Hallituksen esityksessä ehdotetun lainmuutoksen tarkoituksena on kaasun määräaikaisen lisävarastointivelvoitteen voimassaolon jatkaminen. Asian taustalla on Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan seurannut kaasun toimituskriisi ja hinnannousu, johon vastattiin ottamalla käyttöön unionin laajuinen kaasun varastointivelvoite. Kaasun varastointivelvoite säädettiin alun perin määräaikaisesti 31.12.2025 asti voimassa olevaksi, mutta sääntelyn voimassaoloa on EU:n tasolla jatkettu vuoden 2027 loppuun asti.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan kaasun lisävarastointivelvoitteen kansallista toimeenpanoa jatkettavaksi vuoden 2027 loppuun asti. Ehdotettu sääntely on keskeisiltä osin aiemman kaltainen, mutta nyt ehdotetussa laissa velvoitteen täyttämisen ajankohtaa on joustavoitettu taustalla olevaa EU-sääntelyä vastaavasti siten, että velvoite tulee täyttää 1.10.—1.12. välisenä aikana, siinä missä aiempi velvoite tuli täyttää 1.11. mennessä. Ehdotetun joustovaran on katsottu tukevan lain aiheuttamien kustannusten hallintaa ja varastojen optimaalista käyttöä.
Suomella ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, joissa lisävarastointivelvoite tulee toteuttaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että todennäköinen varastoinnin sijaintipaikka on Baltiassa Balticconnector-siirtoyhteyden takana. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että varastoidun kaasun saamiseen käytettäväksi Suomeen liittyy tämän vuoksi myös siirtoyhteyteen kohdistuvia riskejä. Toisaalta lisävelvoitevarastoinnista poiketen ns. perinteinen velvoitevarastointi on mahdollista suorittaa maanpäällisissä varastoissa, ja tältä osin polttoainejakeina hyväksytään myös öljy ja LNG. Talousvaliokunta kiinnittää toimitusvarmuuden kannalta huomiota erityisesti LNG-tuontikapasiteetin merkitykseen.
Kaasumarkkina on jo muuttunut merkittävästi varastointivelvoitteen laatimisen jälkeen. Kaasun kysyntä Euroopassa on pienentynyt ja markkinaan on syntynyt kysyntäjoustoa vaihtoehtoisten raaka- ja polttoaineiden hyödyntämismahdollisuuksien kautta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa onkin kiinnitetty huomiota myös siihen, että pitkälle historiatietoihin pohjautuva kaasun varastointivelvoite vastaa huonosti kaasun käyttöä vähentäneiden yritysten nykytilanteisiin. Samoin on esitetty yrityksille jyvitettävän velvoitteen laskennassa käytettävän ajanjakson lyhentämistä ehdotetusta viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella ehdotus perustuu taustalla olevan EU-sääntelyn asettamaan, kansallisen velvoitteen viiden viimeisen vuoden tarkastelujaksoon. Valiokunta pitää tärkeänä arvioida asiaa tulevien varastointivelvoitteita koskevien EU:n ja kansallisen tason sääntelyuudistusten valmistelun yhteydessä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös ns. sektori-integraation syvenemiseen Suomessa. Tällä tarkoitetaan energiajärjestelmän eri osa-alueiden, kuten sähkön, lämmön, kaasun ja liikenteen, muodostamaa älykästä kokonaisuutta, jolla voidaan tasapainottaa kulutus- ja tuotantopiikkejä, hyödyntää uusiutuvan energian ylijäämää ja edistää hiilineutraaliustavoitteita. Jatkossa varastointivelvoitteita kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös vaihtoehtoisten polttoaineiden merkitykseen ja huomioida se, ettei velvoitteilla aiheuteta perusteetonta haittaa tai kustannuksia toimijoille, jotka kykenevät vaihtamaan kaasun toiseen poltto- tai raaka-aineeseen.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana.