Arvoisa puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunta laati rakennusten kosteus- ja homeongelmista mietinnön vuonna 2013. Saman vuoden toukokuussa eduskunta edellytti, että hallituksen on ryhdyttävä toimiin sisäilmaongelmien vähentämiseksi. Valtioneuvosto on ottanut eduskunnan kannanotot ohjelmaansa usean vuoden ajan. Työtä on vielä jäljellä, mutta tuloksiakin on saatu aikaan, kuten esimerkiksi Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen toimeenpano.
Hyvän yhteistyön jatkamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi pääministeri asetti syyskuussa 2017 hankeryhmän valmistelemaan Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmaa. Ohjelma linjaa yhteistyötä kymmenen seuraavan vuoden ajaksi sisäilmasta kärsivien auttamiseksi. Samalla vakiinnutetaan toimintatapaa, jossa julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on osa kiinteistönhoidon arkea. Ongelmiin puututaan ripeästi ja niille etsitään ratkaisu.
Ehdotus toimenpideohjelmaksi on nyt tehty. Toimenpide-ehdotukset tarkoittavat työn jatkamista usealla hallinnonalalla, kaikilla hallinnon tasoilla, etenkin kunnissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksia pitäisi näkyä niin sisäilmasta kärsivien ihmisten määrän vähenemisenä kuin kuntien rakennuskannan kunnon parantumisena viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä. Toimenpideohjelma julkaistaan joulukuun puolivälissä ja samalla avataan mahdollisuus antaa palautetta usean kanavan kautta. Tarkoituksemme on seuraavien kuukausien aikana kuulla mahdollisimman laajalti kuntia, eri sidosryhmiä ja kaikkia, joita julkisen rakennuskannan kunto ja sisäilmaongelmat koskevat ja kiinnostavat. Sen jälkeen viimeistelemme ohjelman toimeenpanoa varten, ja toimeenpano alkaa keväällä 2018.
Sisäilmaongelmien yleisimpiä syitä ovat edelleen kosteus- ja homevauriot, ilmanvaihto-ongelmat sekä lämpötila- ja veto-ongelmat, jotka vaivaavat ikääntyvää rakennuskantaamme. Näin raportoivat kunnat jo vuonna 2011, ja toistaiseksi on merkkejä vain vähäisestä muutoksesta parempaan. Kuntien rakennuskannan tilaa koskevien, vielä alustavien tietojen mukaan alle puolessa kunnista on saatu korjausvelka haltuun. Yli puolet kunnista ilmoittaa edelleen sisäilmaongelmien olevan ratkaisematta. Tiedämme kuitenkin, että jokaisessa kunnassa tehdään jotakin tilanteen parantamiseksi.
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuvia ihmisiä on Suomessa runsaasti. Suuri osa heistä altistuu koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat tällä hetkellä taloudellisten vaikutusten lisäksi ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä ongelmia.
Näistä syistä toimenpide-ehdotuksemme painottuvat julkisiin rakennuksiin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa, vaan pikemminkin toivomme sitä. Samoin tulevan ohjelmakauden aikana kehitettävät ratkaisut ovat tietenkin hyödynnettävissä rakennuksissa omistajatahosta riippumatta, aivan samoin kuin Kosteus- ja hometalkoiden tai pian voimaan tulevan kosteusasetuksen keinovalikoimat ovat kaikkien kiinteistönomistajien käytössä. Samoin sisäilmasta kärsiviä hoidetaan riippumatta siitä, pystytäänkö yhteys oireiden ja altisteiden välillä osoittamaan. Tarkemmin yksityisomistuksessa olevien kiinteistöjen sisäilmaongelmien erityisiin kysymyksiin emme kuitenkaan tällä ohjelmalla nyt mene.
Sisäilmaongelmaisia rakennuksia esiintyy ympäri maailman. Ongelmista aiheutuvat terveyshaitat on tiedostettu erityisesti Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi Ruotsissa on vuonna 2011 raportoitu, että arviolta yhdessä kolmasosassa ruotsalaisista rakennuksista on kosteusvaurio — homeenkasvua tai pahaa hajua — jolla voi olla vaikutusta sisäympäristöön. Kosteutta ja hometta esiintyi enemmän pientaloissa.
Suomessa julkisessa rakennuskannassa on tällä hetkellä huomattava määrä investointitarpeita. Rakennuskannan liian suuri määrä suhteessa palvelutarpeeseen, rakennuskannan ikärakenne sekä epätarkoituksenmukaiset tilat näkyvät muun muassa rakennusten vajaana käyttöasteena — noin 8—10 prosenttia rakennuskannasta on tyhjillään — ja korjausvelkana, jonka on arvioitu olevan noin 5 miljardia euroa. Tämä selittää osin sisäilmaongelmien sitkeyttä ja vaikeutta päästä niistä eroon.
Arvoisa puhemies! Terveet tilat 2028 -hankeryhmä koostuu asiantuntijoista, jotka ovat olleet ratkaisemassa rakennusten kosteus- ja homehaitoista aiheutuvia ongelmia jo pitkään. Yhteistyö kuntien ja niiden edustajien kanssa on mahdollistanut kuntien kokemuksiin perehtymisen. Osa kuntien kokemuksista on hyviä, ja niissä on käytetty toimintatapoja, joita on tarpeen saada tiedotettua ja monistettua erikokoisten kuntien käyttöön. Osa kokemuksista alleviivaa vaikeuksia ja ongelmien laajuutta harmillisen selkeästi.
Hyviä kokemuksia yhdistää toimintatapa, jossa yhtä rakennusta ja sen kunnosta saatavia tietoja tarkastellaan suhteessa kunnan kiinteistöstrategiaan ja palveluverkkoon kokonaisuutena. Tietoja kiinteistön kunnosta ja palveluverkosta sekä käyttäjäpalautetta on arvioitu kunnissa moniammatillisissa yhteistyöryhmissä ja ratkaisuja etsitty.
Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa esiintyy usein monia tekijöitä yhtä aikaa, ja niiden tunnistaminen edellyttää asiantuntemusta ja kokemusta, jota ei aina ole saatavilla tai jota ei osata hyödyntää riittävästi. Kokemusten mukaan muun muassa strategisen, kokonaisvaltaisen näkemyksen puute jarruttaa kuntien rakennuskannan pitkäjänteistä kehittämistä. Myös muun muassa kuntien poliittiseen päätöksentekoon liittyvät tekijät ja kiristynyt kuntatalous ovat nousseet esille syitä haettaessa.
Arvoisa puhemies! Nyt Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelmassa ehdotetaan siirtymistä kokonaisvaltaiseen kiinteistöjen tarkasteluun sekä terveyshaittoihin puuttumisen tehostamiseen. Ehdotamme, että vuonna 2018 työ aloitetaan tehostamalla sisäilmasta kärsivien apua ja tukea. Työtä jatketaan koko ohjelmakauden ajan kohti tavoitevuotta 2028, jolloin oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset rakennukset ovat terveelliset ja turvalliset käyttää. Tämä on ohjelman tavoite. Tähän päästään palvelutarvelähtöisen ja kestävän kiinteistönpidon sekä rakennusten ennakoivan ylläpidon käytäntöjä vakiinnuttamalla, toimintamallilla, joka vastaa tällä hetkellä kunnissa käytössä olevia parhaita käytänteitä. Toimenpide-ehdotukset sisältävät ehdotuksen toimintamallien kehittämiseksi.
Hyvien esimerkkien mukainen malli edellyttää toimiakseen, että kunnassa on kiinteistöstrategia ja palveluverkkosuunnitelma tehty sekä säännölliset kiinteistökatsaukset ja käyttäjäpalautteen kerääminen ovat toimivaa käytäntöä. Rakennusten suunnitteluvaiheessa on mahdollista koota eri tahoja mukaan käyttäen esimerkiksi allianssimallia ja hyödyntäen elinkaarimalleja. Näistä on mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa on pystytty ottamaan paremmin huomioon myös kiinteistön toiminnalliset mahdollisuudet, kuten vaikkapa uudenaikaisen opetussuunnitelman toteuttamista tukeva oppimisympäristö tai erilaiset monikäyttötilat. Hyviin käytäntöihin perustuva malli tehostaisi myös osaamisen lisäämistä muun muassa sisäilmaongelmien tunnistamiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi. Tämä puolestaan tarkoittaa tiedotuksen ja koulutuksen tehostamista esimerkiksi rakennusfysiikan, terveydenhoidon ja hankinta- sekä tilaajaosaamisen alalla.
Arvoisa puhemies! Ohjelmassa keskitytään myös siihen, että sisäilmasta kärsiviä autetaan ja tuetaan muun muassa vahvistamalla neuvontaa sekä ihmisille suoraan että heitä auttaville ammattilaisille. On tärkeää, että sisäilmasta kärsivien koko hoitopolku tehdään näkyväksi ja jokaiselle saavutettavaksi nykyisin käytettävissä olevin keinoin. Sisäilmasta sairastuneiden tilanteen tukemiseksi pitkällä aikaväillä tarvitaan työtä hoitopolkujen sujuvoittamiseksi itsehoidosta perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja toimivaan kuntoutukseen. Samoin sisäilmasta kärsivien sosiaaliturvassa on vielä selvittämistä, jotta mahdolliset puutteet tunnistetaan ja korjataan.
Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman valmistelun tilanteesta keskustellaan tästä päivästä alkaen. Kuulemisvaiheen alkamisesta tiedotamme joulukuun puoliväliin mennessä, kun tekninen julkaisutyö on valmis. Kuulemisvaihe on laaja: se siis alkaa tänään eduskunnassa, mutta laajuus tulee näkyväksi, kun toimeenpanosta vastaavat kunnat, sidosryhmät, eri alojen asiantuntijat sekä kansalaiset koko maassa pääsevät tähän kuulemiseen osallistumaan.
Hankeryhmä ehdottaa, että toimenpideohjelman toteutus organisoidaan mahdollistamalla tiivis yhteistyö ministeriöiden ja niiden hallinnonalan virastojen, aluehallintovirastojen, Suomen Kuntaliiton, kuntien ja Senaatti-kiinteistöjen kesken sekä muun muassa rakennus- ja kiinteistöalan, sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan sidosryhmien osallistuminen varmistamalla. Hankeryhmän näkemys on, että eduskunnalla ja erityisesti tarkastusvaliokunnalla on tärkeä rooli parlamentaarisessa keskustelussa ja toimeenpanon seurannassa alusta aina hankkeen loppuun asti.
Toimenpideohjelmassa kustannuspaineet on tunnistettu. Valtion rahoitus kiinteistön omistajille ei sisälly toimenpideohjelmaan. Sen sijaan työn aikana selvitetään kuntien käytössä olevia keinoja kiinteistön kuntoa edistävien hankkeiden toteutukseen. Tämän eteen tullaan tekemään yhteistyötä heti toimeenpanokauden alusta alkaen. Työ perustuu vireillä olevan Kuntien rakennuskannan kehitys- ja säästöpotentiaali -hankkeen tuloksiin, jotka ovat käytettävissä vuoden 2018 alussa. Nämä tullaan ottamaan huomioon Terveet tilat -toimenpideohjelmatyön viimeistelyssä.
Hankeryhmän toimenpide-ehdotukset kattavat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja valtioneuvoston kanslian toimialoille kuuluvia tehtäviä. Työ on ensisijaisesti sopeutettava ministeriöiden normaaleihin tehtäviin, ja mikäli lisärahoitus on tarpeen, se on ohjattava käsiteltäväksi kehys- ja talousarviomenettelyssä. Tiedot tarkentuvat valmistelun edetessä asianomaisessa ministeriössä.
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tänään eduskunnassa on ensimmäinen keskustelutilaisuus syksyn 2017 aikana valmistellusta toimenpideohjelmaehdotuksesta ja sellaisena meille erittäin tärkeä ohjelman viimeistelytyössä. Hankeryhmän toimikausi päättyy helmikuun 2018 lopussa. Seuraavat kuukaudet joulukuusta alkaen on käytännössä varattu ehdotuksista tiedottamiseen ja kuulemiseen. Ohjelmaehdotuksesta odotetaan laajaa palautetta, jonka perusteella hankeryhmä viimeistelee ohjelman toimeenpantavaksi keväällä 2018 alkavalla kymmenvuotiskaudella. Tässä siis riittää toimeenpantavaa usealle hallituskaudelle.
Puhemies Maria Lohela
Nyt voidaan siirtyä debattiin. Pyydän siihen osallistumaan haluavia ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Käydään keskustelua 2 minuutin puheenvuoroin kello 15:een saakka ja siirrytään sitten minuutin puheenvuoroihin. — Edustaja Hassi aloittaa, olkaa hyvä.