Suomessa kouluikäisten lasten vanhempien työllisyysaste on korkea ja valtaosa kouluikäisten vanhemmista tekee kokopäivätyötä. Pienten koululaisten ja heidän perheidensä näkökulmasta aamu- ja iltapäivätoiminnalle on suuri tarve. Toiminta tukee merkittävästi pienten koululaisten vanhempien perheen ja työn yhteensovittamista. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa lapsille turvallisen ympäristön ja aikuisen läsnäolon yksinäisiin tunteihin ennen ja jälkeen koulupäivän. Monille lapsille aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa myös kohtuuhintaisen mahdollisuuden harrastustoimintaan.
Hallituksen esityksellä pyritään osaltaan parantamaan julkisen talouden tasapainoa. Enimmäismaksun korotus lisää kuntien tuloja, mikäli kunnat korottavat maksuja. Hallitusohjelmassa on arvioitu, että korotusten vaikutus julkisen talouden säästöihin olisi 10 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja vuodesta 2017 eteenpäin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Ilman kuntien tulojen korotusta uhkana voisi olla, että kunnat vähentäisivät aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa. Tälläkin hetkellä erityisesti toisen vuosiluokan oppilaita jää toiminnan ulkopuolelle.
Valiokunta korostaa, että aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi hankkia palvelut myös antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevien säännösten mukaisesti.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Esitys lisää kuntien mahdollisuuksia päättää maksuista ja mahdollistaa osaltaan toiminnan laajentamisen. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Toiminnasta kerättävät maksut
Perusopetuslain 48 f §:n mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu, jonka suuruuden kunta päättää. Laissa on kuitenkin säädetty maksujen enimmäismäärästä. Hallituksen esityksessä maksujen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 570 tunnin osalta 60 eurosta 120 euroon ja 760 tunnin osalta 80 eurosta 160 euroon. Maksujen enimmäismääriä on tarkistettu viimeksi vuonna 2006 eikä niihin ole sen jälkeen tehty indeksi- tai muita korotuksia.
Sivistysvaliokunta pitää ehdotettua maksujen korotusta hyvin korkeana. Se on yksittäisenä muutoksena ja lisäkustannuksena perheelle merkittävä, etenkin kun otetaan huomioon myös muut perheen taloudellista tilannetta hankaloittavat maksujen korotukset ja kustannuslisät. Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa tarvittavat korotukset maksuihin jaksotetaan tasaisemmin, jotta perheillä on mahdollisuus helpommin sopeutua lisäkustannuksiin.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli, että maksujen kaksinkertaistaminen voi vaarantaa lasten yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua kyseiseen toimintaan. Monien lasten kohdalla korotetut maksut voivat estää osallistumisen tai vähentää halukkuutta hakeutua mukaan huolimatta mahdollisuudesta hakea maksun alentamista tai poistamista. Vähentyvän kysynnän vuoksi on näin mahdollista, että kunnat joutuvat vähentämään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa. Uudistuksella voi siis olla heikentäviä vaikutuksia lasten yhdenvertaiseen asemaan koko maan tasolla. Lisäksi tarvitaan vähintäänkin ohjeistusta siitä, miten eri näkökohdat tulee huomioida perittävän maksun suuruutta arvioitaessa.
Maksujen korottamisen arvioidaan vaikuttavan erityisen voimakkaasti yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin, jotka muutoinkin ovat usein taloudellisesti hankalimmassa tilanteessa. Näiden perheiden lapsille aamu- ja iltapäivätoiminta olisi kuitenkin tärkeää. Pienituloisten perheiden lapset osallistuvat muita lapsia harvemmin esimerkiksi säännölliseen harrastustoimintaan, joten mahdollisuus osallistua koulupäivän yhteydessä tarjottavaan toimintaan olisi heille merkityksellistä.
Sivistysvaliokunta korostaa, että hallituksen esityksessä tiukennetaan velvollisuutta jättää maksu perimättä tai alentaa sitä, jotta perheen pienituloisuus ei muodostu esteeksi lapsen osallistumiselle toimintaan. Kunnat päättävät kuitenkin itse siitä, minkä suuruisena maksut peritään, ja valiokunnan saaman tiedon mukaan kaikki kunnat eivät peri aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja enimmäismääräisinä tällä hetkellä.
Sivistysvaliokunta korostaa arkiliikunnan tarvetta kaikille lapsille ja nuorille. Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaan sopii hyvin myös liikuntapainotteinen toiminta, jolla tähdätään Liikkuva koulu -hankkeen puitteissa lisäämään koululaisten päivään liikuntaa. Valiokunta pitää tärkeänä myös taide- ja kulttuuritoimintaa aamu- ja iltapäiväkerhoissa sekä yhteistyötä eri järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolisen toiminnan toteuttamiseksi.
Järjestelmän kehittämistarpeet
Valiokunta pitää selvittämisen arvoisena, että aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujärjestelmää kehitetään porrasteiseksi lasten päivähoidon maksujärjestelmän suuntaan. Järjestelmän kehittämisessä voi harkita esimerkiksi tietojen yhteiskäyttöä päivähoitojärjestelmän asiakastietokannan kanssa. Valiokunta tiedostaa tarpeen välttää maksujärjestelmään liittyvän byrokratian ja työmäärän lisäämistä kunnissa, mutta pitää toisaalta tärkeänä, että maksujärjestelmä mahdollisimman hyvin ottaa huomioon perheiden taloudellisen tilanteen ja lapsen tarpeen osallistua toimintaan. Valiokunta ei myöskään pidä hyvänä sitä, että kuntien väliset erot kasvavat merkittäviksi, kun päätetään aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä tai maksujen määrästä, sillä tämä lisää lasten ja perheiden asuinpaikasta riippuvaa eriarvoisuutta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että maksu-uudistus ja siinä erityisesti maksujen alentamista tai perimättä jättämistä koskeva tiukennus ei käytännössä vaikeuta aamu- tai iltapäivätoiminnan järjestämistä yksityisen palveluntuottajan toimesta.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta painottaa, että erityisesti vammaisten lasten, pitkäaikaissairaiden lasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta tarvitaan nykyistä enemmän panostusta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestelyihin. Valiokunta kannustaa myös laajemmin koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Koulujen kerhotoiminta on erityisen tärkeää niille alakoululaisille, jotka eivät enää osallistu iltapäivätoimintaan.