Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Seuraava kysymys, edustaja Ojala-Niemelä.
Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman turvallisin maa. Koronapandemia on kuitenkin aiheuttanut turvattomuutta kansalaisten keskuudessa ja osoittanut yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Yksinäisyys, huume- ja päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja perheväkivallan kaltaiset ilmiöt ovat tulleet näkyviksi ja vaativat toimenpiteitä.
Myös Ukrainan sota ja kiristynyt kansainvälinen tilanne heijastuvat Suomen rajojen sisäpuolelle. Viranomaiset ovat varoittaneet, että erilaiset informaatio-operaatiot ja vaikuttamisyritykset verkossa tulevat Suomea kohtaan lisääntymään, kun pohdimme omia turvallisuusratkaisujamme. Ministeri Harakka: miten liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii verkossa leviävien valheiden ja erityisesti disinformaation torjunnasta nykyisessä tilanteessa?
Ministeri Harakka.
Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Ojala-Niemelälle tästä olennaisen tärkeästä kysymyksestä.
Puolitoista kuukautta sitten järjestettiin epävirallinen teleministeritilaisuus, jossa teemoja oli vain kaksi: kyberturvallisuus ja disinformaatio. Tänne paikalle oli kutsuttu kuultavaksi ja grillattavaksi Facebookin, Twitterin, Googlen ja YouTuben edustajia kertomaan, miten nämä suuret alustat torjuvat valetietoa ja joukkomaalittamista ja vihan lietsontaa. Paljon olikin tehty, mutta huolenaiheita jäi.
Esimerkiksi englanninkieliset yhtiöt eivät pysty seuraamaan pieniä kielialueita, joten esimerkiksi puolalaisen ministerin nimiin tehdyn valetilin sulkeminen kesti kohtuuttoman kauan, ja Puola nyt on sentään seitsemän kertaa isompi maa kuin Suomi. Nämä algoritmit suosivat vastakkainasettelua ja aggressiivisuutta ja provokaatiota. Ne pitäisi saada läpinäkyviksi, mutta monikansallisten alustojen säätelyyn tarvitaan monikansallista eurooppalaista lainsäädäntöä.
Suomalaisten osalta uskallan kyllä sanoa, että koulutettu ja sivistynyt kansa, jolla on medialukutaitoa, on ehkä tässä maailmassa vaikeimmin viekoiteltavissa propagandan uhriksi, mutta valppaana pitää olla. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Mäenpää.
Arvoisa puhemies! Olin hieman yllättynyt tuosta äskeisestä kysymyksestä, ja jollakin lailla silmiin pisti se, että näytti, että tällä opposition kyselytunnilla hallituksen edustaja kysyi ministeriltä ja ministeri vastaa suoraan paperista. Haluaisin kysyä, oliko tämä kysymys ennalta sovittu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Päivän paras!]
Ministeri Harakka. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämähän on propagandaa hallitukselta!]
Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kansio, jossa on noin 50 erilaista aihetta, ja voin lukea tästä paperilta teille useitakin vastauksia niihin kysymyksiin, joista haluatte kysyä. — Kiitos. [Eduskunnasta: Valmiita vastauksia!]
Ministeri Autto, ei kun edustaja Autto. [Naurua] — Ehkä tuleva. [Eduskunnasta: Enteellistä!]
No niin, arvoisa puhemies, voidaan tosiaan tarvittaessa vaihtaa rooleja myös. [Naurua]
Todella tässä maailmanajassa täytyy vakavoitua sen äärelle, että kaikkia asioita täytyy peilata sen kautta, miten ne vahvistavat kokonaisturvallisuuttamme. Kun tänään on saatu tietää postilakiin kaavailluista uudistuksista, niin kysyisin vastaavalta ministeriltä: Miten nämä vahvistavat Suomen kokonaisturvallisuutta? Ja toisaalta — viitaten edustajakollega Ojala-Niemelän kysymykseen — miten suomalaiset, jotka ovat tunnettuja maailmalla lehtienlukijakansana, saavat tulevaisuudessa varmasti lehtensä, joista saavat luotettavaa tietoa ja pystyvät erottamaan oikean tiedon väärästä, myös siellä netin ihmeellisessä maailmassa? Eli kysymys siitä, miten tällä vahvistetaan Suomen kokonaisturvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä, joka oikeastaan jatkaa siitä, mihin äsken edustaja Ojala-Niemelälle jäin.
Suomalaiset ovat koulutettu, sivistynyt kansa, joka lukee lehtiä, myöskin painettuja lehtiä. Ja kun meillä on ollut nyt haasteena se, että tässä maailmanajassa kirjepostin määrä on romahtanut ja Posti kamppailee monikansallisia logistiikkayhtiöitä vastaan kilpailluilla markkinoilla, niin silloin on pitänyt löytää oikea suhde viranomaisvaatimusten eli yleispalveluvelvoitteen ja sitten taas sen osalta, että varmistetaan se, että viisipäiväiset lehdet tulevat myöskin syrjäseudulla jokaiseen luukkuun viitenä päivänä viikossa. Ja tämä on nyt tämän uuden postilain ydin, joka tänään valtioneuvostossa on hyväksytty ja joka tulee nyt eduskunnan käsittelyyn. Eli tarkoituksena on huolehtia siitä, että postipalvelu ja tiedonsaanti ovat kaikkialla Suomessa yhdenvertaisesti saatavissa.
Kysymyksen käsittely päättyi.