Yleistä
Yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisätään säännökset vilpillisen menettelyn ja järjestyksen rikkomisen seuraamuksista. Lisäksi tutkintotoimikuntaa, tutkinnon järjestäjiä ja arvioijia, tutkintomaksuja ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä ehdotetaan ajantasaistettaviksi.
Esityksen tavoitteena on turvata tutkinnon suorittajien yhdenvertainen kohtelu vilpillistä menettelyä tai järjestyksen rikkomista koskevissa tilanteissa sekä huolehtia heidän oikeusturvastaan. Lisäksi tavoitteena on parantaa yleisten kielitutkintojen tutkintojärjestelmän toimivuutta ja yhdenmukaistaa tutkinnon järjestäjien menettelytapoja sekä selkeyttää yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikuntaa koskevia säännöksiä.
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä kannatettavana ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna seuraavin huomioin.
Vilpillisen menettelyn seuraamukset
Ehdotetun 6 a §:n 1 momentin mukaan tutkinnon suorittajan tutkintosuoritus katsotaan hylätyksi, jos hän syyllistyy järjestyksen rikkomiseen tutkintotilaisuudessa eikä tutkintotilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopeta menettelyä. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vilpillisen menettelyn seuraamuksista. Jos tutkinnon suorittaja syyllistyy vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, hänen tutkintosuorituksensa katsotaan hylätyksi ja hän menettää oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon kuuden kuukauden ajaksi tutkintopäivästä.
Voimassa olevassa yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa ei ole säännöksiä vilpillisen menettelyn ja järjestyksen rikkomisen seuraamuksista, joten lakia on tarpeellista täydentää tältä osin. Myös valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on kannatettu laajasti ehdotettuja muutoksia. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esiin myös kriittinen näkemys 6 a §:n mukaisen karenssin pituudesta ja katsottu, että vuoden karenssi ehdotetun kuuden kuukauden sijaan voisi olla parempi ja toimivampi ratkaisu.
Hallituksen esityksessä todetaan, että kuuden kuukauden määräaikaa on pidetty oikeasuhtaisena seuraamuksena vilpillisestä menettelystä, siinä avustamisesta tai vilpin yrityksestä. Tässä arvioinnissa on otettu huomioon seuraamuksen kohtuullisuus vilpilliseen menettelyyn syyllistyneen kannalta. Saadun selvityksen mukaan oikeasuhtaisuuden näkökulmasta on myös pidetty perusteltuna, että osallistumiskielto koskee nimenomaan sen kielen tutkintoa, jota henkilö on ollut suorittamassa, kun hän on syyllistynyt vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai sen yritykseen.
Valiokunta katsoo olevan tarpeellista porrastaa karenssiaikoja säätämällä erikseen tilanteista, joissa 2 momentissa tarkoitettu tutkinnon suorittajan menettely on toistuvaa tai muuten erityisen vakavaa ja haitallista. Valiokunta ehdottaa 6 a §:n täydentämistä tältä osin.
Valiokunta toteaa, että ehdotetussa laissa säädetään järjestyksen rikkomisen sekä vilpillisen menettelyn, siinä avustamisen ja vilpin yrityksen hallinnollisista seuraamuksista, joiden määräämisestä päättää Opetushallitus. Rikosoikeudellisista seuraamuksista säädetään puolestaan rikoslaissa (39/1889), joka tulee sovellettavaksi esimerkiksi mahdollisissa väärennystapauksissa. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että yleisiin kielitutkintoihin osallistumista koskevassa käytännön ohjeistuksessa tuodaan jatkossa selkeästi esiin, millaisiin seuraamuksiin henkilön vilpillinen menettely saattaa johtaa. Tutkinnon suorittajan tiedossa tulee näin ollen olla kaikki vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen ja vilpin yritykseen syyllistyvälle mahdollisesti kohdistettavat hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset.
Tutkintomaksun palauttaminen
Lain 11 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös tutkintomaksun palauttamisesta. Säännöksen mukaan tutkintomaksu palautetaan tutkintoon ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta tutkintoon sairauden tai muun siihen rinnastettavan erityisen painavan syyn vuoksi eikä voi osallistua seuraavaan järjestettävään tutkintoon. Maksua ei palauteta, jos esteestä ei ole ilmoitettu tutkinnon järjestäjälle ennen tutkintotilaisuutta. Asiantuntijalausunnossa on ehdotettu harkittavaksi säännöstä siitä, että tutkintomaksua ei palauteta, jos osallistuja syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai järjestyksen rikkomiseen. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna. Saadun selvityksen mukaan tätä ehdotusta on tarkoitus arvioida nyt tehtävien lakimuutosten jälkeen, kun saadaan tietoa vilppitapauksista ja niiden määristä. Hallituksen esityksessä on myös todettu, että yleisiä kielitutkintoja koskevaan järjestelmään kohdistuu myös muita muutos- ja kehittämistarpeita, jotka vaativat laajempaa selvittelyä ja jatkovalmistelua.
Oikaisumenettely
Ehdotetun 13 §:n 3 momentin mukaan tutkintosuorituksen arviointia koskevaan päätökseen saa vaatia yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunnalta oikaisua. Oikaisuvaatimus on toimitettava tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Sääntely vastaa sisällöllisesti voimassa olevaa lakia. Henkilölle tulee varata mahdollisuus saada tietoonsa arvostelun tulokset ja siihen liittyvät perustelut, sillä ilman näitä tietoja henkilöllä ei ole tosiasiallisia edellytyksiä arvioida oikaisuvaatimuksen tarvetta eikä yksilöidä ja perustella oikaisuvaatimustaan. Arvioinnista vastaava taho harkitsee, miten menettely toteutetaan käytännössä.
Asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin, että laissa ei säädetä siitä, missä ajassa tutkintotoimikunnan on tehtävä päätös tutkintosuorituksen arviointia koskevan oikaisuvaatimuksen johdosta. Valiokunta toteaa, että oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Hallintolain 49 e §:n mukaan oikaisuvaatimusasia on käsiteltävä kiireellisenä. Kiireellisyyttä tulee arvioida kunkin tapauksen erityispiirteiden valossa, jotta vaatimus ei esimerkiksi heikennä asian selvittämistä ja käänny tätä kautta asianosaisen etua vastaan (HE 226/2009 vp, s. 58).