Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, jos käydään nyt tämä verotuskokonaisuus lävitse. Todella, kun budjettiriihessä kommentoitte ensi vuoden budjettia, totesitte, että kaikkien palkansaajien verotus kevenee, siis kevenee ensi vuonna tästä vuodesta. No, kuitenkin kun näitä muutoksia katson, niin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavalla myyjällä, 4 000 euroa kuukaudessa tienaavalla opettajalla ja 6 000 euroa kuukaudessa tienaavalla insinöörillä, jotka kuuluvat liittoon, verotus ei todellakaan kevene. Sen sijaan ministeritason tuloilla kevennykset ovat 5 000 euroa vuodessa ja miljoonatuloisilla keskimäärin yli 100 000 euroa vuodessa. Moni kysyy, miten ihmeessä tässä näin kävi. Pääministeri, annan teille nyt reilun mahdollisuuden: jos edelleen seisotte tämän väitteenne takana, niin voitteko toistaa eduskunnan edessä, [Puhemies koputtaa] että kaikkien palkansaajien verotus kevenee? 

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä. Se, mihin perustan puheeni siitä, että kaikissa tuloluokissa verotus kevenee ja nimenomaan hallituksen tekemien veromuutosten johdosta vuodelle 26, on valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiesten virkavastuulla tekemä muistio veromuutosten tulonjakovaikutuksista, jossa on mukana siis myöskin ay-jäsenmaksun vähennysoikeudesta luopuminen. Kuvio näyttää tältä. [Puhuja näyttää paperia] Kaikissa tuloluokissa veromuutosten jälkeen käteenjäävä tulo kasvaa. Tämä on siis valtiovarainministeriön virkamiesten virkavastuulla tekemä muistio. Siihen minä perustan minun sanani. Eli jos olette sitä mieltä, että puhun pehmoisia, niin kannattaa jatkaa keskustelua valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, ymmärrän oikein hyvin, että te esittelette tätä tulodesiilitaulukkoa, mutta teidän jos kenen täytyisi tietää, että ihminen ei ole desiili. [Oikealta: Ohhoh!] Tehän esittelette taulukkoa, joka kuvaa desiilimuutoksia, kun tosiasiassa ainakin meitä täällä SDP:ssä kiinnostaa, mitä siellä jokaisen palkansaajan kukkarossa tapahtuu. Ja se on tosiasia, että kaikkien palkansaajien verotus ei todellakaan kevene, vaikka te niin yritätte väittää. 

Juuri kävin läpi, että jos otamme sen 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan myyjän, joka ahkerasti tekee töitä, niin hänen verorasituksensa ensi vuonna jopa kiristyy. Siis hallitus, joka kiristi tälle vuodelle keskituloisten palkansaajien verorasituksen korkeimmilleen kymmeneen vuoteen, jatkaa tätä samaa linjaa tavallisten suomalaisten osalta, ja tämä on meistä väärin. Senpä takia kysyn nyt uudestaan: oletteko te sitä mieltä, että jokaisen palkansaajan verotus kevenee? Ymmärrän, että valtiovarainministeri haluaisi vastata, mutta kysyn pääministeriltä, koska te olette tämän lauseen sanonut. 

Arvoisa puhemies! Edelleen näytän tätä. [Puhuja pitää kädessään paperia] Se on... [Naurua vasemmalta] — Joo, voitte nauraa, niinhän te teette aina. Minusta olisi hienoa, jos pystyttäisiin asiallisesti keskustelemaan ja käsittelemään näitä asioita. — Nämä veromuutokset vaikuttavat siis niin, että jokaisessa tuloluokassa keskimäärin verot laskevat. Totta kai on mahdollista, että on henkilöitä, joille kaikki nämä muutokset vaikuttavat negatiivisesti, mutta mitä todennäköisimmin ihan matematiikan perusteella on kyse kuitenkin paljon vähäisemmästä määrästä. Oleellista on tämä ja sen takana oleva tosiasia, että tämä hallitus keventää palkansaajien verotusta 1,5 miljardilla. Se on iso raha, 1,5 miljardia euroa vähemmän veroja ihmisiltä heidän omista rahoistaan. Se on arvovalinta, se on tietoinen valinta, koska me halutaan kannustaa ihmisiä töihin. Ja nyt jos joskus me tarvitaan kannusteita töihin. Me tarvitaan ostovoimaa, joka nousee hallituksen aikana kaikkina vuosina verrattuna viime hallituksen aikaan, jolloin ostovoima laski. Lisää ostovoimaa, enemmän käteen palkasta, [Puhemies koputtaa] enemmän työllisyyttä ja enemmän toimeentuloa ihmisille. [Juha Mäenpää: Halvempaa bensaa!]  

Arvoisa puhemies! Tässähän te taisitte, pääministeri, nyt tulla tunnustaneeksi, että teidän lausumanne ”jokaisen verotus kevenee” ei sitten kuitenkaan kaikkien suomalaisten kohdalla pidä paikkaansa. [Oikealta: Haloo!] Ja toden totta, niin se on. 2 000 euroa ansaitseva myyjä [Perussuomalaisten ryhmästä: Ahkera myyjä!] tai vaikka jopa 6 000 euroa ansaitseva insinööri ei itse asiassa hyödy näistä veronalennuksista, vaan verorasitus saattaa jopa kasvaa. 

Tarkastelenpa vielä teidän toista lausumaanne. Te olette eilen todennut, että työn verotuksen keventäminen tuo eniten, siis eniten, pieni- ja keskituloisten kukkaroihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Uniper neljä miljardia!] Mutta kun sinne kukkaroon katsotaan, niin eipä pieni- ja keskituloisella kovin montaa euroa kuukaudessa siellä näy, kun samaan aikaan ne yli 9 000 euroa tienaavat saavat tuhansia euroja vuodessa. Kyllä se pienituloinen katsoo sinne kukkaroon ja miettii, että mitäköhän tämä pääministeri nyt puhuu. Olivatko ne pehmoisia puheita, [Juho Eerola: Nyt on pehmoisia puheita!] kun tämä kova fakta kuitenkin näyttää siltä, että se verotus on korkeimmillaan kymmeneen vuoteen? Pääministeri, myönnättekö te, [Puhemies koputtaa] että teidän veronkevennyksenne kuitenkin kohdistuvat eniten kaikkein suurituloisimmille suomalaisille?  

Arvoisa puhemies! Puolentoista miljardin kokonaisveronkevennyksistä yli miljardi kohdistuu pieni- ja keskituloisille — siis yli miljardi menee pieni- ja keskituloisille — ja se on mielestäni oikein. [Välihuutoja] Mielestäni se on oikein.  

Ja kyllä, kyllä hallitus on myöskin laskenut nämä ylimmät marginaalit 52:een. Sekin on aika paljon. Suomessa on edelleen erittäin vahva progressio. Suomessa enemmän ansaitsevat kantavat suurimman osan verorasituksesta ja kustantavat tämän maan hyvinvointia. Niillä rahoilla pidetään huolta heikommista. Tämä on aivan välttämätöntä. Progressiosta pidetään kiinni, mutta siinäkin pitää joku tolkku olla. Ja mikä vielä on oleellista, on se, että näitten ylimpien tuloluokkien osalta, kun niitä marginaaleja lasketaan, lähes kaiken tutkimuskirjallisuuden mukaan ne rahoittavat itse itsensä takaisin, koska ihmiset tekevät enemmän töitä, yrittävät enemmän, ottavat enemmän vastuuta. Tästä voin teille tulla esitelmöimään ja tuomaan sitä kirjallisuutta, mistä voitte itsekin tähän tutustua. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Milloin?]  

Arvoisa puhemies! Me olemme kaikki huolissamme siitä, että Suomen talous ei kasva riittävän nopeasti. Monella suomalaisella olisi kulutustarpeita eikä ole nyt varaa kuluttaa. Taloustieteessä on sellainen vähän hankalakin termi kuin Lafferin käyrä, joka tarkoittaa suomeksi sitä, että jos veroja nostetaan tietyn pisteen yläpuolelle, niin verotuotot lähtevätkin laskemaan. 

Nyt otan esille arvonlisäveron korotukset, kun hallitus on joutunut lisätalousarvioissa laskemaan verotuottoja jopa 700 miljoonaa euroa alaspäin. Voisiko olla niin, että tämän osalta olisi jo kysymys siitä, että me mennään liian korkealle? Tai toinen on se, mitä ollaan suunnittelemassa, että kaivosvero kolminkertaistetaan. Siellä on valtava potentiaali meillä myös kasvulle. Voiko käydä niin, että lopulta tuotot pienenevät, koska kaivosten elinkaari lyhenee? Eli kannattaisiko meidän olla yhdessä myös huolissaan siitä, että emme nosta liian korkealle niitä veroja, kun saattaa käydä niin, että verotuotot lähtevätkin laskuun ja ihmiset eivät pärjää arjessa, [Puhemies koputtaa] kun ei ole varaa ostaa tuotteita?  

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on täysin oikeassa siinä, että kun veroja kiristetään, niin jossain vaiheessa tulee raja vastaan siinä, että se ei enää lisää verotuloja. Samaan aikaan jos katsotaan kokonaisveroastetta, miten se tällä hallituskaudella kehittyy, niin se laskee tällä hallituskaudella, ja tämä on melkoinen saavutus siihen nähden, että me teemme huomattavasti sopeutuksia. Kyllä, me olemme joutuneet tekemään myös veronkiristyksiä, suurimpana tämä yleiseen arvonlisäverokantaan tullut korotus, jota muistaakseni myös keskusta kannatti. 

Kun katsotaan näitä verotulojen arvioita ja tuottovaikutuksia, niin valitettavasti niitä on jouduttu tarkastamaan alaspäin juuri siksi, että talous ei ole kehittynyt suotuisasti. Vastaavasti yksityinen kulutus ei ole ollut niin korkeaa kuin toivoimme. Toisaalta myös muissa verolajeissa olemme joutuneet tarkastamaan näitä alaspäin. Tärkein syy sille on tietenkin siinä suhdanteessa ja ylivoimaisesti siinä, että meidän taloudessa ei ylipäätänsä ole dynamiikkaa. Se, miten me saisimme yksityisen kulutuksen, ennen kaikkea investoinnit ja vientimarkkinat vetämään, [Puhemies koputtaa] on varmasti meidän yhteistä pohdittavaa. 

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, te olette monin tavoin tällä vaalikaudella hyökänneet ammattiyhdistysliikettä kohtaan ja sanelupolitiikallanne yksipuolisesti heikentäneet työehtoja ja palkansaajien neuvotteluasemaa. Nyt olette ajamassa uutta verosanktiota järjestäytyneille työntekijöille ja jälleen murentamassa sopimisen kulttuuria Suomessa. 

Me olemme esittäneet institutionaalisille sijoittajille lähdeveroa, joka siis koskisi myös ammattiyhdistysliikettä. Arvoisa hallitus, oletteko valmiita tarttumaan tähän esitykseen sen sijaan, että olette nyt rankaisemassa yksittäisiä järjestäytyneitä työntekijöitä ja korottamassa heidän verorasitustaan? 

Arvoisa herra puhemies! Hallitus alentaa työn verotusta ensi vuonna noin miljardilla eurolla. Koko tällä kaudella, kun otetaan huomioon lapsikorotukset, kokonaissumma nousee noin 1,8 miljardiin euroon, mikä on erittäin merkittävästi.  

Kuten pääministeri edellä totesi, tästä suurin osa kohdistuu pieni- ja keskituloisille ja myös lapsiperheille. Sen lisäksi ylimmät marginaalit lasketaan sinne 52 prosenttiin, ja tämän toimen uskotaan olevan pitkälti itsensä rahoittava. Näin on tapahtunut esimerkiksi Ruotsissa ja monessa muussa meidän vertailumaassa, jossa tällainen päätös ja uudistus on tehty jo paljon aiemmin.  

Me olemme joutuneet kiristämään myös joitakin veroja, poistamaan verovähennysoikeuksia, mutta tämä kokonaisuus on erittäin perusteltu, ja sen takana on hyvin helppo seistä.