Kiitos paljon, arvoisa puhemies! Kyseessä on erittäin tärkeä aloite. Tämä on lakimuutosaloite ulosottomenettelyyn. 

Nykyisinhän kun ollaan ulosotossa, niin laki lähtee siitä, että ensin varat kerrytetään korolle ja sen jälkeen pääomalle ja sitten viimeksi vasta kuluille, elleivät asianosaiset ole jostakin syystä toisin sopineet, mutta tämä on se menettely. Ja tämän lakialoitteen ideana on se, että ensin lyhennettäisiinkin korkoa, jonka jälkeen pääomaa ja sitten vasta kuluja. Me olemme tästä aikaisemmin kansanedustaja Tavionkin kanssa tehneet jo toimenpidealoitteen, mutta kun se ei ole johtanut valitettavasti etenemiseen, niin teimme nyt sitten laki-aloitteen. Jospa se sitten vähän vauhdittaisi sitä, pitäisi tätä asiaa esillä ja toisi sille painoarvoa, koska toimenpidealoitehan ei pääse niin sanotusti tänne salin pönttökeskusteluihin, vaan se menee vain suoraan valiokuntaan, ja tämä tuo vähän korkeamman noston sille asialle. 

Tämän lakialoitteen tarkoituksena on tosiaan se, että ensin lyhentyisi korko ja velallisen maksamat suoritukset ulosotossa kohdistuisivat ensin nimenomaan pääomaan. Ja kun nykyisin ensin lyhennetään korkoja, niin velan pääoma lyhenee monissa tapauksissa toivottoman hitaasti, kun velallisen maksusuoritukset riittävät lähinnä korkomenoihin, jos niihinkään. Ja tämän tarkoituksena on ehkäistä pitkään jatkuvia velkaongelmia ja tietysti helpottaa sitä, että pääsee velattomana uuteen alkuun, eikä vaan ikuisesti maksa niitä korkoja, ja sitten se pääoma on siellä vuosikymmeniä — no, ei nyt ehkä: ulosoton vanhentumista koskevat säännöksetkin ovat olemassa, mutta joka tapauksessa ei ole järkeä... Tuon tuossa kohta esimerkkejä siitä, miten tämä muuttaa sitä tilannetta, jossa korko siellä juoksee, kun pääoma ei lyhene. 

Me ollaan puhuttu ylivelkaantumisesta viime vuosina paljon, ja hallitusohjelmassakin on tähän ollut tavoitteita, mutta esimerkiksi tämä asia on hoitamatta. Tämän lakialoitteen kanssa on ollut myös eduskuntaan tuloillaan kansalaisaloite syksyllä 2020; valitettavasti se ei kerännyt riittävästi nimiä, jotta olisi saavuttanut tiensä tänne, mutta kuitenkin 7 500 allekirjoitusta sekin sai, elikkä huolia on tuotu kansalaistenkin toimesta esille. 

Esitän käytännön esimerkin, mitä tämä voisi tarkoittaa. Jos henkilöllä on ulosotossa 100 000 euroa velkaa, niin nykyisin ensin käytännön myötä viivästyskorkoihin menee 7 000 euroa vuodessa, eli lähes 600 euroa kuukaudessa. No, monien maksuvara ei ole kauhean hyvä, mutta jos ajatellaan, että olisi vaikka 1 000 euron maksuvara, niin ensimmäisenä vuotena tuo pääoma pystyy lyhenemään vain 5 000 euroa vuodessa. Jos on siis 1 000 euron kuukausittainen lyhennysvara ulosotossa, ja korkoihin menee leijonanosa eli 7 000 euroa, niin tuosta 12 000 euron vuotuisesta potista ei ole pääoma lyhentynyt kuin 5 000 euroa. Mutta jos käännettäisiin tämä ajatus nyt niinpäin, että ensin maksetaan pääomaa ja sitten vasta korkoja, niin ero olisikin jo useita tuhansia. Nykyjärjestelmällä tämä olisi lyhentynyt vuodessa niin, että pääoma on 95 000 euroa, mutta tällä toisella järjestelyllä se olisikin 88 000 euroa. Elikkä kun se pääoma siellä lyhenee, niin joskus se velkakin loppuu. 

Me olemme hyvin paljon keskustelleet näistä ylivelkaantumista koskevista asioista, ja ylivelkaantumisesta ja pitkään jatkuvasta ulosotossa elämisestä aiheutuu niin yksilöille kuin yhteiskunnalle merkittävää haittaa. Työn tekeminen tuntuu kannattamattomalta, kun pääoma ei koskaan tunnu lyhenevän — vaikka säännöllisesti maksaa, velkasumma ei pienene. Ulosottovelallinen elää samalla elintasolla riippumatta siitä, yrittääkö hän parhaan kykynsä mukaan selvitä veloistaan. Ja mitä pidempään näköalattomuus jatkuu ja velkavankeuden päättymispäivää ei ole näkyvissä, niin sitä todennäköisempää on, että yksilö ajautuu monenlaisiin ongelmiin ja ahdistukseen ja varmasti elämästä lähtee nimenomaan se näköala. Ja sitten voi olla niin, että syrjäytyy jopa työmarkkinoilta, kun ajattelee, että eihän siellä töissä kannata käydä, kun ei nuo velatkaan tuosta tunnu pienentyvän; ei siellä muita kuin ulosottomies kolkuttele. 

Ja ehdotus ei ole myöskään velkojan kannalta kohtuuton. Kuten esimerkkitapauksistakin ilmenee, alkuperäinen velka maksetaan siis kokonaisuudessaan, ja edelleenkin tulee viivästyskorkoja maksettavaksi, siitä ei ole kysymys. Kuten tiedämme, velkaantumisen taustalla on monia syitä, ja jokainen yleisesti ottaen haluaa veloistaan eroon. Velkaantumisen syynä voi olla työttömyys tai lomautus, sairastuminen tai vaikka epäonnistuneet asuntokaupat; on joutunut siitä velkaantumaan. Ja nyt kun meillä on ollut nämä koronatausta, ihmisillä on varmasti ollut haasteita maksujensa kanssa, ja nyt tämä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset — sekin on varmasti vaikuttanut siihen, että ihmisillä on tiukkaa rahojensa kanssa ja helpommin joutuu ulosottoon. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 21 ulosottovelallisia oli noin 561 000, eli joka kymmenellä oli viime vuoden aikana maksu- ja ulosottotapahtumia ulosotossa. Tässä on aika merkittävästä ryhmästä kysymys. 

Tosiaan lakialoite kuuluu niin — tarkistan vielä, etten muista ulkoa väärin — että ulosottokaaren 6 luvun 4 §:ä muutetaan siten, että ulosottomiehen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle, sen jälkeen koroille ja viimeksi kuluille, elikkä muutetaan sitä nykyistä järjestystä. Kiitos, ja toivon, että tämä meidän lakialoitteemme menee läpi. 

Herra puhemies! Perussuomalaiset vaativat oikeutta ja kohtuutta ulosottoon joutuneille. Tässä lakialoitteessa ehdotamme ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamista siten, että ulosotossa kertyneet varat kohdennetaan ensin pääomalle, vasta sen jälkeen koroille ja viimeiseksi kuluille.  

Pitkään jatkuva velkavankeus ei ole yhteiskunnan edun mukaista. Ehdotettu muutos auttaisi ulosottovelallisia suomalaisia pääsemään tilanteessaan eteenpäin. Nykyään ulosottomaksut kohdennetaan ensisijaisesti korkojen lyhentämiseen. Tämä johtaa usein siihen, että ulosottolyhennyksistä huolimatta velan pääoma pienenee hyvin hitaasti. Ongelma saadaan korjattua kohdistamalla suoritukset ensisijaisesti velan pääomaan. 

Työnteko on nykyisin ulosottovelallisille liian kannattamatonta, jos palkasta tehtävistä maksusuorituksista huolimatta velkasumma ei juuri pienene. Tämä johtaa monien ulosottovelallisten ahdinkoon. Jos velallinen kohtaa toivottomuuden tunteensa takia terveysongelmia ja työkyvyttömyyttä, kustannukset siitä lankeavat yhteiskunnalle. On velallisen, velkojan ja valtion yhteinen etu, että velat saadaan maksettua. Nyt käsiteltävä lakialoite on kohtuullinen myös velkojan kannalta, sillä velallisten töihin kannustaminen lisäisi potentiaalisesti myös suorituksia velkojille. 

Nyt käsiteltävä lakialoite on yksi niistä keinoista, joilla perussuomalaiset haluavat uudistaa ulosotossa olevien tilannetta. Olemme jo aiemmin ilmaisseet tukemme maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentämiselle ja ulosoton suojaosuuden nostamiselle. Haluamme purkaa ulosotossa olevien ihmisten työllistymisen kannustinloukkuja. 

Arvoisa puhemies! Kuinka pitkään saa puhua? Onko se viisi minuuttia? 

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on kannatettava, ja kiitos edustajat Meri ja Tavio, tämä on perussuomalaisillekin todella tärkeä asia viedä eteenpäin. Tämä lakialoite on kannatettava, koska se toisi kohtuullisuutta velkojen perintään. Mielestäni kuulostaa oikeudenmukaiselta, että aloitteessa ehdotetulla tavalla ulosotossa kertyneet varat olisi kohdennettava ensin pääomalle ja vasta sen jälkeen kunkin saatavan korolle sekä vasta viimeksi muille kuluille.  

Nämä ulosottoasiat ovat sellaisia, joita olen myös henkilökohtaisesti pitänyt oman edustajakauteni aikana tähän asti hyvin paljon esillä, ja näitä lukuisia valtiopäivätoimia on tullut tehtyä. Pienissä asioissa ollaan menty nyt eteenpäin tässä, mutta paljon olisi vielä tehtävää, sillä velkojen perintä on julma maailma, joka kaipaa kipeästi ojennusta valtiovallan toimesta. 

Nyt alalla vallitsee villin lännen pelisäännöt ja pientä ihmistä kyykytetään suorastaan härskillä tavalla. Valitettavan usein alkuperäinen velka kasvaa erilaisten maksujen ja korkojen myötä moninkertaiseksi. Yritykset koettavat rahastaa joka käänteessä, ja on yleisesti tiedossa oleva ongelma, että perintäalalla toimii firmoja, jotka pelaavat todella likaisesti eivätkä toimi lakia noudattaen. Ihmisten velkaongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen haaste, sillä ne vaikuttavat monella tapaa ihmisten arkeen, jaksamiseen, hyvinvointiin toimeentulon lisäksi. Ei ole yhteiskunnan etu myöskään, että velkaongelmat kärjistyvät perintämenettelyn kautta. Olisi suotavaa, jos lainsäädännöllä helpotettaisiin tavallisten suomalaisten poispääsyä velkahelvetistä ja rajoitettaisiin härskiä koronkiskontaa ja perintämaksujen keräämistä. Tilanne on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä korona ja Venäjän hyökkäyksen myötä mullistunut taloustilanne heijastuvat vahvasti ihmisten toimeentuloon. Inflaatiolukemat ovat jo nyt pelottavan korkealla, ja elämisen hinta uhkaa kallistua entisestään muun muassa bensan, sähkön ja elintarvikkeiden hinnannousun myötä. Tämä tulee väistämättä näkymään velkaantumisessa, valitettavasti. 

Vallitseva tilanne heijastuu väistämättä myös ulosottotoimintaan, ja haluan tässä yhteydessä sanoa pari sanaa ulosottoon liittyvästä epäkohdasta. Ulosottomiesten palkasta tällä hetkellä noin kolmannes muodostuu perimis- eli tulospalkkioista.  Ulosottomiesten palk-kiojärjestelmä poikkeaa näin ollen monien muiden valtion virkamiesten palkkioista. Palkan määräytyminen perimispalkkioiden perusteella on hyvin kyseenalaista työtehtävien luonteen vuoksi. Ulosottomiehen palkkio kasvaa muun muassa ulosottoon joutuneen suorittaessa automaattisen kuukausimaksun. Myös ulosottomiesten esimiehille maksetaan tulospalkkioita esimerkiksi ulosmitatun omaisuuden myynnistä. Tulospalkkauksen perusteena on tehokkuuden lisääminen. Ulosottotoiminnassa tämä aiheuttaa kuitenkin ristiriitaa tulospalkkioiden tavoittelun ja velallisen edun suhteen. Ulosottomiesten päätöksillä on merkittävät vaikutukset velallisen tilanteeseen. Näin ollen on erityisen tärkeää, että päätökset perustuvat huolelliseen harkintaan, eikä tulospalkkaus saisi vaikuttaa velallisten kannalta merkittäviin ratkaisuihin. Ulosottomies on virkavastuulla toimiva valtion virkamies, jonka tulee noudattaa kaikessa virkatoiminnassaan lakia. Tästä huolimatta toiminnassa on ilmennyt ongelmia, koska tulospalkkaus saattaa ohjata ulosottomiesten toimintaa väärille urille. Näin ollen tulospalkkauksesta tulisi luopua. Tulospalkkioista luopuminen toisi myös vakautta ulosottomiesten tuloihin. 

Arvoisa puhemies! Vaikeat ajat heijastuvat perintään ja ulosottotoimintaan vielä vuosienkin kuluttua. Olisi ensiarvoisen tärkeää uudistaa lainsäädäntöä laajamittaisesti vastaamaan paremmin lisääntyvien maksuvaikeuksien mukanaan tuomiin haasteisiin. Joustavuutta ja velallisten aseman ymmärrystä sekä inhimillisyyttä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Velkojen maksu on kaikkien osapuolten, niin velkojien kuin velallisten, etu. Tähän tavoitteeseen päästään paremmin velallisia tukemalla kuin heitä riistämällä ja kyykyttämällä. 1990-luvun laman jälkeisiä velallisten kohteluun liittyviä virheitä ei saa missään tapauksessa enää toistaa. On esitetty ja tehty myös päätöksiä velkajärjestelyihin, muun muassa muutoksia, ja se on positiivinen asia sekä henkilö- että yritysalalla. 

Yksi parannus ulosottoon liittyen on myös tämä rekisteristä nimen pois saanti, jos velat on maksettu, ja nimi pitäisi poistaa sitten kuukauden kuluessa. Presidentti on juuri vahvistanut tämän asian, mutta tämä menee toistaiseksi minulla olevilla tiedoilla tuonne joulukuuhun asti ennen kuin se on ihan virallisesti, että ihminen näkee sen, että hänen nimensä on poistettu, kun velat on maksettu. 

Suojaosuuden nostosta on tullut paljon kyselyjä. Elinkustannukset ovat nousseet, ja suojaosuuden nostoa pitäisi harkita vahvasti, koska nykyään ihmisillä on niin paljon menoja, että suojaosuus on aivan liian pieni tällä hetkellä. 

Ja sitten vielä se, että velat jossain vaiheessa poistuisivat kokonaan — totta kai ne vanhenevat ja poistuvat, mutta on myös tapauksia, että tämä ulosmittaus sitten uudistetaan, ja se on suuri ongelma sekin. 

Mutta kaiken kaikkiaan tähän asiaan on nyt enemmän puututtava. Hyvä, että tämä laki-aloite on nyt tehty, ja toivon sen läpimenoa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite ulosottokaaren muuttamisesta on tärkeä ja kannatettava aloite. Sinällään se koskee monia suomalaisia. Maksuhäiriöt ovat yllättävänkin yleisiä, kuten lakialoitteen perusteluista ilmenee. Yli puolta miljoonaa koskee vuosittain jonkinlainen ulosottomenettely. 

Vanhan kansan sanonnat koskevat tätä velkaantumisen problematiikkaa. Sanotaan, että velka on veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa. Siinä, miten sitä velkaa käydään perimään takaisin, jos sitä maksukykyä tai ‑halua ei löydy, tietysti täytyisi löytää aina jonkinlainen tasapaino. Eli sellainen järjestely tietenkään ei ole mahdollinen, että se olisi niin helppoa, että kannattaisi jättää velat maksamatta. Se alentaisi yleistä maksumoraalia. Sitten taas toisaalta, jos se velkajärjestely muodostuu sellaiseksi, ettei sen velan maksaminen takaisin ole ihmisen elinaikana koskaan mahdollista tällaisten kohtuuttomien perintä- ja korkokulujen vuoksi, ei sekään ole kenenkään etu. Se johtaa sitten siihen, niin kuin 90‑luvun laman yhteydessä nähtiin, että jotkut päätyivät masennuksissaan ikäviinkin ratkaisuihin ja sitten toiset lähtivät harmaan talouden piiriin eivätkä enää tehneet päivääkään verokirjan puolella töitä vaan hoitivat ne tulonsa sitten jotain muuta kautta, eikä sekään ollut yhteiskunnan etu. 

Eli tämmöinen kohtuullisuus, mihin tässä lakialoitteessa pyritään, eli se, mikä yleisellä maalaisjärjellä ajatellen olisi kohtuullista, että velasta maksettaisiin ensin se pääoma pois ja sen jälkeen jonkinlainen järjellinen korko, olisi varmaan sellainen hyvä kompromissi, millä tätä ongelmaa saataisiin yhteiskunnassa hoidettua, eli sen puoleen tätä lakialoitetta kyllä kannatan.  

Arvoisa puhemies! En kyllä suoraan sanoen tunne tätä juridiikkaa, mikä liittyy tähän tapaukseen, mutta noin äkkiä kuultuna oma oikeustaju kyllä puoltaa tätä edustaja Meren tekemää lakialoitetta. Minunkin mielestäni tämän pitäisi näin mennä, että ilman muuta primaaristi lyhennyksen pitäisi kohdistua sinne pääomaan, koska silloinhan se koko ajan pienentää sitä. En tiedä, miksi alun perinkään tämä järjestys on tämmöinen, mutta on erinomaista, että tämmöisiä lakialoitteita täällä tehdään.  

Toivon todella, että valiokunnassa edes pysähdytään tämän lakialoitteen kohdalla hieman miettimään, onko oikeasti aiheellista jo mahdollisimman pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia hyvistä puheenvuoroista koskien tätä lakialoitetta ulosoton ja ulosottokaaren muuttamisesta niin, että ensin maksettaisiin pääomaa ja sitten vasta korkoja ja kuluja, kun nyt tosiaan maksetaan ensin niitä korkoja ja se pääoma lyhenee, jos lyhenee.  

Kuten toin tuossa esille puheenvuorossani, niin se on merkittävä ero, jos maksat vain pääomaa tai korkoja. Tuntuu, ettei oikein koskaan pääse kiinni siihen, kun aina vain maksaa korkoja. Uskoisin — ja näin onkin — että velkojakin haluaa sen lainansa ja rahansa takaisin ja totta kai kohtuullisen koron sille, mutta eihän hänkään varmaan sitä halua, että jos henkilö ei saa ikinä maksettua velkaansa, niin tämä masentuu ja tapahtuu ties mitä ja sitten hän ei ainakaan saa enää latin latia, kun ei ole tuloja enää, mistä maksaa. Tämä on itse asiassa kaikkien etu.  

En tiedä, miksi tällä tavalla on aikanaan ajateltu. Sitä sopii kysyä, mutta eihän sitä kannata jäädä miettimään, miksi näin on tehty, vaan muutetaan tätä ajatusta. On minusta hyvä, että edustajat nostavat erilaisia ongelmia esille, ja perussuomalaiset ovat kyllä hyvin paljon tuoneet esille epäoikeudenmukaisuutta ulosotossa ja sitten tätä, mistä edustaja Elomaa puhui, ulosottomiesten palkkioita, ja tämäntyyppisiä asioita.  

Yhteiskunnan pitää olla oikeudenmukainen ja antaa kaikille ihmisille mahdollisuus selviytyä ja mahdollisuus uuteen alkuun. Jos ei tämä hallitus tätä saa aikaiseksi, niin toivotaan nyt, että tuleva hallitus sitten ottaisi tämän. Tässä on suoraan lakitekstiä, jonka voi käyttää. Perussuomalaiset antavat tämän kaikkien käyttöön. Olkaa hyvä! — Kiitos.  

Herra puhemies! Ulosottovelallisten määrän on todellakin arvioitu olevan jopa 560 000 suomalaista, joten aihealue on kyllä monissa perheissä ihmisille tuttu. Tässä on syytä yksinkertaisesti nostaa ihminen tämän keskustelun keskiöön, koska se paikallaan polkeva elämäntilanne, mikä siellä monella ulosottovelallisella on, ei ole kenenkään etu.  

Edustaja Mäkelä kommentissaan otti mielestäni aika hyvän näkökulman, että tämä aloite on myös harmaan talouden torjuntaa, koska tosiasiallisesti varmaan monille käy niin, että pyritään sitten vähän tekemään töitä, joista voi saada maksua vaikka käteisellä, jotta ei joutuisi maksamaan pohjattomaan ulosottokassaan niitä rahojaan. Sikäli se perussuomalaisten yhä ajama esitys suojaosuuden nostosta on toki ajankohtainen.  

Ehkä tulevia esityksiä ajatellen tässä pohdimme vielä edustaja Merenkin kanssa, mitä on tehtävissä. Ulosottovelkojen keskinäinen maksujärjestys on itse asiassa iso ongelma, nimittäin tällä hetkellä velallinen ei saa ulosottovelkojaan pois tai maksettua myöskään sen takia, että hän ei saa itse päättää, mihin velkaan hänen suorituksensa kohdistuu. Eli jos on vaikka viisi velkaa ja siellä on joku pienempi ja haluaisi sen pienemmän pois, jotta pääsisi siitä yhdestä koronjuoksusta, niin se ei nykyisin onnistu, niin että kyllä siellä paljon tehtävää on.  

Tämän ei pitäisi olla niin puoluepoliittisesti sidonnainen kysymys, etteivätkö kaikki puolueet voisi lähteä perussuomalaisten esitysten taakse ja tosiaan kunnolla talkoisiin ulosoton järkevöittämiseksi ja kohtuullistamiseksi. Tämä on asia, minkä toivoisin olevan seuraavan hallituksen ohjelmassa, kun nyt tämä nykyinen vihervasemmistohallitus ei ole tätä saanut hoidettua. [Leena Meri: Se on just näin!]