Hallintovaliokunta korostaa, että kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät, takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset tulee vähentää täysimääräisesti niin, että kunnilta siirtyvät kustannukset kuvavat todellista vuosien 2021 ja 2022 kustannustasoa ja etteivät kyseisten alueiden kunnat jää pysyvästi eriarvoiseen asemaan muiden alueiden kuntiin nähden ja että palkkaharmonisaatio ei saa vaikuttaa näiden kuntien valtionosuuksiin alentavasti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotusta takautuvien palkkaharmonisointikustannusten osalta perusteltuna. Valiokunta toteaa, että takautuvilla palkkaharmonisoinnin kustannuksilla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joissa kunnan vuoden 2021 tai vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin sisältyy muiden kuin asianomaisen vuoden palkkakustannuksia. Takautuvat kustannukset voivat kohdistua myös vuosien 2021 ja 2022 kesken siten, että siirtyvät palkkakustannukset eivät vastaisi yhden vuoden suoriteperusteisia palkkakustannuksia. Saadun selvityksen mukaan vuotta 2021 koskevat palkkakustannukset vähennetään vuoden 2022 nettokustannuksista, mutta sen sijaan vuodelta 2022 syntyvät kustannukset otetaan huomioon nettokustannuksissa, koska ne kuvaavat tosiasiallista vuoden 2022 kustannustasoa. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on poistaa takautuvien, kertaluonteisten palkkaharmonisaatiokustannusten aiheuttamat kustannuspiikit siirtyvistä kustannuksista siten, että palkkakustannukset vastaavat vuoden 2021 ja 2022 kuntien todellisia kustannuksia. Muilta osin toteutuneet kustannukset otetaan rahoitusmallissa huomioon rahoituksen jälkikäteistarkistuksessa.
Kertakorvaus
Rahoituslain 35 a §:n mukaan hyvinvointialuekohtainen rahoitus tarkistetaan kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Pykälän 1 momentin mukaan hyvinvointialueen rahoitukseen tehdään vuonna 2024 erillinen kertaluonteinen lisäys tai siitä tehdään erillinen kertaluonteinen vähennys, jos hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetyn valtion rahoituksen euromäärä on 35 §:n 6 momentissa tarkoitetun tarkistuksen perusteella ollut hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneita kustannuksia pienempi tai suurempi. Lisäys tai vähennys lasketaan siten, että hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnettyä valtion rahoitusta verrataan euromäärään, joka hyvinvointialueelle olisi myönnetty valtion rahoituksena, jos laskennassa olisi vuoden 2022 kuntien talousarviotietojen sijasta käytetty vuoden 2022 palveluluokkakohtaisia tilinpäätöstietoja. Lisäys tai vähennys on näin saadun erotuksen suuruinen. Pykälän 2 momentissa säädetään siitä, miten edellä mainitusta vuonna 2024 maksettavasta rahoituksen korjauserästä tulee vähentää vuodelle 2023 mahdollisesti samalle alueelle maksettu rahoituslain 11 §:ssä tarkoitettu lisärahoitus.
Pykälän 3 momentissa säädetään korjauseränä maksetun rahoituksen huomioon ottamisesta rahoituksen koko maan tason jälkikäteistarkistuksessa. Momentin mukaan pykälässä tarkoitettujen rahoituksen lisäysten yhteismäärä vähennetään hyvinvointialueiden toteutuneista kustannuksista ja rahoituksen vähennysten yhteismäärä lisätään hyvinvointialueiden toteutuneisiin kustannuksiin laskettaessa 10 §:ssä tarkoitettua laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotusta varainhoitovuoden 2025 rahoitukseen.
Hallituksen esityksessä HE 309/2022 vp ehdotetaan, että edellä mainittu kertakorvaus olisi mahdollista kirjata hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitukseen ja se maksettaisiin tammikuussa 2024.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan esityksestä lausumaan näkemykseen siitä, että ehdotettu muutos täsmentää vuoden 2023 rahoituksen kirjautumista ja kohentaa vuoden 2023 tulosta, millä on vaikutusta muun muassa alijäämän kattamisvelvollisuuden alkamiseen siltä osin kuin alijäämäisyys on seurausta kuntien vuoden 2022 talousarvioiden ja lopullisten tilinpäätöstietojen välisestä erotuksesta. Samalla kertaerä vaikuttaa vuoden 2024 lainanottovaltuuksien laskentaan, mikä edistää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia rahoittaa investointejaan vuonna 2024. Osalla hyvinvointialueista tilanne voi kuitenkin johtaa siihen, että kertakorvauksen maksatusta vasta tammikuussa vuonna 2024 joudutaan paikkaamaan lyhytaikaisella lainalla.
Hallituksen esityksessä HE 326/2022 vp ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta (HE 309/2022 vp). Täydentävässä esityksessä todetaan, että vuodenvaihteessa 2022—2023 hyvinvointialueiden kanssa käytyjen tilannekuvakeskustelujen perusteella näyttää siltä, että kuntien vuoden 2022 toteutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannukset voivat olla huomattavastikin suuremmat kuin vuoden 2022 talousarvioissa.
Täydentävässä esityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialuekohtaisesta kertakorvauksesta osa maksettaisiin ennakkoon jo kevään 2023 aikana. Kertakorvauksesta maksettaisiin etukäteen koko maan tasolla 150 miljoonaa euroa viimeistään toukokuussa 2023. Ennakkoon maksettava osuus on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioidun kertakorvauksen määrän mukaan, koska tarkkaa tietoa lopullisen kertakorvauksen euromäärästä ei ole vielä saatavilla. Ennakkoon maksettavan osuuden tulisi esityksen mukaan olla euromäärältään merkittävä, jotta se tosiasiallisesti vähentää alueiden tarvetta turvautua lyhytaikaiseen lainaan, jos rahoituksen perustana olevat vuoden 2022 talousarvioiden mukaiset nettokustannukset ovat olleet huomattavasti vuoden 2022 tilinpäätöstietoja pienemmät. Ennakkoon maksettava osuus ei kuitenkaan saisi olla niin suuri, että riski lopullisen hyvinvointialueittaisen kertakorvauksen ylittämisestä ja siten negatiivisesta lopullisesta kertakorvauksesta tammikuussa 2024 kasvaa merkittäväksi.
Täydentävän esityksen mukaan ennakon jakautuminen alueittain lasketaan vertaamalla kuntien Tilastokeskukselle toimittamien vuoden 2022 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen nettokustannuskyselyn mukaisten palveluluokkakohtaisten tilipäätösennakkotietojen perusteella laskettua vuoden 2023 rahoitusta talousarviotietojen mukaan laskettuun rahoitukseen. Edellä mainittu 150 miljoonaa euroa kohdennetaan tilipäätösennakkotietojen perusteella laskettujen kertakorvausten osoittamassa suhteessa hyvinvointialueille. Kertakorvaus tarkistettaisiin lopullisten tilinpäätöstietojen mukaiseksi erillisellä maksuerällä tammikuussa 2024. Tällöin maksettavassa tai vähennettävässä erässä otettaisiin huomioon myös hyvinvointialueelle keväällä ennakkoon maksettu erä ja alueen mahdollinen vuoden 2023 aikana saama rahoituslain 11 §:n mukainen lisärahoitus.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää täydentävän esityksen ehdotusta kertakorvauksen maksamisen osittaisesta aikaistamisesta perusteltuna. Ehdotus parantaa hyvinvointialueiden edellytyksiä selviytyä tehtäviensä rahoituksesta vuoden 2023 aikana ilman, että ne joutuvat turvautumaan lyhytaikaiseen lainanottoon, jos kuntien talousarvio- ja tilinpäätöstietojen eroavaisuudesta aiheutuu rahoitukseen vajetta. Samalla esityksellä pyritään vähentämään mahdollisesta lyhytaikaisesta lainanotosta hyvinvointialueille aiheutuvia korkokuluja. Esitys myös ehkäisee sitä, että alueet joutuisivat lyhyen aikavälin rahoituskapeikkojen vuoksi sopeuttamaan toimintojaan pidemmän aikavälin toiminnan näkökulmasta epätarkoituksenmukaisesti. Maksatuksen aikaistaminen tukee valiokunnan näkemyksen mukaan lakisääteisten tehtävien järjestämistä alkuvaiheessa.
Valiokunta ehdottaa, että hylätään hallituksen esityksen HE 309/2022 vp sisältämä lakiehdotus ja hyväksytään muuttamattomana täydentävän hallituksen esityksen HE 326/2022 vp sisältämä lakiehdotus, jossa on yhdistetty mainittujen esitysten lakiehdotukset kokonaisuudeksi siten, että 35 §:n sisältö vastaa HE 309/2022 vp:ssä ehdotettua muotoilua ja kertakorvauksen aikaistaminen on sisällytetty 35 a §:ään.
Rahoituksen seuranta ja kehittäminen
Valiokunta pitää myönteisenä saadusta selvityksestä ilmenevää hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua vuodesta 2022 vuoteen 2023. Valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön eri käsittelyvaiheissa, mukaan lukien nyt käsillä olevat esitykset, valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin nostettu esiin huolia rahoituksen riittävyydestä. Myös hallintovaliokunta kiinnittää huomiota (s. 4) siihen, että alueilta on kuulunut huolia siitä, että palveluja joudutaan priorisoimaan.
Sosiaali ja terveysvaliokunta korostaa, että valtioneuvoston on huolella seurattava hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä ja tarvittaessa annettava esitys sääntelyn muuttamiseksi, jos hyvinvointialueiden tehostamistoimista ja järjestelmän lisärahoitusmekanismista huolimatta perustuslailla turvattujen palvelujen toteutus vaarantuu. Eduskunta on lisäksi edellyttänyt hallituksen huolehtivan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan pitkäjänteisesti ja havainnoista raportoidaan säännöllisesti (EV 102/2022 vp).
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tarveperustaista rahoitusmallia tulee jatkokehittää alueelliset erot paremmin huomioivaan suuntaan. Hallintovaliokunta viittaa esimerkiksi väestörakenteeseen, alueellisiin erityispiirteisiin sekä erilaisiin sosioekonomisiin ja muihin kustannustekijöihin. Merkitystä on myös esimerkiksi sairastavuuden ja sosiaalisia ongelmia kuvaavien tekijöiden valinnalla ja ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että rahoituksen tulee perustua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueille kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin. Hallintovaliokunnan tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että rahoitusmallin kehittäminen ja taustalla olevan tutkimustyö on jatkuvaluonteista kehitystyötä.