Arvoisa puhemies! [Hälinää —Puhemies koputtaa] Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaupparekisterilakia. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset Patentti- ja rekisterihallituksen toimivallasta, joka koskee selvitystilaan tai kaupparekisteristä poistettavaksi määrätyn osakeyhtiön, osuuskunnan, asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön selvitystilan lopettamista tai palauttamista kaupparekisteriin. Säännöksiä sovellettaisiin sellaiseen edellä tarkoitettuun ilmoitusvelvolliseen, joka on määrätty selvitystilaan tai poistettu kaupparekisteristä sen laiminlyötyä kaupparekisteriin liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa. 

Lainsäädännön taustalla on se, että alkusyksystä alkoi nousta esiin tilanteita, joissa aivan toimivia yrityksiä poistettiin kaupparekisteristä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on saattanut johtua esimerkiksi inhimillisestä erehdyksestä tai tahattomasta virheestä, jonka seuraamus on kuitenkin ollut kohtuuton. Vaikka tiedot olisi toimitettu myöhemmin, ei lainsäädäntö ole mahdollistanut Patentti- ja rekisterihallitusta palauttamaan yritystä takaisin kaupparekisteriin. Tämä on käytännössä tehnyt yritystoiminnan mahdottomaksi. 

Tällä lakimuutoksella korjataan nykylainsäädännön kohtuuttomuudet. Jatkossa PRH:lla olisi mahdollisuus palauttaa yritys takaisin kaupparekisteriin, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Ilmoitusvelvollisen olisi haettava määräajassa selvitystilan lopettamista tai palauttamista kaupparekisteriin Patentti- ja rekisterihallitukselta. Edellytyksenä hakemuksen hyväksymiselle olisi, että ilmoitusvelvollinen korjaisi selvitystilaan määräämisen tai rekisteristä poistamisen perusteena olleen laiminlyönnin sekä rekisteritiedoissa olevat muut virheet ja puutteet, rekisteriviranomaisen ilmoitusvelvolliselle määräämät lainvoimaiset maksut olisi suoritettu, ilmoitusvelvollinen ei olisi purkautunut eikä sen omaisuutta olisi jaettu eikä selvitystilan lopettamiselle tai ilmoitusvelvollisen rekisteriin palauttamiselle olisi muutakaan lainsäädännöstä johtuvaa estettä. Hakemus tulisi tehdä vuoden kuluessa selvitystilaan määräämistä tai rekisteristä poistamista koskevasta päätöksestä. Jos ilmoitusvelvollinen olisi määrätty laiminlyönnin perusteella selvitystilaan tai poistettavaksi rekisteristä ennen kuin on kulunut yli viisi vuotta siitä, kun ilmoitusvelvollisen selvitystila on edellisen kerran määrätty lopetettavaksi tai ilmoitusvalvollinen on palautettu rekisteriin, hakemusta ei hyväksyttäisi. 

Lakia sovellettaisiin ilmoitusvelvolliseen, joka on määrätty selvitystilaan tai poistettu kaupparekisteristä 1. päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen. Vuoden määräaika hakemuksen tekemiseen laskettaisiin lain voimaantulosta, jos päätös selvitystilaan määräämisestä tai rekisteristä poistamisesta on tehty sitä ennen. Kaupparekisterilain voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rekisteritietojen ajantasaisuuden tarkistamista koskevaa säännöstä alettaisiin soveltaa vuoden 26 sijaan vasta vuonna 2027. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1. päivänä maaliskuuta 2025. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeri Satosta, joka muutenkin tekee erinomaista työtä, ja koko hallitusta siitä, että tähän ilmeiseen kohtuuttomuuteen, ilmeiseen epäkohtaan, joka yksittäistapauksen kautta tuli ilmi ja tietoomme, on nopeassa aikataulussa aikaansaatu korjaus lakiin. Me kaikki luemme lähes viikoittain mediasta juttuja, jotka saavat meidät pyörittelemään päätämme, että voiko todellakin laki olla sellainen, että tällainen seuraus, tällainen kohtuuton seuraus, tällainen älytön seuraus, on laista johtunut. Ja kun me pyörittelemme päätämme kansanedustajina ja kansalaisina, niin äärettömän harvoin tapahtuu niin, että tällaisen ilmeisen epäkohdan, ilmeisen kohtuuttomuuden korjaamiseen hallituksessa ja hallituksen alaisessa virkakunnassa ripeästi ryhdytään. Totta kai ymmärrän, että usein kohtuuttomiksi koettujen tilanteiden takana voi olla huomattavia taloudellisia syitä — emme voi kaikkia epäkohtia ja kohtuuttomuuksia korjata jo pelkästään sen vuoksi, että niihin liittyisivät huomattavat kustannukset, jos korjauksiin lähdettäisiin — mutta usein näemme tällaisia järjettömyyksiä, joissa on vaikea kuvitella mitään taloudellisia esteitä tilanteen korjaamiselle tai mitään muitakaan perusteltuja esteitä tilanteen korjaamiselle, ja kuitenkin äärimmäisen harvoin tartutaan ministerin toimesta tai hallinnon toimesta saman tien asiaan ja korjataan ongelma. 

Minun pitää sanoa, että vaikka olen ollut täällä talossa hyvin pitkään, monien mielestä jo liiankin pitkään, niin en kyllä muista, mikä olisi ollut edellinen vastaava tilanne, jossa jonkin yksittäistapauksen kautta, joka mediassa kerrotaan, olisi havaittu, että tässä on selvä ongelma laissa, ja lähdetty näin ripeästi lakia korjaamaan. Voisin luetella vaikka kuinka monta sellaista asiaa, jotka itse olen havainnut, että miksi tuo on noin, miksei sitä korjata, mutta mitään korjaustarvetta ei missään varsinaisesti ole nähty — siis tarkoitan, että mikään hallitus ei ole ryhtynyt asiassa toimiin, mutta en nyt lähde luettelemaan, koska puheenvuorostani on vain noin kahdeksan sekuntia jäljellä enkä välitä tätä varten pyytää uutta, erilaista puheenvuoroa tai mennä pönttöön jatkamaan. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Ministeri! Tämä on tarpeellinen laki, millä korjataan selvä epäkohta, ja tämä on meillä talousvaliokunnassa käsittelyssä. Toki tähän liittyy tiettyjä teknisiä asioita, mitä pitää vielä tarkastella, mutta tämä tuodaan voimaan pian siis valiokunnasta. 

Mutta kysyisin hieman tähän liittyenkin, kun hallitusohjelmassa oli kirjaus siitä, että osakeyhtiön toiminnan lopettamista pyritään helpottamaan — siis siten, että se ei tapahdu esimerkiksi sen normaalin, aika hitaan, kalliinkin selvitysmenettelyn kautta tai sitten jonkun fuusion kautta, vaan se pyritään saamaan yksinkertaiseksi ja helpommaksi. Missä tämän kirjauksen osalta oikein mennään, mitä sille kuuluu? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kaupparekisterilakiin lisättäväksi säännökset Patentti- ja rekisterihallituksen toimivallasta, joka koskee selvitystilaan tai kaupparekisteristä poistettavaksi määrätyn, esimerkiksi osakeyhtiön, selvitystilan lopettamista tai yrityksen palauttamista kaupparekisteriin. 

Kaupparekisteri on julkinen rekisteri, johon merkitään yrityksiä ja yhteisöjä koskevia tietoja. Rekisterin tarkoituksena on yritysten ja yhteisöjen tietojen rekisteröinti ilmoitusten, hakemusten ja tiedonantojen perusteella. Näitä tietoja tarjotaan myös elinkeinoelämän, kansalaisten ja muun yhteiskunnan käyttöön. Koska kyseessä on julkinen rekisteri, jota myös viranomaiset käyttävät tehtävissään, on tärkeää, että kaupparekisterin tiedot ovat ajan tasalla. Useimpien yritysten on ilmoitettava tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin määräajassa, ja se on yrityksen lakisääteinen velvollisuus. 

Myös yritysten välisessä business-to-business-kaupankäynnissä ajantasaisilla tilinpäätöstiedoilla on iso merkitys. Nehän kertovat muun muassa liikevaihdon volyymista ja yrityksen kulurakenteesta, jotka voivat olla hyvinkin merkityksellisiä tietoja esimerkiksi tuotteita tai palveluita osamaksulla myyvälle yritykselle. Yrityksen maksukyvyllä on merkitystä siinä, millaisia ehtoja yritykselle tarjotaan. Yritysten on voitava luottaa siihen, että heidän kauppakumppaninsa tiedot on ilmoitettu kaupparekisteriin, ne ovat ajantasaiset ja antavat oikean kuvan yrityksen toiminnasta. 

Kaupparekisteristä poistaminen liittyy siihen, että selvitystilaan on joutunut yrityksiä, jotka eivät ole toimittaneet näitä lakisääteisiä tilinpäätöstietojaan kaupparekisteriin ollenkaan. Osalla yrityksistä puutteet ovat olleet jopa vuosien ajalta. Liikekumppaneiden ja muiden yrityksen kanssa asioivien tahojen mahdollisuus peilata yrityksen luotettavuutta ja maksukykyä perustuu usein kaupparekisterissä oleviin tietoihin. 

Minkä takia yritys sitten jättää nämä tiedot toimittamatta julkiseen kaupparekisteriin, jos aikoo kerran toimia jatkossakin? Joukossa on todennäköisesti ihan tahallista tilinpäätöstietojen piilottelua kilpailijoilta, tai yrityksen tiedoissa on muutoin jotain peiteltävää. Kaupparekisteri lähettää useita muistutuksia siitä, että tilinpäätöstiedot pitää toimittaa tai muutoin yritys asetetaan selvitystilaan ja tietyn ajan kuluessa poistetaan kaupparekisteristä. 

Miksi yritykset eivät ole reagoineet näihin pyyntöihin ajoissa? Yhteiskunnan pitää pystyä luottamaan kaupparekisterissä oleviin tietoihin, koska niillä on myös oikeusvaikutuksia. Jokaisen yrityksen on syytä pitää tietonsa ajan tasalla siellä. Osa yrityksistä ei ole toimittanut tilinpäätöstietoja ajoissa, ja ne on poistettu kaupparekisteristä määräajan tultua täyteen. Vasta silloin nämä kaupparekisteristä poistetuksi joutuneet yritykset ymmärsivät, mitä tämä heidän liiketoiminnalleen merkitsee. Samalla Y-tunnuksella ja nimellä ei voi enää toimia. Osalla yrityksistä kaupparekisteristä poistaminen kävi varmasti vain siksi, että ei ymmärretty asian merkitystä tai oltiin siinä luulossa, että kirjanpitäjä tai tilitoimisto on hoitanut asian kuntoon. 

Arvoisa puhemies! Suomen Yrittäjät kertoo, että he ovat saaneet jäseniltään yhteydenottoja, joissa toivotaan kaupparekisterilain muutosta. He katsovat, että olisi erittäin tärkeää saada ehdotettu muutos mahdollisimman nopeasti voimaan, jotta velvoitteensa hoitaneet ja toimivat mutta rekisteristä poistetut yritykset voisivat jatkaa toimintaansa normaalisti. Osa kaupparekisteristä poistetuista yrityksistä oli kuitenkin täysin toimivia ja useita henkilöitä työllistäviä yrityksiä, joten kaupparekisteristä poistaminen koitui heille kohtuuttoman suureksi taakaksi. Osa yrityksistä on toimittanut puuttuvat tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin jälkikäteen. Toiveena on lakimuutoksen pikainen läpimeno, jotta yritykset voisivat jatkaa toimintaansa edelleen samalla Y-tunnuksella ja nimellä kuin ennenkin ilman ylimääräisiä kustannuksia. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kaupparekisterilain muutoksista tuo tarpeellisen parannuksen yritysrekisterin toimintaan. Esityksessä ehdotetaan mahdollisuutta palauttaa yritysrekisteriin, mikä on nykyisin puutteellisesti säänneltyä. Hakemuksen jättämiselle annetaan vuoden määräaika, ja se olisi mahdollista vain kerran, mikä on järkevä rajoitus.  

Poistomenettelyjen osalta on tärkeää, että toimivien, rehellisten yritysten poistaminen rekisteristä vältetään. Viestintää tulisi parantaa yrityksiä kohti ja sähköistä asiointia tulisi parantaa, jotta rekistereistä poistoja ei tapahtuisi turhaan. Toistuvan laiminlyönnin tulisi kuitenkin estää palauttaminen.  

On tärkeää myös, että yritysten purkamista helpotetaan ja selvitystilan lopettaminen mahdollistetaan sujuvammin, jotta tällainen turha rekisteristä poisto ei olisi helpompi tapa päästä yrityksestä eroon, kuten valiokunnan puheenjohtajakin tässä omassa puheenvuorossaan nosti esiin. Olisi tosiaan ministeriltä mukava kuulla, mitä tälle kuuluu. 

Lainsäädäntömuutos on varmasti askel eteenpäin, mutta toteutuksessa on vielä tarkennettavaa, jotta käytännön ongelmat saadaan tehokkaasti ratkaistua. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz käytti tästä minusta oikein asiallisen ja hyvän puheenvuoron. Tämähän itse asiassa vastaa... Jos oikein muistan, niin nyt kesällä tuli tämän asian suhteen hallinto-oikeuden päätös, joka lopullisesti ratkaisi sen, että ei voinut palauttaa enää toimivaa yhtiötä kaupparekisteriin. Tilannehan osoittautui kohtuuttomaksi kokonaisarvioinnin kannalta. On erittäin hyvä, että hyvin nopeasti tämmöinen pieni täsmennys on saatu valmisteltua ja tuotua tänne eduskuntaan. On selvä — kuten edustaja Rasinkangaskin tuossa ainakin välillisesti, jos ei suoraan, totesi — että totta kai pitää tilinpäätöksen ilmoitusvelvollisuutta noudattaa, mutta näen, että kokonaisuutena tämä on erittäin hyvä esitys.  

Siitäkin kyllä täytyy antaa hallitukselle ja työministeri Satoselle kiitokset, että näinkin nopeasti, kun tämmöinen tuli julkisuuteen ja tietoon yleisesti tämän hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, tämä saatiin tuotua. Olen muuten samaa mieltä siitä edustaja Zyskowiczin kanssa, että tämä on aika harvinaista. Me paljon saadaan palautetta pienistä ongelmista, jotka saattavat olla tämmöisiä byrokratian kukkasia, joita lainsäädäntöön on jäänyt ja jotka lainsäätäjän tahdon mukaisia eivät ole kuitenkaan olleet. Mutta tuntuu välillä, että tämä eduskunta on semmoinen paikka, jossa on asioita, joita kaikki kannattavat, mutta ne eivät etene, ja sitten on asioita, joita kaikki vastustavat, ja ne etenevät kuitenkin.  

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin puhuttu siitä, miten tähän on reagoitu nopeasti, ja se on ollut tarpeellinen reagointi. Sinänsä tämä selkiyttää tilannetta, joka on nyt sitten havaittu yksittäistapausten kautta. On hyvä, että tämäkin reagointi tehdään.  

Minua on tässä ”selvitystila”-sanassa aina mietityttänyt sellainen kokonaisuus: Kun yritys laitetaan selvitystilaan, siinä on kaksi tapaa noin pääsääntöisesti. Toinen on, että mennään vapaaehtoisesti, ja toinen on sitten se, että konkurssin kautta mennään selvitystilaan. Jotenkin tämän selvitystilan yhteydessä olisi hyvä, jos ”selvitystila”-sanan ympärillä olisi se, että tämä on vapaaehtoinen selvitystila, omistajat itse ovat halunneet selvittää ja lopettaa yritystoiminnan, ja sitten toinen, mikä tapahtuu, on se, että yritystoiminta ei enää kannata. Myöskin näitä polkuja jotenkin pitäisi avata vähän enemmän tässä lainsäädännössä, ja myös silloin, kun laitetaan ulos virallisiin ilmoituksiin, pitäisi näkyä, kummalla tavalla tämä yritys oikeasti loppuu. Olisi hyvä saada siitä jonkinlaista kokonaisnäkemystä. Kysynkin tätä ministeriltä nyt, kun hän on täällä paikalla. — Kiitos.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tämän esityksen saamasta myönteisestä vastaanotosta. Tässä tosiaan kyse oli siitä, että kun nämä ongelmat kävivät ilmi, niin tartuttiin siihen ripeästi. Haluan myös kiittää meidän virkamieskuntaa, että tässä on poikkeuksellisen ripeästi toimittu, ja on hyvä, että asia on nyt tässä mallissa. Erittäin hyvä oli myös kuulla, että talousvaliokunta on asian nopeasti viemässä eteenpäin. 

Mitä tulee sitten tähän edustaja Puiston kysymykseen — taisi siihen viitata muutkin edustajat ja vähän myöskin edustaja Lylyn kysymykseen — niin täytyy sanoa, että siihen en ole paras henkilö vastaamaan, vaan nämä ovat oikeusministeriössä valmisteltavia asioita. Nämä asiat ovat sinänsä tärkeintä mutta tulevat sieltä sitten omassa aikataulussaan. Ymmärtääkseni siellä on työryhmätyö käynnissä, mutta tähän varmaan oikeusministeri voi sitten paremmin vastata.  

Mutta on erittäin hyvä, että tämä asia saadaan nyt eteenpäin, koska on tosiaan tullut kohtuuttomia tilanteita, jotka tietysti eivät ole näitten yritysten eivätkä heidän työntekijöidensäkään edun mukaisia eivätkä myöskään koko kansantalouden edun mukaisia. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Lyly edellä otti esille tämän selvitystilan tai konkurssin. Täytyy sanoa, että tämä on vähän monimutkaisempi tilanne siinä mielessä, että voi olla niin, että haetaan vapaaehtoiseen selvitystilaan, ja sitten jos selvitysmies huomaa, että varat eivät riitäkään velkojen maksuun, niin pitää hakea konkurssiin. Eli nämä asiat voivat mennä vähän ristiin, mutta luulen, että tässä ei ole isoa ongelmaa.  

Itse asiassa ajattelen niin, että meidän suomalaisessa kulttuurissa — ei ehkä enää mutta ehkä vuosikymmeniä — on ollut vähän semmoinen maine, että ajatellaan, että jos yritys menee konkurssiin, liiketoiminta ei kannata, että siinä olisi automaattisesti jotain väärää tai jopa rikollista — enkä tarkoita, että edustaja Lyly olisi tätä tarkoittanut missään nimessä —mutta meillä saattaa olla tämmöinen ajatusmalli ollut täällä yhteiskunnassa. Näinhän ei ole. Nimittäin monesti saattaa vain olla, että liiketoiminta ei kannata. Asiat on hoidettu mahdollisimman hyvin, mutta liiketoimintaan liittyy aina riski, ja sitten riski on realisoitunut ja ajaudutaan tämmöiseen tilanteeseen. Aika yleisesti on muuten puhuttu, että tämä poikkeaa paljon vaikkapa amerikkalaisesta kulttuurista, jossa ei oikein arvostetakaan semmoista liikemiestä, joka ei ole vähintään kahta—kolmea konkurssia tehnyt. Enkä tarkoita sitä, että tavoitteena pitäisi olla se, mutta tavoitteen pitäisi olla se, että me ajattelemme niin, että liiketoimintaan liittyy riski ja meidän pitää rohkaista ihmisiä myös ottamaan riskejä, koska jos ei kukaan ota riskiä, ei tule meidän yhteiskuntaan myöskään onnistuneita yritystapauksia. Tämä on minusta tärkeää tässä huomata — päättykööt se yritystoiminta sitten muodollisesti vapaaehtoiseen selvitystilaan tai sitten konkurssiin, mutta siinä ei ole välttämättä mitään väärää. 

Sitten voi olla tapauksia, joissa on jotain väärinkäytöksiä, ja on tärkeää, että ne selvitetään ja niistä sitten tulee asianmukaiset seuraamukset. Mutta oleellista on myös tilanteissa, joissa on toimittu oikein mutta liiketoiminta ei ole kannattanut, että me yhteiskunnassa annamme paitsi lainsäädännön toimesta myös tavallaan henkisesti ihmisille mahdollisuuden — fresh start eli uusi alku, eli voit aina lähteä uudestaan puhtaalta pöydältä yrittämään. Näitä tarinoita on muuten Suomessa hienoja, tuhansia ja taas tuhansia, joissa on ollut historiassa epäonnistumisia liiketoiminnassa ja sitten onkin saatu loistavia tarinoita, joissa yritykset työllistävät ja maksavat valtavasti veroja. Näinhän meidän pitää yhteiskuntaa kehittää. 

Kiitos, puhemies! Edustaja Lohi puhui hyvin juuri asiasta. Ihan pienenä täydennyksenä ministerille haluaisin sanoa, että tämä laki on tietysti tuotu korjaamaan tätä epäkohtaa varsin pikaisesti, niin kuin kuuluukin, mutta varmaan kannattaa katsoa myös niitten yritysten profiilia jossain vaiheessa, että minkälaiset yritykset ovat tulleet poistetuiksi ja mistä syystä, että siitä voitaisiin oppia jatkoa ajatellen. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä keskustelua, mutta edustaja Lohen puheenvuoro oli minusta niin hyvä, että sitä kannattaa kyllä tässä kuulla hyvin tarkalla korvalla. Aivan niin kuin edustaja Lohi tässä totesi, Yhdysvalloissahan ja monessa muussakin yhteiskunnassa suhtaudutaan yrittäjyyteen ja yrittämiseen positiivisemmin ja on tällainen ajatus, että jos henkilö ei ole kahta—kolmea konkurssia tehnyt, niin tällainen yrittäjä ei ole varsinainen yrittäjä vaan lottovoittaja. Hänelle on vain sattunut käymään hyvä tuuri.  

Täytyy muistaa, että kun näitä konkursseja taikka tätä vapaaehtoista selvitystilaan hakeutumista tapahtuu, eli se yritys tai liikeidea ei olekaan vetänyt, niin siitä myös saadaan kokemusta, ja tämä yrittäjä saa siitä aivan arvokasta kokemusta, jota hän voi käyttää seuraavissa hankkeissaan. Näitähän meillä on paljon, siis erittäinkin menestyneitä yrityksiä, joissa nämä yrittäjät aikaisemmin ovat yrittänyt ja tehneet, mutta joistain syistä, ei aina heistä itsestäänkään riippuvista syistä, se vain ei ole kantanut. 

Että kyllä tätä mentaliteettia, tämmöistä ajatusta, siihen yrittäjyyden kannustamiseen kaikin keinoin pitää kyllä tässä yhteiskunnassa olla lisää — muun muassa vaikka siitä, että sosiaaliturva... Ei nyt liity ihan tähän, mutta kun tämä yrittäjähän on meillä käytännössä sosiaalilainsuojaton, eli hän putoaa pois turvaverkosta, niin pitäisi jatkossa miettiä, että miten saadaan helpotettua siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi ja taas takaisin palkansaajaksi. — Kiitos.