Arvoisa puhemies! Ajattelin tulla tähän pönttöön — tässä on vähän hämäläiselle ehkä enemmän aikaa käyttää puheenvuoroa kuin ainoastaan kolme minuuttia paikalta.
Mutta kun on kuunnellut tätä keskustelua tärkeästä asiasta, niin haluan myös tuoda hallituspuolueen kansanedustajana ja pitkään hallintovaliokunnassa ja näissä meidän turvallisuusvaliokunnissamme työskentelevänä sosiaalidemokraattina esiin myös meidän demareiden ajattelua tästä valmiuslain päivittämisestä, pikakaistasta, ennen sen laajempaa, tarpeellista ja seikkaperäisempää uudistustyötä — huomioita, jotka liittyvät nyt tähän valmiuslakiin ja tietenkin osaltaan myös rajavartiolakiin, mitä tässä ovat edellisetkin puheenvuorot pitkälti käsitelleet.
Rajat ovat kansallisen lainsäädännön päätöksenteon varassa viimesijaisesti silloin, kun kansallista turvallisuutta uhkaa toiminta, joka vaarantaa kansalaisten turvallisuutta ja rajaturvallisuutta, ja näistä ratkaisut tekee Suomen eduskunta. Tähän ovat myös meidän asiantuntijat kiinnittäneet huomiota omissa lausunnoissaan jo valmiuslain yhteydessä, ja uskonpa, että myös sitten rajalainkin yhteydessä tämä sama asia tulee esiin.
Näin ollen on selvää, että kaikissa tilanteissa kansallinen turvallisuus menee sen edelle, että joku vieras valtio, vaikkapa tässä tapauksessa Venäjä, käyttäisi turvapaikanhakijoita välineellistetyn maahantulon työkaluna hybridioperaatiossa — siinä tilanteessa kansallinen turvallisuus menee edelle. Toivon, että myös tuossa rajavartiolain yhteydessä saadaan tämä sama logiikka kuin tässä valmiuslaissa, että raja-asemat siinä tapauksessa suljetaan ja myös maastorajalla estetään maahantulo.
Tämä tietenkin koskee poikkeusaikoja, tilannetta, jossa laajamittainen tai yllätyksellinen hybriditoiminta Suomeen kohdistuu, ei normaaliaikoja. Ei logiikkaa siinä, että rajat kiinni ja suljetaan Suomi kaikelta ulkomaalaiselta toiminnalta. Päinvastoin luomme lainsäädäntöä, jolla pystymme poikkeusaikoihin vastaamaan, ja vastaamaan niin, että sillä on myös ennalta ehkäisevä vaikutus, ettei hädänalaisia ihmisiä käytetä hyökkäyksessä ihmiskilpinä toisen valtion suvereniteettia vaarantamaan.
Näin ollen erityisesti tässä valmiuslaissa ja toivottavasti myös rajavartiolaissa lainsäädännön perusrakenne tämän eduskunnan yhteisellä päätöksellä lähtee siitä, että me käytämme näitä toimivaltuuksia skaalautuvasti. Ensiksi sektorilainsäädännön puolella, normaalilainsäädännön puolella sellaiset toimivaltuudet, että viranomaisella on toimintaedellytykset, ja mikäli niitä vaarannetaan laajamittaisella operaatiolla, niin valmiuslain käyttöönotosta löytyy lisää työkaluja. Tämä logiikka tulee olla eduskunnan yhteinen tahto. Ja toivon, että valmiuslain vieminen näillä valtiopäivillä olisi mahdollista ja tämä viisikuudesosaenemmistö löytyisi.
Sitten menen vähän muisteluissa taaksepäin vuoteen 2018, jolloin tässä salissa päätettiin tiedustelulait. Silloin itse edustin oppositiopuoluetta SDP:tä, ja yhteistyössä hallituksen kanssa pystyimme rakentamaan sellaisen lainsäädännön ja sellaiset yhteiset muutostarpeet lainsäädäntöön, jolloin voimme ja saatoimme varmistaa sen, että tiedustelulait tulivat tähän tasavaltaan 2019 kesäkuussa voimaan. Toivon tässä kansallisessa tilanteessa, jossa tänä päivänä elämme niin Suomessa, Euroopassa kuin laajemmin maailmalla muuallakin, samanlaista isänmaanrakkautta myös oppositiolta olla tukemassa tätä hallituksen tavoitetta, yhteistä tavoitettamme rajaturvallisuuden varmistamiseksi.
Puheet pihtiputaanmummoista ovat poliittista retoriikkaa. En halua uskoa, että edes perussuomalaisissa ajatellaan niin, että viranomaisilla ei tulisi olla työkaluja vastata rajaturvallisuuteen normaalilainsäädännön puitteissa tai kansallisen turvallisuuden vaarantavissa tilanteissa. Kun lakiesitystä lukee, siellä mainitaan poikkeusolot ajoneuvojen haltuunotoista tai sosiaaliturvasta tai kiinteistöistä. Ne eivät ole mitään kevyitä ensisijaisia toimia, kun täällä annetaan ymmärtää, että tässä vaarannettaisiin kansalaisten perusturvaa. Ne ovat työkaluja siinä tilanteessa, että 1 240 kilometrin matkalla eri kohdista maahan ohjattaisiin välineellistetyllä maahantulolla ihmisiä. Ja ne ovat niitä toimenpiteitä, jotka meidän lainsäädännössä pitää olla etukäteen joustavasti määritelty skaalautuvasti, ettemme joutuisi sellaisten lakien käyttöönottoon ja jotta toimija, joka tällaista toimintaa Suomea kohtaa suunnittelee, etukäteen ymmärtäisi, että Suomella on riittävän joustava, toimintakykyinen ja tehokas lainsäädäntö torjua tämäntyyppistä toimintaa. Kyse ei ole siis pihtiputaanmummon kampittamisesta vaan hänen suojelemisestaan.
Ehkä tässä on hyvä sanoa myös näin vähän historian pöytäkirjaankin se, että on hienoa, että oppositio ja hallitus yhdessä voivat tarkentaa lainsäädäntöä, tehdä jopa laajamittaista yhteistyötä isoissa kansallisissa kysymyksissä, ja silloin tässä salissa onkin hyvä tuoda aina esiin se, että meillä kaikilla olisi ollut toki mahdollisuus jo vaikkapa viime kaudella tuoda näitä rajalakeja eduskuntaan, koska meillä vuodesta 2014 alkaen on ollut tiedossa Venäjän operaatiot Krimillä ja Itä-Ukrainassa, nyt käytännössä täydellinen sotatila raakalaismaisen Venäjän hyökkäyksen jälkeen, 24. päivän helmikuuta jälkeen, mutta jo vuonna 18, jo vuonna 16, niin kuin entinen sisäministeri, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo tuossa totesi, jo vuodesta 16 Salla, Raja-Jooseppi. Täällä on monia historiallisia merkkipaaluja, jolloin tämän eduskunnan ja kulloisenkin hallituksen olisi tullut herätä siihen tilanteeseen, että ihmisiä käytetään erilaisen hybridivaikuttamisen työkaluina.
Joten, hyvä kollegat, nyt on korkea aika viedä läpi kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset lainsäädäntöuudistukset niin valmiuslain kuin rajavartiolain osalta. Uskon ja toivon ja luotan siihen, että tästä eduskunnasta löytyy tahtoa näiden asioiden viemiseksi hienolla tavalla maaliin, jotta tämä viisi kuudesosaa enemmistöä myös varmistetaan. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Edustaja Koskinen.