Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on nyt Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2023. Kiitän tarkastusvirastoa selkeästä kokonaisuudesta, josta käyvät hyvin ilmi keskeiset asiat sekä löytyy onnistumisia mutta myös selviä kehitystarpeita tuleville vuosille. Onnistuakseen politiikka vaatii tuekseen puolueetonta valvontaa sekä luotettavaa tietoa varojen käytöstä, kohdentumisesta sekä kustannusvaikutuksista, jotta avoimuus säilyy.
Raportointijaksolla tarkastusten aiheina olivat muun muassa riskien ja jatkuvuuden hallinta, etuus- ja palvelujärjestelmien kehittäminen, talous- ja ennakkotiedon hyödyntäminen päätöksenteossa sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelu. Raportissa todetaan, että palveluiden kehittämisessä pitäisi edelleen kiinnittää enemmän huomiota asiakkaiden tarpeisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin. Lisäksi tulisi huolehtia entistä paremmin kuntien ja hyvinvointialueiden taloudellisesta, yhtenäisestä tiedonannosta ja tilastoista päätöksenteon tueksi.
Raportin mukaan valtion talousarvioesityksissä ja julkisen talouden suunnitelmassa tulisi esittää uusinvestointien ja hankintakustannusten ohella kattavasti myös elinkaaren hallintaan sisältyvät infrastruktuurien ylläpito- ja korjausvelan kustannukset, ja uudistusten taloudellisten vaikutusten arviointia tulisi parantaa hallituksen esityksissä. Sosiaaliturvauudistuksen osalta tulisi myös arvioida esimerkiksi se, miten yleinen asumistuki ja muut etuisuudet painottuvat matalia ansiotuloja saavien toimeentulon tukemisessa.
Huomioitavaa on, että tarkastusviraston raportissa muistutetaan myös oikea-aikaisten ennakointiraporttien ja tiedon keskitetyn koordinoinnin lisäävän ennakkotiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja ryhdittävän valtioneuvoston ennakointitoimintaa, mikä on luonnollista. Tähän tulisi kiinnittää jatkossa entistä tarkemmin huomiota, sillä keskipitkän aikavälin kehitysarviot ja julkisen talouden tilastot tarjoavat luotettavan pohjan finanssipoliittiselle ja taloudelliselle päätöksenteolle.
Arvoisa puhemies! Tiedettävä on, että yli kahden viime hallituskauden pitkittyneet julkisen talouden haasteet jatkuvat tulevina vuosina. Siksi valtionhallinnon kustannustehokkuus ja julkisten varojen käytön läpinäkyvyys myös korostuvat. Tosiasia on, että huoltosuhteen heikkeneminen ja ikääntyvä väestö luovat merkittävän julkisten menojen korotuspaineen tilanteessa, jossa julkinen talous on jo valmiiksi velkainen viime vuosien odottamattomien tapahtumien jälkeen.
Julkisen talouden kestävä hoito ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen tulevat edellyttämään julkisten resurssien ja varojen vielä oikeanlaisempaa kohdentumista ja tehokkaampaa hyödyntämistä. Ajattelen, että julkisen talouden tasapainotus tarvitsee pitkäjänteisemmän ohjelman, jossa mukana olisivat kaikki puolueet ja kaikki kolme näkökulmaa, eli työllisyyden ja tuottavuuden vahvistaminen, veropohjan yhtenäistäminen ja oikeudenmukainen menosopeutus — valtiontalous kun ei voi olla poukkoilevaa puoluepolitiikkaa vaan tasapainoista ja pitkäjänteistä yhteistä työtä, josta jokainen varmasti haluaa täällä kantaa vastuun. Taloudelliset haasteet tulevat koettelemaan tulevinakin vuosina, ja siksi tarvitsemme yhteistyömyönteisyyttä, päämäärätietoisuutta ja ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta sekä rakentavaa keskustelua tulevaisuuden linjoista.
Arvoisa puhemies! Ongelma on yhteinen, mutta pidän ongelmallisena vastakkainasettelun lietsontaa ja peräänkuulutankin ratkaisukeskeisyyttä hyvinvointiyhteiskunnasta oikeudenmukaisesti huolehtien.