Arvoisa puhemies! Auto on valtaosalle suomalaisista aivan välttämätön. Ihmiset autoilevat, koska ei ole realistista vaihtoehtoa sille — tai on, mutta se vaihtoehto tarkoittaa työnteon, yrittämisen sekä hyvän ja aktiivisen arjen loppua Suomessa. Auto edustaa itse asiassa kaikkea sitä, mitä Suomeen tarvitaan tänään enemmän: aktiivisuutta, ahkeruutta, työtä, yrittämistä, kasvua, vapautta. Suomihan on logistisesti saari. Maamme talous liikkuu ja kasvaa kumipyörien päällä, ja jos kumipyöräliike käy liian kalliiksi, talous ei kasva.
Puhemies! Orpon hallitus on ollut historiallisen autoilumyönteinen. Vertaillaanpa hetki Orpon hallituksen ja Marinin—Saarikon hallituksen tekoja.
Ensi töikseen Orpon hallitus alensi bensa‑ ja dieselveroa noin viisi senttiä litralta. Marinin hallitus sen sijaan teki ensi töikseen viime kaudella Suomen historian suurimman polttoaineveron kertakorotuksen, 6,6 senttiä litralta.
Toiseksi, Orpon hallitus alensi jakeluvelvoitetta ja siten bensan ja dieselin litrahintaa päätösperäisesti yli 10 senttiä tälle vuodelle verrattuna Marinin hallituksen päättämään uraan. Marinin hallitus siis oli päättänyt käsittämättömästä lähes 15 prosenttiyksikön korotuksesta jakeluvelvoitteeseen kuluvalle vuodelle, mikä olisi nostanut erittäin rajusti pumppuhintaa.
Kokonaisuudessaan näiden Orpon hallituksen päätösten myötä pumppuhinta on tänä vuonna 16 senttiä ja ensi vuonna 14 senttiä matalampi kuin Marinin—Saarikon hallituksen päätöksillä. Jos biopolttoaineiden hinnat nousevat lähivuosina, kuten ennakoida voi, bensa‑ ja diesellitra maksavat tämän vaalikauden lopussa huimat 20 senttiä vähemmän kuin Marinin—Saarikon hallituksen päätöksillä se olisi maksanut.
Eikä siinä vielä kaikki: Orpon hallitus laskee tämän päälle polttomoottoriautojen ajoneuvoveroa 50 miljoonalla eurolla, ja samaan aikaan Orpon hallitus on huolehtinut siitä, että kannusteet liikenteen sähköistymiselle ovat riittävät. Liikennesähkö ja sähköbensa sisällytetään jakeluvelvoitteeseen, mikä luo uusia kannustimia puhtaisiin käyttövoimiin.
Arvoisa puhemies! Marinin—Saarikon hallituksen liikennepolitiikka käy yhä suomalaisille autoilijoille kalliiksi, [Antti Kurvinen: Miksi ette muuta sitä?] ja sen synkin perintö todella on tämä liikenteen päästökauppa, jonka keskusta muiden Marinin hallituksen puolueiden kanssa kävi kuittaamassa EU:ssa viime kaudella. Kaiken kukkuraksi nämä puolueet vielä ylpeilivät päästökaupan tuomilla laskennallisilla, siis teoreettisilla päästövähennyksillä. Tämä bensapommi, EU-viritys, byrokratian tuote EU:sta, on keskustan itsensä virittämä. Marinin—Saarikon hallituksen päätösten tuoma riski autostaan riippuvaisille suomalaisille sekä teollisuuden kilpailukyvylle todella on aito. Vuoden 27 alussa bensan hinta voi nousta sen vuoksi jopa sen 30 senttiä litralta ja vuoteen 30 mennessä jopa 90 senttiä litralta.
No, mistä tässä päästökaupassa on siis kyse? Liikenteen päästökaupassa polttoaineen jakelijoiden on ostettava myymälleen fossiiliselle liikennepolttoaineelle päästöoikeuksia. [Tuomas Kettusen välihuuto] Päästöoikeuksien määrää rajoittamalla luodaan markkinoille keinotekoinen niukkuus — tämän siis keskusta kuittasi. Päästökauppa ei kuitenkaan sovi liikenteeseen, koska polttomoottori on käytännössä yhä välttämättömyys niin henkilöautoilussa kuin logistiikassa. Kysyntä on siis varsin hintajoustamatonta. Tämä johtaa väistämättä päästöoikeuden hinnan voimakkaaseen kasvuun, minkä keskusta tiesi kuitatessaan tämän mallin. [Antti Kurvisen välihuuto] Rahat päästökaupasta tulevat valtion kassaan, mistä EU vaatii sitten osansa — tämänkin keskusta kuittasi. Päästökauppa on siis käytännössä lisävero, joka kohdistuu liikkumiseen ja epäsuorasti työhön ja yrittämiseen. Pahimmillaan pitkien välimatkojen maassa se voi murentaa työnteon kannusteet, ostovoiman ja kilpailukyvyn, ja tämä riski on sanottava rehellisesti ääneen suomalaisille.
Puhemies! Riippumattomat tutkimuslaitokset ja ‑yhtiöt povaavat komission matalampaa hinta-arviota huomattavasti korkeampia päästöoikeuden hintoja ja siten kovempaa pumppuhinnan nousua keskustan kuittaaman liikenteen päästökaupan johdosta. Tämä bensapommihan siis räjähtää väistämättä ilman purkavia toimenpiteitä vuonna 2030, jolloin päästökauppa on viimeistään kansallisesti toimeenpantava, mutta Suomen maksuvelvollisuus EU:n päästökauppatuloista alkaisi kuitenkin joka tapauksessa vuonna 27. Suomen olisi maksettava EU:n kassaan, vaikka päästökauppaa lykättäisiinkin parilla vuodella. Lykkäyksen saaminen ei olisi kuitenkaan varmaa. Liikenteen päästökauppa vaikuttaa pumppuhintaan välittömästi sen mukaan, mitä päästöoikeus pörssissä maksaa. Se sisältää eräitä liennyttäviä mekanismeja mutta ei sellaisia, jotka vaikuttaisivat heti, jos hinta nousee. Hintaa hillitsevät mekanismit lakkaavat joka tapauksessa vuonna 2030.
Näistä syistä Orpon hallitus on alkanut purkaa tätä keskustan bensapommia. Se on todella päättänyt päästökaupan kompensoinnista kuljetussektorille ammattidieselillä, ja lisäksi kompensointi tullaan tekemään maa‑ ja metsätaloudelle. Henkilöautoilun osalta ei ole vielä päätöksiä, ja siksihän hallituspuolueet edellyttivät talousvaliokunnassa lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee valmistella erilaisia kompensointiratkaisuja vastaamaan tilanteeseen, jossa päästöoikeuden hinta nostaa polttoaineen hintaa kohtuuttomasti.
Arvoisa puhemies! Liikenteen päästökauppa tietää suomalaiselle autoilijalle tuplaveroa, koska Suomessa liikennepolttoaineen verotuksessa maksetaan jo CO2-veroa. Puolalainen autoilija maksaisi tulevaisuudessa vain päästökaupan hintaa, suomalainen autoilija päästökaupan hintaa ja samaa CO2-tonnia koskevaa polttoaineveroa. Siksi tämä kansallinen CO2-vero olisi mielestäni syytä poistaa liikenteen päästökaupan yhteydessä, ja tätä veron poistoa voitaisiin rahoittaa päästökaupan tuomalla liikkumavaralla valtiontalouteen. Hallituksen esityksessähän tulopotiksi on arvioitu huimat 500 miljoonaa euroa — ja osa tosiaan tilitettävä EU-kassaan, minkä keskusta on kuitannut.
Arvoisa puhemies! EU:n uuden komission on tarkoitus arvioida liikenteen päästökauppaa uudelleen. Pidän selvänä, että Suomen etu olisi se, että hallitus aloittaisi ennakkovaikuttamista uudessa komissiossa, jotta liikenteen päästökauppaan tehdään välttämättömiä muutoksia ja sen kumoamistakin arvioitaisiin. Tällä tavoin tämä keskustan bensapommi voitaisiin ehkä purkaa kokonaan. Samassa yhteydessä tulisi arvioida rehellisesti EU:n liikenteen päästövähennystavoitteiden vaikutusta EU:n kilpailukykyyn ja talouteen. Tämä on kriittinen kysymys Suomelle, joka on logistisesti saari. On kysyttävä, voidaanko liikenteen päästövähennystavoitteisiin päästä EU:ssa asetetussa aikataulussa aiheuttamatta merkittävää haittaa Suomen ja EU:n kilpailukyvylle ja kansalaisten lompakolle. Liikenteen sähköistyminen ja muut puhtaat käyttövoimat ovat edenneet ja etenevät kyllä nykyisilläkin kannustimilla.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Kangas.