Arvoisa herra puhemies! Suomen kansantalous on viime aikoina kasvanut hurjaa vauhtia, ja olemme Euroopan kärkikastia, mitä tulee talouden kasvuun. Julkinen talous tervehtyy, valtion velanotto vähenee, työllisyystilanne on parantunut — niin hyvin, että 72 prosentin asetettu työllisyystavoite hyvin suurella todennäköisyydellä saadaan tällä vaalikaudella toteutumaan. Myös kuntatalous tervehtyy: juuri tulleet kuntien tilinpäätöstiedot, mitä julkisuuteen vähitellen tihkuu, kielivät siitä, että kuntatalous on parantunut. Kaiken tämän takana on metsistä tuleva lisäarvo, joka Suomen kansantalouteen tulee. Metsäteollisuus investoi koko ajan eri puolille Suomea, ja kannattaa kaikkien huomata se, että tätä kasvua tapahtuu joka puolella Suomea. Ministeri Mika Lintilä ennusti tässä nyt muutama aika sitten, että ne viralliset ennusteluvut Suomen kansantalouden kasvusta ovat liian vaatimattomia. Te olitte oikeassa. Siksi kysynkin teiltä: Miltä näyttävät biotalouden investoinnit tällä hetkellä Suomessa? Onko tulossa uutta, lisää hilloa? Sillä keinoin saisimme [Puhemies koputtaa] kansantalouden kasvuun yhä enemmän. 

Arvoisa puhemies! Biotaloudella on ollut erittäin iso merkitys siinä, että me pystymme nostamaan meidän jalostusarvoa. Itse pidän tärkeänä sitä, että Suomen itsellistä taloutta tuetaan jalostusarvon nostamisella. Biotaloudessa on myös se hyvä puoli, että se on hyvin laajasti läpi Suomen mantereen sijoittunut, ja myös siinä, että me olemme tällä hallituskaudella saaneet 87 000 ihmistä töihin, biotaloudella on erittäin iso merkitys. Tässä aiemmin käytiin keskustelua eriarvoisuudesta. Paras lääke eriarvoisuutta vastaan on se, että me olemme saaneet 87 000 ihmistä tällä vaalikaudella töihin.