Arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt lyhyesti tämän hallituksen esityksen 73/2024 eli asetuksenantovaltuussääntelyn päivittämisestä oikeusministeriön hallinnonalalla koskevaksi lainsäädännöksi tehdyn lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön. 

Eli lakivaliokunta ehdottaa kohdassa 10 lakiehdotuksen 21 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen tarkistamista. Eli tämä virke kuuluu, että ”Tuomioistuimen ilmoituksesta ja rekisteriin merkittävistä tiedoista säädetään valtioneuvoston asetuksella”, ja se muutetaan muotoon ”Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuomioistuimen ilmoituksesta ja rekisteriin merkittävistä tiedoista”. Elikkä siis yksinkertaistettuna muutetaan oikeusministeriön hallinnonalan lakia sillä viisiin, että niiden asetuksenantovaltuuksia koskevat säännökset päivitettäisiin vastaamaan nykyistä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimusta. Ja tavoitteenahan tällä tietenkin on mahdollistaa uusien asetusten antaminen ja asetusten muuttaminen valtuustosäännösten nojalla ja sitten myöskin poistaa tämmöinen turha valtuussääntely. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Tervehdin suurella ilolla tätä mietintöä, jonka puheenjohtaja Eerola juuri esitteli, koska monessa yhteydessä, varsinkin perustuslakivaliokunnassa, olen törmännyt siihen samaan ongelmaan. Monessa asiassa korostetaan monen lain kohdalla täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta. Se on suorastaan... Joka kerran, kun siihen törmään, aina ihmettelen, eikö tämä vieläkään ole mennyt perille. Puheenjohtaja Eerolaa voi valiokunnan puheenjohtajana onnitella siitä, että hän on ottanut neuvosta vaarin ja homma toimii. 

Toteaisin, arvoisa puhemies, että kun nyt on noita ympäristöpuolen lakeja myös tuolla perustuslakivaliokunnassa käsitelty, niin kyllä niissä laeissa ei ole minkäännäköistä täsmällisyyttä eikä tarkkarajaisuutta siellä. Sitten kun mennään oikeusasteisiin, se tulee johtamaan siihen, että tulee mitä kummallisimpia tuomiota. Voisin verrata tätä tilannetta vaikka tieliikennelakiin, että kun ajetaan ylinopeutta, niin ei se voi olla niin kuin jossakin kielialueella, että ”suattaa olla, vuan suattaa olla, ettei ookkaan”. Se nopeus on kahdeksankymppiä, ja jos ajat ylinopeutta, tulee sakkoja, jos hieman hitaammin, saa ajaa. Kyllä täsmällisyys ja tarkkarajaisuus ovat lainsäädännön ydinkohtia. Ellei niitä ole, niin on aika paljon menetetty, ja silloin se antaa tuomioistuimelle sävellysmahdollisuuden, mikä mielestäni on väärin. Täällähän ne lait säädetään eikä tuomioistuimissa. [Juho Eerola: Kyllä!]