Arvoisa herra puhemies! Omaishoitoperheet ovat hyvin erilaisia. Tunnen viiden lapsen perheen, jonka äiti on samalla nuorimman lapsen omaishoitaja. Perheen nuorimmainen on alavartalohalvaantunut. Äidille kuuluisi vähintään kaksi päivää kuukaudessa vapaata. Vanhempien yhteinen vapaa ei onnistu, koska myös isotsiskot ja ‑veljet tarvitsevat vapaan ajaksi hoitajan. Omaishoitajien vapaapäivien aikainen hoito voidaan järjestää myös perhehoitona hoidettavan kotona. Kun näin tehdään, ratkaistavaksi vielä jää, kuka hoitaa perheen muut lapset. Kun rakennamme perhe‑ ja lapsiystävällistä Suomea, kysyn ministeri Kiurulta: voitaisiinko kunnan myöntämä hoitoapu esimerkiksi palvelusetelin muodossa yhdistää tähän hoitoratkaisuun, jolloin molemmat vanhemmat pääsisivät edes joskus yhteiselle vapaalle? 

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys ja itse asiassa toinen hallituksen tärkeistä prioriteeteista. Me emme pidä huolta vain siitä, että me muutamme yhteiskuntaa ikäystävällisemmäksi, vaan muutamme sitä myöskin lapsi‑ ja perheystävällisemmäksi. Ohjeeni olisi tässä tilanteessa se, että vaikka laki ei velvoitakaan suoraan tähän, niin on syytä vakavasti harkita tällaisissa tilanteissa kunnan tai kuntayhtymän mahdollisuutta harkinnanvaraisesti tukea perheiden vanhempien jaksamista nimenomaan muiden lasten hoitoon suunnattavalla tuella. Tämä on mahdollista, jos sitä halutaan. Me haluamme omalta osaltamme laajentaa kotihoidon käsitettä tulevassa vanhuspalvelulain kakkosvaiheen uudistuksessa, jotta me saisimme myös lapsiperheiden kotihoidon aidosti tässä maassa toimimaan paremmin kuin se tällä hetkellä toimii. Siksi siinä on tulossa uudistusta myös siihen, että saisimme tämän aidosti kuntoon.