Hyvä puhemies ja edustajat! Tässä esityksessä on kyse pääasiassa Euroopan unionin listautumissäädöskokonaisuuden täytäntöönpanosta. Tällä säädöskokonaisuudella muutetaan rahoitusmarkkinatoimijoita koskevaa sääntelyä. Nämä muutokset ovat osa EU:n pääomamarkkinaunionihanketta, jolla parannetaan Euroopan pääomamarkkinoita edistämällä niiden yhdentymistä. Säädöskokonaisuuden johdosta esityksessä ehdotetaan kansallisesti muutettavaksi useampaa rahoitusmarkkinasääntelyn alaan kuuluvaa lakia. 

Muutosten keskeinen sisältö: Merkittävimmät kansalliseen sääntelyyn vaikuttavat muutokset ovat seuraavat. Listautumishetkellä yleisön hallussa olevien osakkeiden määrän vaatimusta alennetaan. Vaatimusta alennetaan listautumisen houkuttelevuuden parantamiseksi. Esitteen julkistamisvelvollisuutta koskevaa euromääräistä alarajaa nostetaan. Alarajan nostolla pyritään alentamaan esitteen laatimisesta johtuvaa hallinnollista taakkaa. Pienten ja keskisuurten yritysten sanktioita markkinoiden väärinkäyttösäännösten rikkomisesta kevennetään siten, että keventämisellä on tarkoitus varmistaa seuraamusten oikeasuhtaisuus pienille ja keskisuurille yrityksille. Listautumisesitteessä edellytetään yhä kansallisen kielen käyttöä sijoittajansuojan varmistamiseksi. Liikkeeseenlaskijoille asetettujen vaatimusten selkeyden vuoksi edellytetään yhä perusasiakirjan käyttöä, kun varsinaista esitettä ei edellytetä. Lisäksi kansallisesti pidennetään liikkeeseenlaskijan omilla osakkeilla tehtyjen kauppojen ilmoittamisaikaa. Esityksen yhteydessä täydennetään myös sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusdirektiivin täytäntöönpanoa. Lisäksi esityksessä ajantasaistetaan ja tehdään teknisluonteiset muutokset rahoitusmarkkinasäädösten salassapitovelvollisuutta koskevaan sääntelyyn. 

Vaikutukset: Lakiehdotusten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat rahoitusmarkkinoihin ja rahoitusmarkkinatoimijoihin, kuten sijoittajiin ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia muihin toimijoihin. Listautumissäädöskokonaisuudella pyritään alentamaan liikkeeseenlaskijoiden hallinnollista taakkaa listautumisen eri vaiheissa eli listautumista edeltävässä vaiheessa, listautumisantivaiheessa ja listautumisannin jälkeisessä vaiheessa eli listalla olossa. Muutosten tarkoituksena on tehdä liikkeeseenlaskijoita koskevasta sääntelystä joustavampaa ja oikeasuhtaisempaa suhteessa yrityksen kokoon huomioiden samalla sijoittajansuojan säilyminen. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus vaikuttaa listautumisen houkuttelevuuteen, helppouteen ja hallinnollisiin kustannuksiin erityisesti pienempien liikkeeseenlaskijoiden osalta. 

Lait on tarkoitettu tulemaan pääsääntöisesti voimaan 5. päivänä maaliskuuta 26. — Kiitoksia. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Euroopan unionin uusi listautumissäädös on pantava täytäntöön. Kyse on ennen kaikkea Suomen taloudellisesta turvallisuudesta. Vahvat ja toimivat pääomamarkkinat ovat osa huoltovarmuuttamme, sillä ne mahdollistavat kotimaisille yrityksille rahoituksen hankinnan ilman, että riippuvuus ulkomaisesta pääomasta kasvaa liialliseksi, ja ilman, että valtion toimesta verovaroin yritämme pitää kapulat liikkeessä. 

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus keventää erityisesti pk- ja kasvuyritysten hallinnollista taakkaa. Se madaltaa listautumiskynnystä ja parantaa yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta täällä Suomessa. Kun kotimaiset yritykset voivat kasvaa, investoida ja työllistää, vahvistuu koko taloutemme iskunkestävyys ja kyky selviytyä äkillisistä kriiseistä, on sitten kyse energiamarkkinoiden häiriöistä tai maailmantalouden jännitteistä. On myös tärkeää, että yrityksillä säilyy aito mahdollisuus listautua kotimaassa sen sijaan, että ne hakeutuisivat ulkomaille. Kotimainen pörssi on osa meidän taloudellista turvaamme. Sen elinvoima suojaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta ja varmistaa, että pääoma kanavoituu suomalaisiin innovaatioihin eikä valu rajojemme yli. 

Toisaalta meillä ei ole myöskään varaa tinkiä sijoittajansuojasta. Jatkossa riskitekijöiden raportointi selkeytyy ja olennaiset tiedot säilyvät helposti ymmärrettävinä. Myös kielivaatimuksen säilyttäminen suomeksi tai ruotsiksi kotimaisessa sijoittamisessa turvaa sen, että tavallisella sijoittajalla — tulevaisuudessa toivottavasti jokaisella suomalaisella — on mahdollisuus arvioida sijoituskohteitaan ilman kielimuuria. Tämä on demokratian ja markkinoiden avoimuuden kannalta olennainen kysymys. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa puhemies! Tämä on oikein hyvä hallituksen kanta tähän Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoon. Ilman muuta on arvokasta ja tärkeätä, että enemmän saadaan pääomaa kasvuun ja vähemmän byrokratiaa ja sääntelyä kohdennetaan olennaiseen informaatioon ja todellisiin riskeihin. Se on viisasta. Sijoittajansuoja ja markkinaluottamus säilyvät silloin vahvoina. Direktiivin toimeenpanossa yritetään välttää kansallinen lisäsääntely ja turvata Helsingin pörssin kilpailukyky, ja siihen on tietysti syytäkin. Jos vertaa Tukholman pörssiä ja Helsingin pörssiä, niin me olemme aikamoisella takamatkalla. Sama pätee myös osakesijoittamiseen ja ‑listauksiin. 

Sen tähden tässä on minusta pieni tällainen, voisiko sanoa, kauneusvirhe. Nimittäin tämä kielivaatimus, joka tähän on nyt sisällytetty, tarkoittaa nimenomaan turhaa lisäbyrokratiaa ja turhaa kansallista säätelyä, ja se on myös kilpailullisesti Tukholman pörssiin nähden meille epäedullinen. Uskoisin, että nämä kaksi miljoonaa suomalaista, jotka ostavat osakkeita ja sijoittavat rahastoihin, osaavat käyttää englannin kieltä, joka on tämä peruskieli kansainvälisessä kaupassa, ja he varmaan selviäisivät ilman tämmöistä pakollista suomen tai ruotsin kielen vaatimustakin. Toki jokainen yhtiö voi markkinatilanteen huomioon ottaen kääntää aivan mille tahansa kielelle tämän materiaalin, jos sikseen näkee. Se myös pidentää käsittelyaikoja, se tuo lisää kustannuksia, jopa kymmeniätuhansia, ja vaikeuttaa meidän kilpailuasemaa etenkin Ruotsiin nähden. 

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Käsittelyssä on siis EU:n listautumissääntelyn kansallista toimeenpanoa koskeva lakiesitys. Tällä on tietysti erittäin tärkeät tavoitteet keventää listautumissääntelyä, pienentää hallinnollista taakkaa, joka liittyy listautumiseen, ja siten madaltaa listautumiskynnystä, kuten edellä tuotiin esille, ja tätä kautta tietenkin sitten parantaa Suomessakin rahoitusmarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden kehittymistä, mikä on tietysti Suomessa aivan erityisen tervetullutta ja tarpeellista. 

Nythän on niin, että kun yritys suunnittelee listautumista, niin se usein pohtii kahta asiaa: ensinnäkin sitä, mihin maahan tämä liiketoiminta sijoitetaan, ja toiseksi myös sitä, mitkä ovat mahdollisuudet osakkeenlistaukseen useammalla markkinapaikalla samaan aikaan. Tässä tilanteessa listautumiseen liittyvän sääntelyn eroilla voi olla ratkaiseva vaikutus siinä, mihin maahan tämä listautuva yritys päättää sijoittaa liiketoimintansa, ja toisaalta siinä, mille markkinapaikoille se samaan aikaan listautuu. 

Kuten edustaja Aalto-Setälä edellä viittasi, niin poiketen tästä muutoin hyvästä linjasta tässä hallituksen esityksessä todella edellytettäisiin edelleen sitä, että tämä listautumisesite täytyy laatia kansallisella kielellä eli suomeksi. Tässä Suomi kyllä poikkeaisi kansainvälisestä käytännöstä suhteessa siis tärkeisiin kilpailijamaihin, ei ainoastaan Ruotsiin, vaan oman käsitykseni mukaan 17 EU-maalla on jo käytössä mahdollisuus, että listautuminen voidaan tehdä esitteellä, joka on kansainvälisellä finanssimarkkinoiden kielellä eli käytännössä englanniksi. 

Lisäksi on tärkeää huomata, että hallitusohjelmassakin on linjattu, että kun EU-sääntelyä kansallisesti implementoidaan, niin ei oteta tätä Suomi-lisää käyttöön. Edustaja Wallinheimo edellisessä asiakohdassa viittasi tähän meidän talousvaliokunnan varsin johdonmukaiseen linjaan, jossa sitten hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyssä on näitä Suomi-lisiä, jos niitä on sinne päässyt mukaan, pyritty ottamaan pois. 

Ajattelen, että tässä on kysymys hyvin tärkeästä periaatteellisesta linjauksesta. Nimittäin kaikelle regulaatiollehan valmistelussa voidaan löytää joku peruste. Hyviä perusteita, minkä takia joku sääntö, normi otetaan käyttöön, löytyy kyllä. Jotta me pystytään jopa vähentämään Suomen taloutta ja tietysti laajemmin Euroopan taloutta haittaavan byrokratiasääntelyn määrää, tarvitaan tämmöisiä periaatteellisia linjauksia: kerta kaikkiaan lisää sääntelyä ei oteta. Näin ollen toivoisinkin, että tätä yksittäistä kohtaa tässä esityksessä voitaisiin vielä täällä eduskuntakäsittelyssä pohtia. Sillä voi olla todella ratkaiseva merkitys sen kannalta, päättääkö yritys sijoittua Suomeen ja aivan erityisesti listautua Suomeen samassa yhteydessä kun listautuu muissa maissa. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Edustajakollegat edellä kyllä varmasti tyhjensivät sen pankin, että tosiaankin äsken puhuttiin tästä Suomi-lisästä, ja nyt sitä valitettavasti tässä sitten on. Katsotaan nyt sitten tuolla eduskuntakäsittelyssä talousvaliokunnassa, mitä sille teemme, mutta, kuten ministeri hyvin tietää historiastaan talousvaliokunnan puheenjohtajana, me olemme aika kriittisiä tälle Suomi-lisälle. Katsotaan se nyt sitten tuossa valiokuntakäsittelyssä. 

Arvoisa puhemies! Itse käytän kyllä samansuuntaisen puheenvuoron, eli ei niinkään niin, että tämä yksittäinen tapaus olisi arvostelun kohteena, vaan itse näen, että kun me puhutaan paljon sääntelystä, niin Suomihan on moninkertaistanut kaikkea, paisuttanut julkista sektoria ja tehnyt kaikkensa, että asiat monimutkaistuvat. Niihin on varmaan omat syynsä, ja taustalla on monia asiantuntijoita ja tahoja, jotka hyötyvät tästä monimutkaistamisesta. Yleisesti ottaen monimutkaistaminenhan on vallankäyttöä, mutta vallankäyttö ei sisälly tähän tapaukseen, niin kuin se usein sisältyy. Mutta itsekin olen sitä mieltä, että eihän se sääntely koskaan lopu, ellei lainsäätäjä pidä huolen siitä, että tehdään vain minimi. Ja kun me mennään kansainväliseen finanssimaailmaan, niin minun mielestäni englanti riittää. Sehän on se kieli, mitä siellä käytetään, ja tietenkin tässä tapauksessa suomi. 

Tämä ei missään nimessä ole arvostelua tätä hyvää esitystä kohtaan eikä ministeriä kohtaan, vaan tämä on linja, jota pitäisi joka valiokunnassa noudattaa ja katsoa joka kerta, että se on minimaalinen sääntely, millä tullaan toimeen, koska sehän viime kädessä vuosien mittaan aiheuttaa sen, että julkinen sektori ei ole ylimitoitettu kassavirtaan nähden eli siihen, mitä Suomi vientituloilla saa. 

Tämä on minun mielestäni iso periaatteellinen kysymys, jota pitää alkaa noudattamaan mieluummin tänään eikä huomenna. Jos sen talousvaliokunta eli eduskunta sitten näin katsoo, niin se on hyvä asia, että se tulee arvioitavaksi sitten valiokunnassa. 

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vain sen verran, että kun edustaja Eestilä kyllä nosti oivallisen tärkeän asian esille, nimittäin tämän Suomi-lisän, niin voisin vähän kevyellä huumorilla sanoa arvoisalle ministerille, että jos haluaa tämän Suomi-lisän todellisia asiantuntijoita kuulla, kannattaa käydä jollakin maatilalla kuulemassa, millainen on EU-sääntely Suomessa ja mikä on se Suomi-lisä siinä EU-sääntelyssä. 

Edustaja Wallinheimo äsken kuvasi hyvin tilannetta Suomi-lisästä, mitä se onkaan, ja te, arvoisa ministeri, entisenä talousvaliokunnan puheenjohtajana tiedätte tämän ehkä parhaiten, miten tämä hallinnon kasvattaminen on Suomessa mennyt. Mutta uskon aina selvään arkiseen järkeen siinä, että ihmiset ovat järkeviä kuitenkin, että tehdään vain se välttämätön homma ja kunnolla, ei mitään muuta. Toivon, että tämä edustaja Eestilän peräänkuuluttama maalaisjärki, jota monessa asiassa tarvittaisiin, leviäisi, niin että hommat hoituvat juohevasti eikä turhia viivytyksiä tulisi. Sen soisi täällä eduskunnassa leviävän jopa yleiseksi käytännöksi.  

Arvoisa puhemies! Kun tällä esityksellä halutaan enempi listattuja yrityksiä tuonne Helsingin pörssiin, niin nyt varmaan tässä taustalla on... Minä yritin tuosta esityksestä katsoa, kuinka moni näistä suomalaisista osakeyhtiöistä on näitten rajojen sisällä, joissa tämä listautuminen on mahdollista. Olisi kiva kuulla ministerin arvio siitä, minkälainen potentiaalinen joukko tässä nyt tulee lisää niitä yhtiöitä näillä rajojen muutoksilla. Sitten ymmärrän, että tässä pienempien yhtiöitten osalta velvoitteita kevennetään, ja jos tulee niitä laiminlyöntejä, niin vähän niitäkin ratkaisuja kevennetään, mutta tämä kokonaisuus siitä, miten paljon tällä sitten vaikutetaan tähän tilanteeseen. Käytännössä me haluamme, että Helsingin pörssissä olisi koko ajan sellaista yhtiökantaa, johon suomalaiset voisivat osakesijoituksia tehdä. — Kiitos. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies ja edustajat! Tietysti mitä tulee Ruotsin ja Suomen pääomamarkkinoihin, niin hyvin vahvasti jaan tämän näkemyksen, että Ruotsissa ollaan aika paljon edellä ja listautumisessa varsinkin. 

Edustaja Lylyn kysymykseen ei varmaan ole ihan yksiselitteistä vastausta. Nythän tässä esityksessä esitteen julkistamisrajaa nostetaan kahdeksasta miljoonasta 12 miljoonan rajaan, mutta sitten kun katsoo listautumisia viime vuosina, niin niitä on ollut suhteellisen vähän Helsingissä, eli puhutaan suurin piirtein muutamista: vuonna 25 viisi kappaletta, siis First North -kasvumarkkinassa ja sitten myös Helsingin pörssissä yhteensä, ja aikaisempina vuosina vähemmän. Vuonna 23 taisi olla ihan vain pari listautumista. Miten tämä esitys sitten muuttaa näitä: sitä on varmaan aika vaikea arvioida, mutta positiivisesti, sanoisin näin. 

Mitä tulee sitten tähän kielikysymykseen: Oikeastaan viittaisin siihen, mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle, eli edustaja Hännisen puheenvuoroon, että siinä on se sijoittajansuoja ja kansalliskielen asema, ja sitten sen jälkeen tapahtuneisiin puheenvuoroihin, mitkä liittyivät tähän kansalliseen lisään ja lisäsääntelyyn. Se on oikeastaan punninta näiden kahden asian välillä. Sellainen huomio Ruotsin tilanteesta pörssissä, että siellä esimerkiksi tiedotteissa ruotsi on se kieli. Tämä on se punninta, mikä tässä on vallalla. — Kiitoksia.