Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Edustaja Kyllönen.
Arvoisa herra puhemies! Kehysriihessä on käännetty katse myöskin tuleviin vuosiin, ja koronakin toivottavasti kesän myötä alkaisi olla voitettu. On tärkeää, että me nyt kiinnitämme huomion myös valtavaan oppimisvajeeseen ja hoitovelkaan, jotka tämä kriisi jättää väistämättä jälkeensä. Moni on jäänyt ilman mielenterveyspalveluita, ja erityisesti ikääntyneet ovat kärsineet yksinäisyydestä. Lasten ja nuorten harrastukset ovat olleet tauolla, ja nyt on riskinä, että moni joukosta tippunut ei sinne enää palaa.
Kansalaisten osallisuus ja koronan traumoista ja kriisistä selviytyminen eivät liene vähämerkityksellinen asia kenellekään. Me kaikki tiedämme, että 90-luvun laman varjo on ollut pitkä. Ylisukupolvinen syrjäytyminen on myös nyt aito riski. Kysynkin valtiovarainministeriltämme: onko hallitus varautunut taloudellisesti myös koronakriisin sosiaaliseen jälkihoitoon?
Ja ministeri Vanhanen.
Arvoisa puhemies! Koko koronan ajan hallituksen linja myös talouden osalta on ollut se, että koronan hoito on myös parasta talouspolitiikkaa. Se koskee tätä epidemian aikana tapahtuvaa toimintaa, mutta luonnollisesti se koskee myös koronan jälkeisten seurausten hoitamista. Mitä nopeammin saamme jäljet parannettua, sen parempi. Jokainen tiedämme, ainakin kaikki ne, joilla on — ja minä uskon, että kaikilla suomalaisilla on — läheisiä, jotka ovat olleet erilaisessa sairaalahoidossa ja muussa, tietävät sen, että hoidon lykkääminen ei koskaan paranna. Ja kyllä meidän velvollisuutemme kansakuntana on tämän onnettomuuden jälkeen huolehtia myös siitä, että jälkihoito laaja-alaisesti tapahtuu, ja se tiedostetaan kehysriihessä.