Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt tätä lakiesitystä lukee ja katsoo, niin on kyllä syytä kiittää hallitusta nyt siitä, että tämä lakiesitys on siinä muodossa, missä se tällä hetkellä eduskunnalle on tuotu. Tämä esitys parantui merkittävästi lakiluonnoksesta, ja annettu palaute on otettu monella tavalla hyvin huomioon siitä huolimatta, että siellä on tietynlaisia pieniä heikennyksiä nykytilanteeseen ja nykylakiin verrattuna.
Mutta joka tapauksessa, jos tuo luonnos olisi tullut lakiesitykseksi ja lopulta lainsäädännöksi, se olisi pahimmillaan uhannut suomalaisen maatalouden tulevaisuutta, niin vakavasta asiasta tässä kaiken kaikkiaan oli kyse. On pakko todeta, että en ole koskaan kansanedustaja-aikanani saanut viljelijöiltä mistään yksittäisestä asiasta niin paljon palautetta kuin tuosta lokakuussa lausunnolle lähteneestä lakiluonnoksesta. Palautteen määrä kertoo siitä, että viljelijät ovat kyllä — ja ovat ennen muuta edellisen hallituksen säästöjen ryydittäminä — olleet valmiita tulemaan vastaan mahdollisuuksiensa mukaan talouden vuoksi tehtyihin tiukennuksiin, mutta heidän jaksamisensa kanssa ei ole leikkimistä. Viljelijät tarvitsevat lomansa ja ovat sen totta vie ansainneetkin. Työssäjaksamisen tukemisen täytyy koskettaa myös viljelijöitä, asialla on kytkös myös viime aikoina puhuttaneeseen eläinten hyvinvointiin: mitä paremmin jaksava viljelijä, sen parempi on eläinten hyvinvointi, kuten myös edustaja Halmeenpää tuossa edellä totesi. Tässä lakiesityksessä säilytetään vuosilomalomitus maksuttomana, ja sitä saisi jatkossakin 26 päivää kalenterivuodessa. Tämä on erittäin tärkeä viljelijöitten jaksamisen kannalta.
On myös erittäin tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjattuun säästötavoitteeseen, 20 miljoonaan euroon, huomioidaan maatalouden rakennemuutoksesta saatavat luonnolliset säästöt. Ne on tässä lakiesityksessä huomioitu.
On myös muistettava, että lomitus on kantanut vastuunsa muun maataloussektorin kanssa julkisen talouden talkoissa jo viime vaalikaudella. Korostan vielä, että lakiluonnoksesta saadun palautteen huomioiminen oli erittäin tärkeää monelta osin mutta ei vähiten säästöjen osalta. Jos tuo 20 miljoonan euron leikkaus olisi viety väkisin läpi, se olisi käytännössä tarkoittanut maatalouslomituksen alasajoa. Se olisi saattanut vaarantaa merkittävällä tavalla palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden eri puolilla Suomea. Lomitus on kaiken kaikkiaan tärkeä osa viljelijöitten sosiaaliturvaa. Siksi sen saatavuus ei voi vaihdella alueelta toiselle, eikä lomitusjärjestelmää muutenkaan saa säästää hengiltä.
Nyt kun hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on, aivan oikein, biotalous ja puhtaat ratkaisut ja siinä yhtenä toimenpiteenä suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja kauppataseen nousuun saaminen, maatalouslomituksen merkitys on monella tavalla keskeinen. Maatalousyrittäjän lomituspalveluoikeus on tosiaankin viljelijän sosiaaliturvaa, ja sen romuttaminen vauhdittaisi karjatilojen luopumista tuotannosta ja nuorten hakeutumista muihin kuin alkutuotannon ammatteihin. Kotieläintaloudesta luopuminen on jo kiihtynyt kannattavuuden heikkenemisen vuoksi, muun muassa maidon hinnan putoamisen, poikkeuksellisen kesän ja tukimaksatusten siirtymisen vuoksi. Olisikin ollut tuhoisaa kiihdyttää tätä kehitystä vielä valtion toimin, kun olemme riippuvaisia maataloudesta niin huoltovarmuuden kuin biotalouden kehityksen vuoksi. Maatalouslomitus on siis turvattava myös sen takia, että tuo biotalouden tavoite pystytään saavuttamaan.
Vaatimus vähimmäistyötuntimäärästä oli syytä poistaa, ja siitä kiitos myös ministerille, että se myös tästä lakiesityksestä poistettiin. Toimintaansa tehostaneet ja koneellistaneet yrittäjät olisivat kärsineet 4 tunnin vaatimuksesta, mikä olisi ollut erittäin ristiriitainen viesti maatalouden kehittämiselle.
Kaiken kaikkiaan saadun palautteen ja myös lausuntojen keskeisin viesti oli, että nyt tarvitaan hyvin toimivaa maatalouden lomitusjärjestelmää enemmän kuin koskaan aiemmin, eikä suinkaan esityksiä siitä, kuinka järjestelmää heikennetään.