Arvoisa herra puhemies! Keskusta esittelee kyllä avoimesti oman vaihtoehtonsa. Tulemme esittämään 7. päivä toukokuuta reilun kasvun vaihtoehdon, joka on paljon parempi tälle pettymyksiä täynnä olevalle hallituksen kehyspäätökselle. 

Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntavaaleja kokoomuspuolue lupasi kaikenkattavan terveysveron epäterveellisille tuotteille. Sitten vaalien jälkeen kokoomuksen johtava talousasiantuntija, edustaja Timo Heinonen ilmoitti, että se oli sellaista juhlapuhetta. Kehysriihen jälkeen olemme nähneet, että muukin kokoomuksen veropolitiikka on enemmän sellaista juhlapuhetta. Lupasitte ennen vaaleja, pääministeri Orpo, että kokoomus pitää yrittäjistä huolta, mutta nyt kun luimme kehysriihen päätöksiä, meille selvisi, että te korotatte Suomessa arvonlisäveroa ennätyslukemiin. Suomi-neidosta on tulossa Pohjolan alv-kuningatar. Samaan aikaan te leikkaatte kotitalousvähennystä, vaikka ennen vaaleja lupasitte, että kotitalousvähennystä kehitetään ja parannetaan, ja tämä kokonaisuus tulee syömään pienyrittäjiltä, palveluyrittäjiltä, yksinyrittäjiltä ja naisyrittäjiltä liiketoimintamahdollisuuksia ja tulee lisäämään harmaata taloutta. [Puhemies koputtaa] Kysynkin pääministeriltä: miksi hallituksenne politiikka on näin vihamielistä pienyrittäjiä kohtaan? 

Arvoisa puhemies! Jos yrittäjien kanssa keskustelee, niin ei sieltä kyllä tällä hetkellä huonoa palautetta tule. [Antti Kurvinen: Oletteko sulkenut sähköpostin?] Yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että vihdoinkin Suomessa on hallitus, joka aidosti yrittää pienyrittäjien ja pk-yrittäjien asemaa... Me emme ole korottaneet emme työhön, emme yrittämiseen, emme investointeihin koskevia veroja. [Annika Saarikko: Ei viime hallituskaan!] Kyllä, lisätuloja piti jostain saada, ja siksi valitsimme yleisen arvonlisäverokannan korottamisen, koska se leviää kaikkein laajimmin yhteiskuntaan. Emme esimerkiksi korottaneet ruuan arvonlisäveroa. Sitäkö te olisitte toivonut? Meillä kaikessa linjana on työn linja ja yrittämisen linja, koska vain työllä ja yrittämisellä Suomi pärjää.  

Nyt me edistämme paikallista sopimista, joka sekin on jäänyt aikaisemmin vaiheeseen. Se on erittäin tärkeä kädenojennus suomalaisille pienyrittäjille ja pk-yrityksille ja niitten kasvulle. Uskon, että tämä hallitus ja sen tekemä politiikka on historiallisen yrittäjämyönteistä, ja ennen kuin alatte heitä moittimaan, niin Suomi tarvitsee sitä. 

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa siis haastaa hallitusta talouskasvun isosta, tärkeästä teemasta. Nyt kysyn valtiovarainministeriltä jotakin, jota ehkä pidätte hieman kiusallisena. Aloitan kolmella lyhyellä sitaatilla. 

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander antoi muutama viikko sitten haastattelun, jossa totesi, että työperäisen maahanmuuton kautta on mahdollista löytää kestäviä ratkaisuja Suomen julkisen taloudenpidon ongelmiin. Tähän oman puolueenne eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastasi X-palvelussa: ”Ei helpota, että virkamiehillä on tällaisia näkemyksiä, jotka eivät vie asioita eteenpäin vaan ovat haitaksi. Paikka asenteen korjaamiselle, saa suorittaa.” 

Ja tänään, arvoisa valtiovarainministeri, kun teidän oma ministeriönne julkaisi näkemyksen taloudesta virkamiesten johdolla, kirjallisessakin tiedotteessa todetaan, että työllisyyskehitykseen, siihen vähäiseen työllisyyskehitykseen, on vaikuttanut maahanmuuton selvä kasvu.  

Te johdatte tuota ministeriötä, jolla on mielipide, että Suomen talouskasvun este on se, että meitä on täällä liian vähän ja yrityksillä on työvoimapula. [Puhemies koputtaa] Milloin te korjaatte asenteenne työperäistä maahanmuuttoa kohtaan, vai saako suorittaa? 

Arvoisa puhemies! Luonnollisestikaan itse aihe ei minun salkkuuni kuulu, mutta vastaan oikein mielelläni. — Ylijohtaja Spolanderhan myös haastattelussa sanoi, että tämä hänen esittämänsä arvio pitää juuri silloin paikkansa, mikäli maahan saapuvat maahanmuuttajat palkkansa ja koulutuksensa ja työllisyytensä osalta nousevat sille tasolle, että tämä todella on julkisen talouden kannalta hyödyllistä. [Välihuutoja] 

Mitä tulee sitten yleisesti työperäisten maahanmuuttajien määrään, niin ehkä vihreiden ja keskustan kannattaisi keskenään päivittää, kumpi nyt on totta: se, että me vaikeutamme tänne tulemista töihin, vai se, että me emme vaikeuta, sillä nythän me olemme ennätystasolla siinä, minkä verran Suomeen tulee työperäisiä maahanmuuttajia. [Timo Harakka: Kiitos edellisen hallituksen!] 

Mikäli meillä olisi tarjolla oikein kansainvälisiä huippuosaajia, yrityksiä ja koulutettua väestöä, niin luulen, että kaikki muutkin maat näistä kilpailevat. Samaan aikaan me pyrimme tekemään talouspolitiikassa juuri sellaisia toimia, että tämä olisi houkutteleva työnteolle, tämä olisi houkutteleva vaurastumiselle ja yrittämiselle, ja tämä koskee ihan kaikkia kansallisuuksia. 

Arvoisa puhemies! Voin vain tulkita, mitä hallitus pyrkii tekemään, ja minusta hallitus pyrkii rajoittamaan maahanmuuttoa. Siitä on tulossa esimerkiksi tänään useita hallituksen esityksiä lähetekeskusteluun. [Petri Huru: Oletteko keskustan linjoilla?] Hallitus pyrkii luomaan myös sellaista ilmapiiriä, joka on hyvin kriittinen ja maahanmuuttovastainen, kun tosiasia on se, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, ja siitä viimeksi tänään valtiovarainministeriö muistutti. Kysyisinkin hallitukselta: mikä on hallituksen tavoite työperäisen maahanmuuton määräksi? 

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten valtiovarainministeri sanoi, meille on tosiaan tullut ennätysmäinen määrä työperäisiä maahanmuuttajia, myöskin opiskelijaperäisiä maahanmuuttajia, ja heidän perheenjäseniään on tullut huomattava määrä, eli Suomea kohtaan on kiinnostusta. 

On tietysti itsestään selvää, että sillä väestön ikärakenteella, joka Suomessa on, me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi tällä viikolla olin juuri Helsingin yliopistossa käymässä keskustelua tästä aiheesta. 

Se, mihin me sitten ennen kaikkea tarvitaan työperäisiä maahanmuuttajia, on niille aloille, joilla meillä on selkeätä työvoimapulaa, kuten esimerkiksi sote-alalla ja myöskin tietyillä palvelualoilla. Totta kai, kuten edustaja Lyly täällä sanoi, kun meillä on lähes 300 000 työtöntä Suomessa jo olevaa henkilöä, me pyrimme myös heitä työllistämään ensisijaisesti. Mutta me tarvitsemme siihen työvoimapulaan. Sitten me tarvitsemme niitä huippuosaajia. Kun meillä on sellaisia toimialoja — vaikka ict-alaa tai muuta — joissa Suomi on maailman kärkeä, niin sinne tietenkin tarvitaan niitä osaajia, ja niitä me varmasti haluamme tänne ottaa.