Arvoisa puhemies! Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen pieniltä mutta toisaalta olennaisilta osin. Tässä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain rakennusta, kerrosalaa ja rakennuksen edellytyksiä asemakaava-alueella koskevia säädöksiä. Lakiin lisätään myös asuin-, majoitus- ja työtiloja sekä kokoontumistiloja koskevat säännökset sekä valtuutus antaa ympäristöministeriön asetuksella sitten tarkempia säännöksiä. 

Osittain tässä on siis kyse siitä, että aiemmin asetuksessa olleita säädöksiä määritellään nyt sitten tarkemmin ja jämptimmin laissa, mutta oikeastaan tuo pihvi, mikä tähän sisältyy, se asiallinen sisältö, tulee siitä, että rakennusoikeutta saa jatkossa ylittää väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin ja yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran samoin kuin silloin jos huoneistoa rajaavien väliseinien paksuus ylittää 200 millimetriä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kun on ollut puhetta tästä puurakentamisen edistämisestä, ja siellä ehkä tarvitaan paksumpia väliseiniä äänieristyssyistä, niin ne eivät nyt jatkossa syö rakennusoikeutta. Samaten jos rakennetaan väestönsuoja, se ei syö sitä rakennusoikeutta, vaan asuintiloja voidaan rakentaa kaavassa ehdotettu määrä. Eli tässä on oikeastaan se paras sisältö. 

Osaltaan tässä myös sitten selkeytetään asuinrakennusten ja rakennuspaikan suunnittelun vaatimuksia ja asumiseen tarkoitettujen tilojen vaatimuksia, mikä sitten yhtenäistää toivottavasti viranomaistoimintaa ja lisää viranomaisten toiminnan ennakoitavuutta, ja lisäksi tarkennetaan rajoituksia suhteessa esteettömyyteen ja paloturvallisuuteen nimenomaan norminpurkunäkökulmasta. 

Mutta tämä, että väestönsuojat tai paksut väliseinät tai kuilut, hormit ja tämänkaltaiset rakenteet eivät syö jatkossa rakennusoikeutta, on tämän esityksen paras puoli. 

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Hyvät kuulijat! Ministeri Tiilikaiselle täytyy antaa tunnustusta kyllä siitä, että hän on ympäristöstä, asumisesta ja rakentamisesta vastaavana ministerinä ollut kyllä poikkeuksellisen aikaansaava. Hallitusohjelmaneuvotteluissa tämä kokonaisuus oli vahvasti esillä, ja silloin nimenomaan etsittiin keinoja siihen, millä tavalla voisimme löytää järkeviä toimia rakentamisen sujuvoittamiseksi, helpottamiseksi, kustannusten hillitsemiseksi ja sitä kautta myös asumisen kustannusten hillitsemiseksi. Edustaja Vanhanen veti tätä osuutta hallitusneuvotteluissa, ja tätä kokonaisuutta ministeri Tiilikainen on määrätietoisesti vienyt eteenpäin. En edes muista, monesko kerta on nyt, kun tämä maankäyttö- ja rakennuslaki on jo täällä joltain osin avoinna, eli näitä toimenpiteitä on tehty useampia. 

Tänään käsittelyssä on siis esitys, jolla helpotetaan muun muassa väestönsuojien ja taloteknisten järjestelmien rakentamista ja edistetään myös ääneneristävyysratkaisuja ja myös matkapuhelinten kuuluvuutta sisätiloissa. Tämä matkaviestinten sisätilakuuluvuushan nousi varsin laajasti esille, kun eduskunnassa tuolla väistötiloissa käsittelimme niin sanottua nollarakentamista, jonka myötä on tullut niitä ongelmia, että matkaviestimet eivät olekaan enää kuuluneet kunnolla. Nyt tässä esityksessä näihin ongelmiin vastataan ja todetaan muun muassa, että "teleoperaattoreiden toimiluvissa edellytetään, että operaattori toteuttaa peittovaatimuksen siten, että peittoalueelle varmistetaan myös kohtuullinen sisätilapeitto. Kohtuullisella sisätilapeitolla tarkoitetaan toimiluvan ehdoissa [Ben Zyskowiczin välihuuto] — tässä ei ole, edustaja Zyskowicz, torkkupeitoista nyt kyse, vaan sisätilapeitosta [Naurua] — sitä, että televerkkopalvelut ovat ilman käyttäjille aiheutuvia lisäkustannuksia saatavilla vakituisessa asunnossa tai yrityksen toimipisteessä tavanomaisessa käyttöympäristössä." On hyvä, että tämä asia on nyt välittömästi tämän eduskunnan keskustelun myötä tuotu hallituksen esityksenä tänne. 

Erityisen tyytyväinen olen siihen esityksen osaan, jossa mahdollistetaan rakennusoikeuden ylittäminen väestönsuojien ja taloteknisten järjestelmien osalta. Tämä esitys tulee suoraan tuolta tavoitepapereista, joissa olemme yhtenä tavoitteena pitäneet sitä, että voisimme jatkossa rakentaa vähemmän väestönsuojia. On ollut jopa tavoite, että väestönsuojien rakentamisesta olisi voitu luopua kokonaan, mutta kun siihen ei ole nyt ollut tahtotilaa ja voi olla, että tämä pieni pohdinnan hetki on tässä paikallaan, silloin on järkevää tehdä tämäntyyppisiä muutoksia, missä ei kuluteta turhalla tavalla rakennusoikeutta. Rakennusoikeudesta voidaan siten käyttää siis entistä suurempi osa huonealaan, ja muutosten myötä rakennettavaksi sallitun kerrosalan voisi jatkossa ylittää väestönsuojan osalta. Osa meidän kunnista on tätä jo noudattanut aiemminkin, ja tällä myös yhtenäistetään näitä periaatteita eri puolilla Suomea. 

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme tämänkin jälkeen lisää toimenpiteitä, ja kannustan ministeri Tiilikaista jatkamaan omalla aikaansaavalla ja ahkeralla linjalla. Näidenkään uudistusten eteenpäinvieminen ei tule jäämään kokoomuksesta kiinni. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki on varsin erikoinen laki. Tämä on vähän niin kuin semmoinen noottilaki, että olemme saaneet kehotuksia useaan otteeseen tiettyjen asioiden korjaamiseen. Tässä erityistä huomiota kiinnittää se, että kun tämän hallituksen norminpurkutalkoot ovat lähteneet siitä, että sujuvoitetaan erilaista sääntelyä, niin nyt sitten ne asiat, joita hallitus on halunnut sujuvoittaa, EU-direktiivi haluaa kiristää. Tämä vain kertoo sen, että... [Välihuuto] — Se lukee täällä tekstissä, edustaja, sen voi täältä lukea hyvin. Se on hallitusohjelmakappaleessa, todetaan tämä sama asia. Todetaan, että Suomella ei ole tässä sääntelyvaltaa vaan direktiivi ikään kuin on tiukka tässä ja vaatii meitä nyt muuttamaan omaa toteutustamme. 

Sitten tämä luettelo, joka tässä on näistä ulkopuolelle jäävistä: on hyvä, että edelleen nämä uskonnolliset rakennukset täällä hyväksytään sen piiriin, että niitä ei tarvitse erikseen tässä olla energiatehokkuuden piiriin tuomassa, koska se olisi varsin kallis asia. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen saattoi puhua seuraavasta asiasta. Mutta tämän hallituksen esityksen osalta ministeri Tiilikainen hyvin avasikin, mistä on kysymys. Tämä on tämä, että rakennusoikeuksia kun lasketaan, niin väestönsuojia ja näitä seinäpaksuuksia ei oteta jatkossa samalla lailla huomioon. Tämähän on sinänsä erinomainen asia, vaikka tämä nyt ei vaikuta väestönsuojan rakentamisvelvoitteisiin suoraan. Mutta voi sanoa, että erittäin hyvä kuitenkin, että jollakin tavalla voidaan helpottaa ja toteuttaa samalla sitä hallitusohjelman kirjausta, jossa nimenomaan käynnistetään norminpurkutalkoot tämän rakentamisenkin osalta byrokratian keventämiseksi, ja siellä hallitusohjelmassa nimenomaan viitataan, että nimenomaan väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamisen osalta. 

Mitä monesti tulee esiin tämän väestönsuojan osalta, niin erityisesti voi sanoa, että elinkeinonharjoittajat ja yrittäjät ovat yhteydessä ja kokevat haastavaksi sen, että kun liiketoiminta kasvaa ja lähdetään tuotannollista rakennusta, tehdasta, laajentamaan, niin silloin kun neliöt kasvavat riittävän isoiksi, tulee väestönsuojan rakentamisvelvoite. Tavallaan samassa kasvuvauhdissa, kun lasketaan tiukkaan, minkä verran on varaa käyttää siihen laajentamisen ja uuden yritystoiminnan tarvitseman tehtaan tai muun tuotannollisen yksikön rakentamiseen, joudutaan sitten laskemaan siihen päälle kustannukset siihenkin, että pitää vielä kaiken tuotannollisen toiminnan vaatimien neliöiden lisäksi rakentaa väestönsuojaa. 

Itse ainakin ajattelisin niin, että olisi hyvä, jos voitaisiin jatkossa vähän miettiä vielä tätä sisällöllistä puolta, voitaisiinko niitä rakentamisvelvoitteitakin vähän tarkistella. Ymmärrän sen, että väestönsuojiakin tarvitaan, mutta tässä ehkä on haettava semmoista järkevää kompromissia. 

Kaiken kaikkiaan tämä esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. 

Arvoisa puhemies! Kyseessä on jälleen yksi hyvä sujuvampaa sääntelyä ja norminpurkua edistävä hallituksen esitys. Tällä kertaa kyseessä on siis maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla muun muassa selkeytetään rakentamisen määräyksiä rakentamismääräyskokoelmaa uusimalla. Käytännössä rakentamista koskevien säännösten määrä siis laskee. 

Lisäksi parannetaan väestönsuojia koskevia asetuksia sekä tarkennetaan korjaamisen ja laajentamisen käsitteitä. Esityksessä myös toteutetaan runsas vuosi sitten eduskunnan antama lausuma matkaviestinten kuulumisesta kriisitilanteissa. Nämä kaikki ovat tervetulleita uudistuksia, ja siitä suuri kiitos ministerille. 

Rakennushankkeiden kannattavuuden parantuminen rakennusoikeuden lisääntymisen myötä saattaa myös jossain määrin edistää rakennushankkeiden käynnistymistä etenkin korkeiden rakennuskustannusten alueilla. On kuitenkin paikallaan myöntää se, että isossa mittakaavassa tämä ei kuitenkaan riitä, jos tavoitteena on oikeasti alentaa rakentamisen ja asumisen hintaa. Siihen tarvittaisiin isompia uudistuksia. 

Hyvä työlista löytyy muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän keväällä julkaisemasta maankäyttö- ja asuntopoliittisesta raportista. Kaavoituksen muuttaminen rullaavaksi, MALPE-sopimusten yleistyminen, yhden luukun periaatteen vahvistaminen ja sitovien määräaikojen asettaminen kaavoitukselle ovat ehdotuksia, jotka kannattaa ottaa huomioon parasta aikaa liikkeellä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa. 

Arvoisa puhemies! Tässä siis mietteitä tämän sinällään hyvän hallituksen esityksen valiokuntakäsittelylle. Asuminen on tällä hetkellä meille suomalaisille liian kallista, ja näillä hankkeilla tätä hintaa saadaan onneksi hieman alennettua. 

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä selkeytetään asuinrakennusten ja rakennuspaikan suunnittelun vaatimuksia. Sillä myös selkeytetään asumiseen tarkoitettujen tilojen vaatimuksia. Väestönsuojien rakentamista koskeva kevennys on askel muiden Pohjoismaiden suuntaan, lähes heidän linjalleen. 

Tällä hallituksen esityksellä ei vaikuteta väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen. Itse kylläkin jo lähtisin myöskin keventämään sitä, mutta hallituksen esityksellä kevennetään väestönsuojien rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia ja byrokratiaakin. Se on erittäin hyvä asia, koska nyt se väestönsuojan osuus pystytään laskemaan rakennusoikeuteen, lisäämään rakennusoikeuteen, elikkä väestönsuoja ei vähennä rakennusoikeutta. Tällä todennäköisesti saadaan kerrostaloon esimerkiksi vaikkapa yksi asunto lisää. 

Kun väestönsuojien ja talotekniikan hormien elikkä kuilujen edellyttämiä tiloja lasketaan rakennusoikeuteen, se siis lisää huoneistoalaa ja myöskin parantaa hankkeiden kannattavuutta ja varmaan myöskin kannustaa yrityksiä yhä enemmän rakentamaan asuintaloja. 

Itse lämpimästi kyllä kannattaisin sitä, että väestönsuojien rakentamisessa mentäisiin yhä enemmän yhteisväestönsuojiin elikkä rakennettaisiin isoja väestönsuojia pikemminkin kuin nykyään rakennetaan yksittäisiä erillisiä väestönsuojia, nimenomaan talokohtaisia väestönsuojia. Sillä saataisiin myöskin yhteiskunnallisesti enemmän hyötyä. Itse näkisin asian näin. 

Sitten taas tuo, että kun huoneistoja jakavat väliseinät ylittävät 200 milliä, sitä ei [Puhemies koputtaa] lasketa enää rakennusoikeuteen, on omasta mielestäni hyvä asia. Tällä myöskin parannetaan ääneneristävyyttä taloissa. 

Arvoisa puhemies! Asuntopula ja asuntojen korkeat hinnat ovat etenkin täällä pääkaupunkiseudulla jo iso ongelma. Syitä on tietenkin monia, mutta yksi tekijä ovat juuri tänään käsittelyssä olevat väestönsuojat. Ne lisäävät rakentamisen kustannuksia, ja sen takia on hyvä pohtia keinoja, joilla niiden rakentamisvelvoitteita voidaan keventää. Tässä lakiesityksessä meillä on käsillä juuri sellainen. Se joustavoittaa asuntorakentamista juuri väestönsuojien rakentamisen osalta siltä osin, milloin väestönsuojat luetaan huoneistoalaan ja milloin ei. 

Väestönsuojien rakentamisessa ei tietenkään pidä mennä myöskään toiseen ääripäähän, koska maailmanpoliittinen tilanne voi muuttua nopeastikin, ja silloin pitää muistaa, että väestönsuojat ovat keskeinen osa kriisivalmiuttamme. Tällä hetkellähän meillä on väestönsuojien kattavuuden osalta tilanne Suomessa kansainvälisesti vertaillen erinomainen. Vain muissa Pohjoismaissa ja Sveitsissä päästään edes lähelle tällaisia kattavuuslukuja. 

Toki voidaan tehdä paljon muutakin normien purun osalta, asuntojen hintojen ja asuntojen saatavuuden osalta, ja iso osahan niistä on kuntien hallinnassa, muun muassa parkkipaikkarakentaminen, tonttivaranto ja niin edelleen, mutta moni asia on myöskin sellainen, mitä voidaan valtion toimesta lainsäädännöllä säännellä. 

Kysyisin nyt ministeriltä, mitä muita rakentamismääräykseen liittyvää normin purkua on tulossa ja onko esimerkiksi luvitukselle tulossa sitovia määräaikoja lainsäätäjän toimesta. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä on todella hallituksen sarjaa "normien purku", ja tällä väljennetään hyvällä tavalla mahdollisuutta rakentaa. Otan esiin kolme kohtaa tästä hallituksen esityksestä. 

Ensinnäkin toimisto- ja liiketilojen muuttaminen asunnoiksi on erittäin tarpeellinen muutos. Sitten väestönsuojien rakentamiseen liittyvä kustannustenlasku ja myös hallinnollisen taakan keventäminen on erittäin tärkeä asia, juuri kuten tuossa edustaja Kauma totesi, täällä pääkaupunkiseudulla erityisesti. 

Vielä kolmas huomio, josta olen erityisen iloinen: tämä ehdotus mahdollistaa painovoimaisen ilmanvaihdon paremman toteuttamisen, ja silloin samalla onnistuu puurakentaminen aivan erilaisella tavalla kuin aikaisemmin. Tämä mahdollistaa riittävän väljät kuilut ja riittävän määrän hormeja, ja sitä kautta sitten todella painovoimainen ilmanvaihto ja perinteinen puurakentaminen on mahdollista. 

Arvoisa puhemies! Maankäyttö- ja rakennuslakiin on viime aikoina, niin kuin tässä todettiin, tehty monta muutosta, mutta tämä on erityisen odotettu ja hyvä. Itsekin rakennusvalvontatyössä pitkään olleena muistan, että näistä kuiluista ja ulkoseinäpaksuuksista ja väestönsuojista on aina keskusteltu ja tämä laskentatapa on aina aiheuttanut ongelmia. Tämä on todella hyvä muutos, vaikka väestönsuoja harvoin lasketaan nykyäänkään rakennusoikeuteen, koska kyllä se sijaitsee kellarissa, jolloin se ei kuulu kerrosalaan laskettavaan tilaan. Mutta huvittavinta tietysti tämän koon suhteen on, että väestönsuoja, jos se on rakennettu niin, että se on kerrosalaan ja rakennusoikeuteen kuuluva, itsessään lisää myöskin sitä väestönsuojakokoa, mikä on aika huvittava. Eli tätäkin säännöstä voisi vielä parantaa. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Yksi tärkeä asia, jonka unohdin tuossa omassa puheenvuorossani, on tämä väliseinäkysymys, mikä itse asiassa on tässä esillä — ja vaikka edustaja Zyskowicz tuossa vieressä oli vähän huolestunut, kun jo niin kovasti keskustalaista asuntoministeriä kehuin, niin kehun vielä tästäkin asiasta. 

Tämä nousi esille, kun valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston kanssa vierailimme esimerkiksi viimeksi Vantaalla. Tutustuimme siellä puurakentamiseen ja puukerrostaloihin, ja esille nousi nimenomaan tämä väliseinäkysymys, missä ongelmaksi muodostui se, että väliseinät muista materiaaleista kuin betonista rakennettuina tulivat huomattavasti paljon paksummiksi. Nyt tässä esityksessä vastataan myös tähän ongelmaan, eli laskentaa ei enää määritelläkään seinän paksuuden mukaan. Se tuo puurakentamista ja myös muita materiaaleja kuin betonia oikealla tavalla niin sanotusti kilpailuneutraalisti samalle viivalle ja toivottavasti osaltaan avaa myös uusia mahdollisuuksia puurakentamiselle tämän asian lisäksi, jonka edustaja Kosonen äsken edellä ilmanvaihdon osalta esille nosti. 

Yksi tätä samaa sukua oleva kysymys on sitten se, minkä verran erilaista ääntä saa mennä läpi tietystä materiaalista esimerkiksi lattiassa. Testaukset ovat tällä hetkellä sellaisia, että nekin tukevat erityisesti betonirakentamista ja ovat puun kannalta heikkoja, laittavat puun ainakin heikompaan asemaan. Vaikka tuollainen normaali elämisen ääni pystyttäisiinkin pois ottamaan, niin tietynlainen testi, tapahtuiko se nyt kuulan vai minkä avulla, jolla se tehtiin, asetti puurakenteet huomattavasti huonompaan asemaan kuin betoni. 

Mutta hieno asia, että tätä tietynlaista neutraliteettia näiden rakennusmateriaalien rinnalla lisätään, [Puhemies koputtaa] että betoni ei enää ole ainoa, mistä taloja tehdään. 

Arvoisa herra puhemies! Olin tässä äsken hieman aikaani edellä niin kuin näyttää KD tänään olevan — tuossa aikaisemmassakin asiassa edustaja Östman oli aikaansa edellä, niin näin sitten nyt meni. 

Kun täällä on nyt paljon kehuttu tätä esitystä, niin yhden näkökulman nostan vielä: tämä nyt käsillä oleva esitys tuo valtavia säästöjä julkiseen rakentamiseen. Kun esimerkiksi suurissa kaupungeissa ja taajama-alueella on jo väestönsuojatiloja runsaasti ja kouluja rakennetaan sinne hyvien yhteyksien varrelle, niin tämä helpottaa sitä tilannetta ja tuo ihan merkittäviä säästöjä. 

Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että täällä, kun on käytetty puheenvuoroja, voi sanoa, että yleinen mielipide on se, että tätä hallituksen esitystä ja sen sisältöä pidetään erittäin hyvänä. Kun edustaja Kauma tuossa edellä totesi, että Suomi on poikkeuksellisenkin hyvin hoitanut asiat väestönsuojien kattavuuden osalta, niin tämähän pitää paikkansa. Tässäkin mielessä on helppo tukea sitä ajatusta, minkä edustaja Torniainen täällä nosti esille, että voisi olla hyvä, että tulevaisuudessa voitaisiin enemmän siirtyä siihen, että rakennettaisiin niitä yleisiä väestönsuojia. Meillähän on niitäkin aika paljon ja niitä tiloja, jotka kävisivät tähän käyttöön. 

Toivoisinkin — ja voisi melkein kysyä ministeri Tiilikaiselta, kun minulla on semmoinen käsitys, että olette omalta osaltanne pyrkinyt kyllä edistämään tämänsuuntaista kehitystä — että vielä voitaisiin ottaa askel tavallaan eteenpäin tässä väestönsuojarakentamisessa ja tuoda samalla rakentamisen kustannuksia alaspäin, koska me koko ajan kärsimme, erityisesti pääkaupunkiseudulla, siitä, että asumisen kustannukset tahtovat nousta ja vievät liian suuren osan ihmisten tuloista niin, että se haittaa työllistymistä ja ihmisten toimeentuloakin. Haluaisin kysyä ministeriltä, olisiko tässä kysymyksessä mahdollisuutta vielä liikkua ja tehdä muutoksia vähän rohkeammin eteenpäin. 

Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan on nyt käynyt ilmi, että kaikki aika lailla kannattavat tätä hallituksen esitystä. Tämä on luonteeltaan kuitenkin tällainen lainsäädäntöä selkeyttävä esitys pikemmin kuin mitään mullistavaa uutta tuova. Tämän esityksen taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin sitten vähäiset tai pienet elleivät jopa olemattomat — sitä pitäisi varmaan tarkemmin tarkistaa. 

Jäin sitä miettimään, arvoisa puhemies, että kun ollaan käyty jatkuvasti keskustelua hallituksen johdolla tästä norminpurusta, niin haluaisin kuulla ministeriltä, että eikö tämä ole sellainen esitys, jonka yhteydessä olisi ollut nimenomaan ehkä jotain normia purettavana sieltä rakennuspuolelta tai, kuten edustaja Lohi tuossa viittasi, jotain ehkä hieman kunnianhimoisempaakin ollut mahdollista esittää. 

Arvoisa puhemies! Fakta on se, että kyllä meillä on paljon normeja, jotka tietyllä lailla nostavat meidän rakentamisen hintaa, ja ehkä kolme suurinta niistä ovat kuitenkin parkkipaikoitus, esteettömyys ja nämä väestönsuojat, joista edustaja Lohikin puhui. Tämä on mielenkiintoinen yhtälö siinä mielessä, että kuitenkin 100 000 euron asunnon voisi saada periaatteessa 70 000:llakin, jos me oikeasti tekisimme tätä norminpurkua, että mikä se kunnianhimon taso sitten tulee olemaan. Ja ehkä kyselisin samaa asiaa näistä väestönsuojista, nyt kun tässä tuli puheeksi, että voitaisiinko jopa nostaa sitä kunnianhimoa tässä väestönsuojakysymyksessä. 

Arvoisa puhemies! Kiitos kannustavasta palautteesta, sitäkin on mukava kuunnella. 

Tässä tulivat aika hyvin nämä asiat, mitä on yritetty lainsäädännöllä ratkoa, esille. 

Joitain kysymyksiä nousi, lähinnä se, olisiko voitu tehdä enemmän tämän kyseisen lain yhteydessä. Aina varmasti voidaan uudistuksia niputtaa, mutta kun esimerkiksi edustaja Kauma kysyi tästä sujuvoittamisesta, niin rakennusmääräyskokoelma on kokonaisuudessaan uusinnan alla. Meillä on sieltä esimerkkejä niistä osista, jotka on jo tehty, että asetusten määrää on tiputettu neljäsosaan aiemmasta, 40:n sijaan 10—11:een on pystytty pistämään asiat, ja tämä on edelleen jatkuva. Kuten tiedätte, rakennusmääräyskokoelma on huikean mittava ja sitä tehdään jatkuvasti. 

Samaten tuo maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus jatkaa siitä, mihin tähän saakka on ehditty. Kaavoituksen nopeuttaminen, sitä on tehty jo monessa esityksessä, samaten esimerkiksi tätä edustaja Kososen esille ottamaa käyttötarkoituksen muutosta, jossa toimistotiloja voidaan muuttaa asuinrakennuksiksi, jos kaupunki haluaa — käytännössä nyt kaikki lainsäädäntöesteet on purettu, se on kaupunkien päätöksenteon käsissä. 

Oli erittäin hyvä, että nousi tämä väestönsuojakysymys laveammin. Tässä todellakin nyt oikeastaan vain hieman alennetaan niitä kustannuksia, mutta tämä on se, mitä ympäristöministeriön puolella voidaan väestönsuojakysymyksissä tehdä. Sisäministeriön puolella voidaan tehdä enemmän, ja hallitus aikoo tehdä näin. Ne mahdollisuudet ovat senkaltaiset, että nostetaan tuota neliömetrirajaa, minkä kokoisille rakennuksille vaaditaan väestönsuoja, ja toinen mahdollisuus on täälläkin edustajien esille ottama yhteisten väestönsuojien käyttö, ja myös sitä selvitetään, että millä edellytyksillä ja minkäkaltaisilla välimatkoilla voitaisiin näihin yhteisiin väestönsuojiin tukeutua. Sisäministeriössä on tätä koskeva työryhmä, jonka määräaika on tämän vuoden loppuun, ja toivon todella, että sieltä saadaan sitten huomattavasti tuhdimmat esitykset tämän väestönsuoja-asian eteenpäinviemiseksi, mutta se on todella toisen ministeriön vastuulla. 

Edelleen asia, mikä varmasti sujuvoittaa esimerkiksi korjausrakentamista, täydennysrakentamista ja mahdollistaa peruskorjauskohteissa lisää rakennusoikeuden käyttöä tai enemmän vaikkapa asuntoja kyseiselle tontille, on tämä asunto-osakeyhtiölain muutos, missä hallitusohjelmassa tavoitellaan sitä, että tästä yksimielisyysvaatimuksesta luovutaan, ja tämä on puolestaan oikeusministeriön valmistelussa oleva asia. Toivon, että myös siinä [Puhemies koputtaa] edetään ripeästi.