ohjataan siten lapsen elatukseen käytettäväksi siltä ajalta, jona lapselle maksetaan elatustukilain mukaista elatustukea.
Valiokuntakäsittelyssä on eräissä lausunnoissa esitetty, että huoltajakorotus tulisi ehdotetun lisäksi maksaa myös elatusvelvolliselle, joka ei ole huoltaja. Valiokunta toteaa, että opintorahan huoltajakorotus on perusteltua kohdentaa nimenomaan lasta huoltaville opiskelijoille, koska lasta huoltava opiskelija joutuu tekemään järjestelyjä sovittaakseen yhteen opintoja ja lapsen huoltoa ja hoitoa ja tästä aiheutuu myös lisämenoja, joita ei kateta nykyisellä opintotuella. Valiokunta korostaa, että huoltajakorotusta koskevan sääntelyn käytännön soveltamisessa tulee voida joustavasti ja tasa-arvoisesti ottaa huomioon erilaiset perhetilanteet ja huoltajuudet.
Valiokunta pitää tärkeänä, että huoltajakorotusta koskevan uudistuksen toimeenpanoa ja sen vaikutuksia erilaisten lapsiperheiden asemaan seurataan kattavasti, ottaen huomioon myös muut eri suuntiin vaikuttavat lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavat uudistukset.
Opintokuukausien määrä toisella asteella
Asiantuntijakuulemisessa on huomautettu, että ehdotetussa 7 c §:ssä lukuvuoden tukikuukausien määrässä toisen asteen opiskelijat asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan. Lukiokoulutuksessa opiskelevien opintotuki myönnetään vain yhdeksäksi kuukaudeksi. Ammatillista tutkintoa suorittavilla on käytössään kymmenen tukikuukautta, ja opintotukea voidaan myöntää myös pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana pidemmän ajan kuin 10 kuukautta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että opintotuki seuraa todellista opiskeluun käytettyä aikaa. Siten esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisten yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen tuomat muutokset opintojen rytmittymiseen ammatillisissa oppilaitoksissa tulee ottaa huomioon opintotuen myöntämisessä varsinaisten lukuvuosien ulkopuoliselle ajalle.
Valiokunta ei ehdota tässä vaiheessa muutoksia opintokuukausien lukumäärää koskevaan sääntelyyn, mutta pitää tarpeellisena, että opintokuukausien määrää toisella asteella jatkossa lisätään, jos toisella asteella otetaan opiskelukäyttöön myös kesäkuukaudet.
Koulumatkatukiuudistus
Hallituksen esityksen lausuntovaiheessa esitykseen sisältyi myös koulumatkatukea koskevia täsmennysehdotuksia. Lopulliseen hallituksen esitykseen niitä ei ole liitetty. Sivistysvaliokunta korostaa koulumatkatuen merkitystä opiskelumahdollisuuksien hyödyntämiselle toisella asteella. Valiokunta painottaa perusopetuksen suorittamisen tärkeyttä kaiken jatko-opiskelun perustana ja korostaa sen vuoksi oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetukseen osallistuvien tarvetta koulumatkatukeen.
Koulumatkatukea koskevan lain käytännön toimeenpanossa ja kehittämisessä on muistettava huomioida ammattiin opiskelevien osalta ammatillisen koulutuksen reformista tulevat käytännön muutokset. Valiokunta pitää tarpeellisena, että koulumatkatukea on mahdollista saada kesäkuukausien ajaksi, mikäli opiskelija opiskelee kesällä tai opiskelija saa kesätöistä hyväksi luettavia suorituksia tutkintoonsa. Koulumatkatuen myöntämisperusteisiin tarvitaan asiantuntijalausunnon mukaan myös joustoa erilaisten perhe- ja elämäntilanteiden vuoksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulumatkatukijärjestelmän toimivuutta tarkastellaan uudelleen ammatillisen reformin käynnistyttyä vuoden 2018 alusta. Järjestelmän kehittämismahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa kehitteillä olevat uudet lipputuotteet ja tarvittavan lisärahoituksen saatavuus.
Alle 18-vuotiaiden opintotuki
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että tulevissa opintotuen muutoksissa kiinnitetään erityistä huomiota alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen. Itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opintoraha on jo pelkän alaikäisyyden perusteella niukka, ja 17-vuotiaat toisen asteen opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea vain, jos heillä on ansiotuloja tai he saavat opintotukea. Ikänsä puolesta he eivät ole enää oikeutettuja lapsilisään, ja vanhempien tulot voivat vaikuttaa estävästi opintotuen saamiseen.
Valiokunta korostaa, että oppilaitosverkon harventuessa on yhä yleisempää, että alaikäinen toisen asteen opiskelija asuu itsenäisesti ja muodostaa oman taloutensa. Vaikka alle 18-vuotias on lain mukaan elatusvelvollisuuden piirissä, huoltajien taloudelliset mahdollisuudet tukea itsenäisesti asuvaa lastaan vaihtelevat suuresti. Alaikäisen opiskelijan toimeentuloa vahvistamalla voidaan parantaa tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia ja edesauttaa sitä, ettei mielekkäisiin toisen asteen opintoihin hakeutuminen olisi kiinni perheen vuokranmaksukyvystä tai muusta taloudellisesta tilanteesta.