Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Taustaa

Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisista tupakkaveron korotuksista, joilla tavoitellaan kaikkiaan 270 milj. euron lisäystä verotuottoihin hallituskauden aikana. Se liittyy kiinteästi myös hallituksen veropoliittiseen linjaukseen siirtää painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Esitys tukee lisäksi hallitusohjelman tavoitetta kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, koska tupakointi ja sen aiheuttamat haitat keskittyvät vähän koulutettuihin ja taloudellisesti heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Tavoite nostaa tupakkatuotteiden hintoja ja vähentää tupakointia on siis keino kaventaa eri sosioekonomisten ryhmien välisiä tupakointieroja ja niistä johtuvia terveyseroja. 

Käsiteltävänä oleva esitys koskee vuosia 2016 ja 2017, joiden aikana tupakkaveroa on tarkoitus nostaa neljässä vaiheessa yhteensä keskimäärin 24 prosenttia. Ensimmäinen korotus tulisi voimaan ensi vuoden alusta, seuraavat puolen vuoden välein ja viimeinen 1.7.2017. Vuosia 2018 ja 2019 koskeva esitys on tarkoitus antaa erikseen myöhemmin. 

Esitys noudattaa varsinaisten korotusperusteiden osalta samoja linjauksia, joita on sovellettu yleisesti viime vuosina tupakkaverolain muutoksissa. Korotukset painottuvat siten tupakkatuotteiden yksikköperusteiseen veroon lukuun ottamatta sikareita ja pikkusikareita, joista peritään yksinomaan vähittäismyyntihintaan perustuvaa arvoperusteista veroa. Korotukset koskevat kuitenkin myös niitä. Lisäksi savukkeista ja savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta perittävää yksikköperusteista vähimmäisveroa korotetaan niin, että korotukset painottuvat hieman keskimääräistä halvempiin tuotteisiin. Painotuksella on merkitystä, koska vähimmäisveron piiriin kuuluu noin puolet verotettavista savukkeista. Vähimmäisvero taas takaa, että myös halvimpien tuotteiden verotaso voidaan pitää terveyspoliittisesti riittävän korkeana. 

Tupakkaveron korotusten oletetaan menevän suoraan tuotteiden hintoihin. Nyt ehdotetut, vuosia 2016—2017 koskevat korotukset nostaisivat siten halpojen savukkeiden hintaa yhteensä noin 1,14 euroa ja kalliiden noin 1,12 euroa askilta. Hinnannousu olisi siten noin viidennes nykyhintoihin verrattuna. Irtotupakan hinta nousisi vastaavasti noin 1,04 euroa 30 g:n pussilta. Nämä kaksi tuoteryhmää ovat tupakkatuotteiden käytön ja verokertymän kannalta keskeisiä, ja siksi niiden hinnanmuutokset ovat esityksen kannalta olennaisia. 

Esityksen on arvioitu lisäävän valtion verotuloja noin 135 milj. euroa vuositasolla, joskin niin, että tämä tuottovaikutus toteutuu täysimääräisenä vasta vuonna 2018. Kahden tulevan vuoden verotuotot jäävät huomattavasti sitä pienemmiksi korotusten vaiheistuksen, verojen tilitysjaksojen ja verovelvollisten ennakkovarautumisen vuoksi. Ensi vuoden tuotoksi on arvioitu sen vuoksi noin 35 milj. euroa ja vuoden 2017 tuotoksi noin 67 milj. euroa. 

Valiokunnan kannanotto

Valiokunta pitää esityksen rakennetta ja korostusten vaiheittaista voimaantuloa perusteltuina. Vaikka korotukset painottuvat pääasiassa yksikköperusteiseen veroon, tupakkaverolain perusrakenne ja edellä mainittujen kolmen veroelementin yhdistelmä säilyy ennallaan. Se säilyttää mahdollisuuden verottaa edelleen tehokkaasti kaikenhintaisia tupakkatuotteita. Vaiheittaiset korotukset auttavat puolestaan pitämään yksittäiset muutokset maltillisina. Se taas on tärkeää, jotta matkustajatuonti ja savukkeiden salakuljetus voidaan pitää mahdollisimman hyvin viranomaisten hallinnassa. 

Esityksen arvioinnissa on otettava toisaalta huomioon, että tupakkaveroa on korotettu tiiviissä tahdissa vuosina 2009, 2010, 2012, 2014 ja 2015. Savukkeiden verorasitus on kasvanut tänä aikana keskimäärin 57 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän irtotupakan peräti 112 prosenttia. Korotukset ovat nostaneet savukkeiden hintoja vastaavasti noin 43 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän irtotupakan noin 80 prosenttia. 

Lisäksi on huomattava, että päätös ehdotetuista korotuksista joudutaan tekemään vailla tietoa tämän vuoden alusta voimaan tulleiden korotusten vaikutuksista. Tiedetään ainoastaan, että korotukset ovat siirtyneet hintoihin. Esityksen perusteluissa on mainittu lisäksi, että tämän vuoden viimeisimpien tietojen mukaan matkustajatuonti on kasvanut 14 prosenttia vuositasolla. Muutoin verottamattomien tupakkatuotteiden osuus kulutuksesta on ollut suhteellisen vakaa, esimerkiksi savukkeilla vuonna 2014 noin 13—15 prosenttia. 

Tulli on todennut osaltaan, että nyt ehdotetut ja tulevat korotukset lisäävät todennäköisesti painetta laittoman tuonnin ja matkustajatuonnin kasvulle. Lisäksi ensi vuonna voimaantuleva uusi tupakkalaki tiukentaa edelleen tupakkatuotteiden maahantuontirajoituksia, mikä saattaa kasvattaa laittomien tupakkatuotteiden kysyntää. 

Muutoksella voi olla Tullin mukaan jopa negatiivinen vaikutus tupakkaveron kertymään, ellei ilmiötä kyetä hallitsemaan valvonnan ja rikostorjunnan keinoin. Ruotsin varoittava esimerkki 1990-luvun lopulta kuvaa sitä, miten vaikeaa lailliset markkinat on palauttaa ennalleen, jos ne on kerran menettänyt liian rajun kertakorotuksen seurauksena. Lisäksi on selvää, että laittomat markkinat heikentävät tuotekontrollia ja tupakan ikärajakontrollia, vääristävät kilpailua ja vahvistavat järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä. Valiokunta pitää näistä syistä välttämättömänä, että esityksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti ja että Tullin valvontaresurssien riittävyydestä pidetään huolta. 

Esityksen käsittelyn yhteydessä on noussut esiin myös kysymys verovelvollisten ennakkovarastointia rajoittavan lainsäädännön tarpeesta. Ennakkovarastoinnissa on kysymys siitä, että verovelvolliset luovuttavat kulutukseen huomattavan määrän tuotteita ennen edessä olevaa veronkorotusta. Silloin niistä ei ole tullut suorittaa vielä korotettuja veroja. Tällainen verosuunnittelu on jossain määrin tyypillistä kaikelle valmisteverotukselle, mutta se on korostunut tupakkatuotteilla. Tupakkateollisuuden ennakkovarastoinnin määrä on vaihdellut siten 20:stä 50 prosenttiin seuraavan vuoden savukkeiden kulutuksesta, kun joulukuussa luovutetaan kulutukseen tavanomaisesti noin 10 prosenttia koko vuoden tarpeestaMinisteri Rinteen vastaus 25.3.2015 kirjalliseen kysymykseen KK 1199/2914 vp — Lasse Hautala.. 

Ennakkovarastoinnin rajoitusta ovat toivoneet myös tupakkayhtiöt, jotka joutuvat osallistumaan varastointiin vain säilyttääkseen kilpailuasemansa markkinoilla. Ne eivät saa siitä itse taloudellista hyötyä, koska tupakkatuote on myytävä siihen luovutushetkellä merkityllä hinnalla. Ennakkovarastointi kasvattaa vain alan kustannuksia ja viivyttää merkittävästi verotuottojen kertymää, kuten myös tämän esityksen tuotto-odotuksista ilmenee. Varastoinnin rajoitukset olisivat tähän nähden kaikkien edun mukaisia. 

Esityksen perusteluissa on todettu, että kysymys tällaisen rajoituksen EU-oikeudellisesta asemasta on epäselvä. Tiedetään, että komissio on nostanut viime kesänä kanteen Portugalin vastaavasta rajoituksesta. Taustalla on mm. se, ettei EU-oikeudessa ole säännöstä, joka oikeuttaisi rajoittamaan tupakkatuotteiden luovutuksia fiskaalisista syistä. Valtiovarainministeriö on pitänyt perusteltuna seurata tapauksen käsittelyä ja harkita sen perusteella, mihin toimenpiteisiin on mahdollista ja tarpeellista ryhtyä. Jos muutokset osoittautuvat mahdollisiksi ja ne halutaan sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön, ne tulisi tehdä ministeriön mukaan erillisinä menettelymuutoksina eikä veronkorotusesitysten yhteydessä.  

Kysymys mahdollisuudesta rajoittaa tupakkatuotteiden ennakkovarastointia on valiokunnan mielestä tärkeä. Valiokunta edellyttää, että kun komission kanne ratkeaa, valtiovarainministeriö antaa siitä selvityksen valiokunnalle. Sen pohjalta tulee myös arvioida tarkoituksenmukainen etenemistapa asiassa. 

Lakialoite

Valiokunta ehdottaa, että lakialoite LA 13/2015 vp hylätään.