Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Pääministeri, nyt on käynyt niin, että tämä hallitus ei saavuta yhtäkään keskeistä tavoitettaan. Työllisyyttä on hoidettu surkeiten koko Euroopassa, ja hallitus velkaantuu enemmän kuin mikään muu hallitus Suomen historiassa. Näitä epäonnistumisia te olette täällä selitelleet ja, pääministeri, nyt te olette saanut vielä yhden asian lisää seliteltäväksi: Olette nimittäin mainostaneet, että veronkevennyksenne kohdistuvat pieni- ja keskituloisille, mutta tosiasiassa te annatte yli miljardin edestä veronkevennyksiä kaikista rikkaimmille ja kaikista varakkaimmille. Tavallinen ihminen, esimerkiksi opettaja tai insinööri, joutuu tyytymään muutamiin euroihin ja muutamiin kymppeihin. Ministerin tuloluokka saa päätöksillänne sata kertaa enemmän kuin opettaja, ja tämä ei kyllä SDP:n mielestä ole ollenkaan oikein.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, onko oikein, että pääministerin tuloluokassa oleva hyötyy veronkevennyksistänne yli sata kertaa enemmän kuin opettaja?
Kiitoksia. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Kun te aloititte tästä kokonaistalouspolitiikasta ja hallituksen toimista, niin silloin pitää aloittaa siitä, missä tilanteessa hallitus aloitti. Me saimme käsiimme vaarallisesti velkaantuneen maan, jossa olivat uudistukset jääneet tekemättä ja jossa talous ei ollut kasvanut 15 vuoteen. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Me lähdettiin tekemään määrätietoista korjaustyötä, laittamaan perustaa kuntoon, luomaan edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle, ja ne me olemme totta vie tehneet.
Meitä haastaa se, että maailmantalous ei kasva ja Euroopan talous ja meidän päämarkkinat ovat erittäin vaikeassa tilanteessa johtuen Venäjän hyökkäyssodasta. Tässä tilanteessa meidän vaikeudet ovat edelleen olemassa, mutta se politiikka, mitä me olemme tehneet, johtaa parempaan ja tulevaan vahvempaan talouden kasvuun.
Mitä veropolitiikkaan tulee, niin suurin osa veronkevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisille [Välihuutoja vasemmalta] — suurin osa. 650 miljoonaa nyt tästä viimeisen noin miljardin paketista plus sata miljoonaa lapsiperheille, eli suurin osa pieni- ja keskituloisille. [Puhemies koputtaa] Mutta samaan aikaan me korjaamme sen, että meidän mielestämme ei ole oikein, että kukaan tässä maassa maksaa 60:tä prosenttia lisäansioistaan.
Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän aiheeseen liittyvän lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.
Puhemies, arvoisa pääministeri! Hallitus, käydäänpä nyt läpi, mitä ihan oikeasti tapahtuu: Te jätätte kertomatta, että näiden teidän veronkevennysten lisäksi te teette kostoveron järjestäytyneille palkansaajille ja poistatte muun muassa työhuonevähennyksen. Nämä toimet kurittavat muun muassa opettajia, kirjailijoita ja yksinyrittäjiä. Te rankaisette ahkeria, työtä tekeviä ihmisiä. Jo nämä toimet syövät monen veronkevennyksen, mutta mikä sieltä kulman takaa kurkistaa? Sieltä kulman takaa kurkistaa hallituksen surkeasta työllisyyspolitiikasta johtuva työttömyysvakuutusmaksujen korotuspommi. [Vasemmalta: Ohhoh!] Tämän seurauksena tavallinen suomalainen häviää ja veronkevennyksestä lopulta hyötyvät vain yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat. Ministeri Purra, miten tässä näin kävi, että merkittävä osa palkansaajista jää ensi vuonna jopa pakkasen puolelle samaan aikaan kun teidän veronkevennyksistä hyötyvät eniten yli 100 000 vuodessa tienaavat?
Kiitoksia. — Valtiovarainministeri Purra, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Ensin täytyy korjata tämä opposition jatkuvasti välittämä valhe, jota myös eilen täällä kuuntelin, [Välihuutoja vasemmalta — Oikealta: Kuunnelkaa!] että työttömyyden kasvu Suomessa, talouden vaikea suhdanne, Venäjän rajan sulkeutuminen ja ylipäätänsä tästä koko tilanteesta aiheutuvat työllisyyden heikentyminen ja työttömyyden kasvu olisivat hallituksen toimien syytä. Työministeri voi varmasti tarkemmin vastata näihin yksityiskohtiin. Me olemme tehneet myös sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat esimerkiksi julkisella sektorilla aiheuttaneet irtisanomisia — tästä voimme olla samaa mieltä — mutta se yleinen talouden kasvun puute ja tämä heikkous, joka meillä reaalitaloudessa on ollut, eivät ole hallituksen toimien syytä. [Timo Harakka: Vielä ehditte pyytää anteeksi!]
Työttömyysvakuutusmaksut välillä nousevat ja välillä laskevat, todellakin sen mukaan, millaista työllisyyskehitys on ollut. Tämä massiivinen veroale, jonka me kykenemme tässä tilanteessa tekemään velkaa lisäämättä ja jolle me olemme löytäneet rahoituksen, [Välihuutoja vasemmalta] hyödyttää työntekijöitä kaikilla tulotasoilla. Se on työhön ja yrittämiseen kohdistuva erittäin merkittävä veroale. [Vasemmalta: Te puhutte valheesta!]
Kiitoksia. — Muistutan niin ministeriä kuin edustajia, että me vältämme tässä salissa v-sanan käyttöä ja käytämme muita ilmaisuja. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te olette kyllä nyt useamman selityksen velkaa. Siis todella sinne kaikista suurituloisimmille te olette jakamassa sata kertaa isommat veronkevennykset euromääräisesti kuin esimerkiksi sille tavalliselle opettajalle, järjestäytyneille opettajille, joiden kimppuun te olette nyt hyökkäämässä tällä ammattiyhdistysmaksun verovähennyksen poistamisella. Kolmatta miljardia jaatte uusia veronkevennyksiä, mutta siitä huolimatta moni tavallinen palkansaaja on tilanteessa, jossa he joutuvat tämän teidän epäonnistuneen työllisyyspolitiikan johdosta maksamaan ensi vuonna enemmän verorasitusta. Vähemmän jää rahaa käteen.
Mutta kaikista suurin pommi, arvoisa pääministeri, on se, että kun te neljä vuotta arvostelitte edellistä hallitusta liian isosta velkaantumisesta — huolimatta koronasta, huolimatta energiakriisistä — niin nyt teidän johdolla tuotte eduskuntaan esityksen, [Puhemies: Ja kysymys!] jossa te esitätte enemmän velkaa. Pääministeri, miten on mahdollista, [Puhemies koputtaa] että kaiken tämän jälkeen te esitätte enemmän velkaa kuin teidän haukkumanne edellinen hallitus?
Kiitoksia. — Pyydän edustajia kunnioittamaan minuutin aikarajaa. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Aika moni muu on havainnut sen, että tämä maailma on edelleenkin ympärillämme aika sekaisin. Se ero viime hallituksen toimintaan oli se, että viime hallitus käytti miljardeja rahaa ja lisäsi miljardeilla pysyviä menoja tekemättä samaan aikaan uudistuksia, joilla oltaisiin saatu kasvua aikaan ja työllisyyttä, [Välihuutoja vasemmalta] ja se on se suuri ero. Tämä on se suuri ero. Me teemme samaan aikaan välttämättömiä sopeutustoimia jo kymmenellä miljardilla, mutta samaan aikaan me teemme massiivisen määrän kasvuun, työllisyyteen tähtääviä uudistuksia, joista Suomessa on haaveiltu, mutta nyt niitä tehdään. [Välihuutoja vasemmalta] Ja tavoitteena on vain ja ainoastaan se, että suomalaisilla on töitä, että yrittäjä uskaltaa yrittää, että yrittäjä uskaltaa investoida, palkata ihmisiä, ja kun ihmisillä on töitä, niin ihmisillä on palkkatuloja.
Nyt ihmisten ostovoima kasvaa. Se kasvaa palkankorotusten ansiosta, matalampien korkojen ansiosta ja hallituksen veroratkaisujen ansiosta, ja näillä me haemme seuraavaa vaihdetta hallituksen tähän kauteen, ja se on kasvun ja tulevaisuuden rakentamisen aika. Me uskomme, että se tehdään suomalaisten työllä, yrittäjien yrittämisellä, suomalaisten kuluttamisella, palveluiden kysynnällä. Vain tällä se menee, [Puhemies koputtaa] ja tämä on se ero. Tätä te ette ymmärrä. Te uskotte julkiseen sektoriin, julkiseen rahankäyttöön, [Puhemies koputtaa] me uskomme yksityiseen sektoriin [Puhemies: Pääministeri!] ja ihmisten työntekoon.
Edustaja Kurvinen, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Puoliväliriihen suurin virhe ja se suurin ongelma on se, että te valitsitte keskiluokan, keskituloisten ja pienyrittäjien ja pk-sektorin sijaan Suomen suurimmat yritykset ja kaikista suurimmat tulot omaavat suomalaiset. Te teitte sen valinnan, ja te teitte sen valinnan velalla. Tämä on se suurin ongelma. Erityisesti teidän hampaissanne ovat henkilöyhtiöiden kautta yrittävät: toiminimellä, avoimella yhtiöllä, kommandiittiyhtiöllä yrittävät. Heidän verorasituksensa pysyy nyt korkeampana kuin isojen osakeyhtiöitten, kuten vaikkapa Nesteen, verotus — hieno yhtiö Nestekin, mutta minä itse tukisin kyllä toiminimiyrittäjiä mieluummin kuin suurimpia suomalaisia valtionyhtiöitä.
Toinen ryhmä ovat opettajat, jotka ovat teidän hampaissanne: opettaja, joka on käyttänyt työhuonevähennystä hyväkseen, opettaja, joka on ostanut työsuhdepyörän, ja muut keskiluokkaiset työsuhdepyörän käyttäjät. Heidän verotuksensa on kiristymässä tässä teidän toiminnassanne, ja te kehotatte heitä vielä eroamaan ammattiliitosta.
Mutta kysyn nyt, puhemies, pääministeriltä: miksi ette kohdistaneet marginaaliverojen alennuksia keskituloisille, ja miksi te alennatte [Puhemies koputtaa] yleisesti yhteisöveroa, ette tee siihen rakenteellista muutosta, [Puhemies koputtaa] kuten vaikkapa Risto Murto esitti ja keskustakin on esittänyt Viron veromalleja?
Kiitoksia. Aika on käytetty. — Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan siitä, että kun te nyt moititte tästä kahden prosentin yhteisöveron laskusta, jolla houkutellaan investointeja, niin te itse esititte sen laskua 15 prosenttiin. Tämä on oivallinen esimerkki siitä, että oppositiossa puheet ja teot, erityisesti tässä tapauksessa puheet, ovat täysin ristiriidassa keskenään.
Ja mitä sitten tulee pienyrityksiin, niin yrittämisen kannalta aivan oleellista on se, että meillä on alhaiset verokannat ja ennustettava toimintaympäristö. Sitä me teemme tällä hetkellä. Yhteisöveron lasku on yrittämisen verotusta, ansiotuloverotus on pienyrittäjille, pk-yrittäjille aivan oleellinen vero ja sen alentaminen, ylimpien marginaalien alentaminen, on aivan oleellinen kannustin yrittäjille. Kannattaa mennä juttelemaan vaikka siellä kotiseudulla pk-yrittäjien kanssa, niin saatte tähän varmasti vahvistusta.
Me ollaan tehty myöskin meidän riihipäätöksen yhteydessä lukemattomia muita toimia, joilla muun muassa pienyrittäjien eläkekysymyksiin haetaan parannusta ja moniin, moniin muihin asioihin.
Otetaan vielä sekin, että startup-kenttä on ollut erittäin tyytyväinen hallituksen päätöksiin, pk-yrityskenttä [Puhemies koputtaa] ja Suomen Yrittäjät ovat kiittäneet näitä, mutta myöskin se meille tärkeä teollisuus on ollut näihin ratkaisuihin [Puhemies koputtaa] erittäin tyytyväinen.
Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.
Kiitos, puhemies! Te, pääministeri, neuvoitte, että kannattaa mennä juttelemaan yrittäjien kanssa. Minä olen yrittäjä — ei tarvitse mennä erikseen juttelemaan yrittäjien kanssa.
Valtiovarainministeri Purra, te sanoitte eilen, että veronkevennysten myötä lisääntynyt kysyntä tukee kansantaloutta. Ihmettelen vain, miksi se kysynnän lisääminen kiinnostaa hallitusta ilmeisesti vain silloin kun kevennetään suurituloisten verotusta, mutta ei silloin kun kyse on pienituloisten kysynnästä. Te kevennätte suurituloisten verotusta merkittävästi, mutta samalla leikkaatte pienituloisten käteen jäävää tuloa, vaikka todennäköisimmin se pienituloisen käteen jäävä euro menee kotimaiseen kysyntään, kun se suurituloisen käteen jäävä euro voi mennä säästöihin tai ulkomaille. Miksi teille on tärkeää edistää kysyntää vain keventämällä suurituloisten verotusta, eikä huolehtimalla siitä, että pienituloisilla jää käteen enemmän?
Kiitoksia. — Ministeri Purra, olkaa hyvä.
Arvoisa herra puhemies! Jos katsotaan näiden meidän erittäin merkittävien veronalennusten fiskaalisia kustannuksia, niin pieni- ja keskituloisille tällä hallituskaudella — painotetusti pieni- ja keskituloisille — tehdään 3,6-kertaiset veronalennukset suhteutettuna tähän ylimpien marginaalien laskuun. Jos sitten katsotaan edes maltillisia dynaamisia vaikutuksia, niin puhutaan jo kymmenkertaisesta määrästä, ja se johtuu siitä, että näiden ylimpien marginaalien laskemisen uskotaan olevan ainakin osittain itsensä rahoittava, niin akateemisen kirjallisuuden, kansainvälisen vertailun — Ruotsissa sosiaalidemokraattien toimesta tällainen uskallettiin tehdä — kuin toisaalta myös valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan. On aivan selvää, että merkittävistä veronalennuksistamme, eli 1,25 miljardia pieni- ja keskituloisille ja lapsiperheille, lapsikorotusta tukemaan, niin monilapsisille kahden vanhemman perheille kuin erityisesti yksinhuoltajaperheille... Nämä ovat erittäin merkittäviä asioita, ja en edelleenkään ymmärrä, miksi oppositio vastustaa veronkevennyksiä, [Puhemies koputtaa] joita te olette itsekin kasvutoimissa meille esittäneet. Me teemme nyt vain hieman suuremmat kuin te esititte. [Välihuutoja vasemmalta]
Kiitoksia. — Edustaja Gebhard, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Kyllähän nyt vaikuttaa siltä, että hallituksen tavoite ei ollenkaan ole sopeuttaa julkista taloutta, vaan hallituksen tavoite on pikemminkin toteuttaa tulonsiirtoja kaikista rikkaimmille ihmisille. Mikään muu ei selitä sitä, että vielä hetki sitten hallituksen mielestä oli pakko leikata pienituloisilta, oli pakko leikata ihmisten hoitoonpääsystä ja kotihoidosta. Pääministeri Orpo, onko tämä painotus nyt teidän mielestä reilu? Olisiko voinut olla tavallisten ihmisten vuoro?
Arvoisa puhemies! Edelleen siis noin puolentoista miljardin veronkevennyksistä 1,25 miljardia suunnataan pieni- ja keskituloisille [Miapetra Kumpula-Natri: Paljonko per henkilö?] ja lapsiperheille. Pienituloiset maksavat muutenkin paljon vähemmän veroja, ja siksi tämä silloin hyödyttää keskituloisia. Ja on erittäin tärkeää myöskin se, että maailman korkeinta progressiota, kireintä progressiota, kevennetään. On aivan oleellista, että tämä maa on myöskin sellainen, että täällä kannattaa opiskella, täällä kannattaa yrittää, täällä kannattaa ponnistella, että siitä saa palkinnon.
Ja se, mikä erottaa vasemmiston ajattelun meistä, on se, kun kysyjä kysyy tulonsiirrosta, jos verotusta kevennetään. Se on vasemmistolaista ajattelua. Meille ne ovat ihmisten rahoja, ne ovat yritysten rahoja, joista me haluamme ottaa mahdollisimman vähän. Se ei ole tulonsiirto. Me jätetään siitä enemmän käyttöön, enemmän kulutukseen, jotta perhe [Juho Eerola: Voi pitää omat rahansa!] pärjää paremmin, jotta yrittäjä voi investoida.
Kiitoksia. — Edustaja Minja Koskela, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Tässä isossa kuvassa hallitus on tehnyt politiikassaan arvovalinnan, joka on päivänselvä: köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan.
Mutta lisäksi, hallitus, te olette tehneet veropolitiikassanne silmänkääntötempun. Tavoite on saada ihmiset eroamaan ammattiliitoista ja siten laskea järjestäytymisastetta. Tästä on olemassa myös lukuja. Esimerkiksi Ilta-Sanomat raportoi huhtikuussa, että hallituksen päätösten jälkeen pienituloisen verotus kevenee nolla euroa — siis nolla euroa — sen jälkeen, kun ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto huomioidaan.
Kokoomus paljasti kyllä korttinsa myös ihan itse kampanjassa, jossa te teitte numeroilla selväksi, että rahaa jää jatkossa enemmän käteen, jos luopuu liiton jäsenyydestä. Pääministeri Orpo, olisiko vihdoin aika myöntää, että kampanja ei ollut epäonnistunutta viestintää vaan täsmällinen kuvaus hallituksen tavoitteesta, joka on laskea järjestäytymisastetta mahdollisimman alas ja laittaa ay-liike polvilleen?
Kiitoksia.— Pääministeri Orpo, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuo oli puolueen tekemä yksi somekuva, jolla haluttiin vastata siihen toiseen väitteeseen, joka opposition suunnasta oli esitetty, että ei jää käteen kuin roposia sen jälkeen, jos tämä verovähennysoikeus poistuu. Se ei pidä paikkaansa. [Välihuutoja vasemmalta]
Mitä tulee palkansaajaliikkeeseen, se on oleellinen osa suomalaista yhteiskuntaa, jolla on merkittävä historia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja myös tulevaisuudessa. Palkansaajaliikkeellä on tärkeä tehtävä suomalaisen työelämän kehittämisessä, ja niin on myöskin jatkossa. Mutta veropolitiikka on toinen asia. Me haluamme, että se verokanta on alempi ja ihmiselle jää enemmän käteen. Hän voi itse päättää, liittyykö hän liittoon vai ei liity, mutta käteen jää enemmän, voi tehdä itse valinnan. [Sinuhe Wallinheimo: Valinnanvapaus!] Mutta palkansaajaliike tekee arvokasta työtä, ja tämä ei ole maalaamanne kaltainen operaatio. [Välihuutoja vasemmalta]