Viimeksi julkaistu 5.6.2021 20.04

Pöytäkirjan asiakohta PTK 94/2018 vp Täysistunto Keskiviikko 3.10.2018 klo 14.01—17.48

12. Hallituksen esitys  eduskunnalle  pääsystä  korkeampaan  koulutukseen Pohjoismaiden välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi

Hallituksen esitysHE 151/2018 vp
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. 

Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Mikäli puhujalistaa ei ehditä annetussa ajassa käydä loppuun, asiakohdan käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tämän päivän istunnossa muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Jos keskustelu asiasta puolestaan päättyy ennen sille varatun määräajan päättymistä, siirrytään päiväjärjestyksen seuraavaan, 13. asiakohtaan. 

Ministeri Berner — ei ole paikalla. Keskustelu on päättynyt. [Katri Kulmuni pyytää puheenvuoroa] — No, jospa puheenvuoro nyt myönnettäisiin. Tämä epäily sen takia, että mielestäni kyllä jo kerroin, että keskustelu on päättynyt, mutta saattoi olla, että nuija ei vielä ollut pöydässä. — Olkaa hyvä, edustaja Kulmuni. 

Keskustelu
16.45 
Katri Kulmuni kesk :

Kiitoksia puhemiehelle tästä armollisuudesta. Koetin varata puheenvuoron myös aikaisemmin, mutta siinä vaiheessa, kun ministerin nimi tuli siihen, jostakin syystä oma puheenvuoroni katosi varauslistasta. Haluan kuitenkin kommentoida tätä asiaa lyhyesti, vaikka nyt esittelyä ei saatukaan. 

Tässähän ei ole kysymys suuresta lainsäädäntöteknisestä asiasta, vaan ainoastaan meidän korkeakouluja koskeva sopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, mikä on hyvä asia. Mutta kiinnittäisin huomiota siihen, kun kysymyksessä on viiden Pohjoismaan yhteinen korkeakoulujen liikkuvuussopimus, että kuitenkin Suomesta lähtee vuosittain, viime vuosinakin on lähtenyt, yli 2 000 opiskelijaa muihin Pohjoismaihin mutta Suomeen vastaavasti saapuu vain noin 200 opiskelijaa. Elikkä täältä lähtee 2 000 ja meille saapuu 200, ja tämä ehkä kertoo jotain meidän houkuttelevuudestamme muiden Pohjoismaiden opiskelijoiden silmin. Etenkin kun olemme kaksikielinen maa ja meillä olisi tarjolla varsin laaja repertoaari monenlaisia koulutusohjelmia korkeakouluissa myös ruotsin kielellä ja kansainvälisesti myös muilla kielillä, niin kannattaisi kyllä suomalaisessa korkeakoulukentässä miettiä, miten me voisimme pohjoismaisessa perheessä koettaa luoda tiiviimpiä yhteistyömuotoja eri korkeakoulujen välille. 

Tähän tietenkin liittyy ylipäänsä se työ, mitä Pohjoismaiden neuvostossa tehdään. Edelleenkin nuorten, jotka lähtevät opiskelemaan, täytyy avata pankkitili esimerkiksi Ruotsiin ennen kuin pystyy saamaan vuokra-asuntoa sieltä. Ihan tämmöisissä käytännön pikku jutuissa on ongelmia olemassa. Meidän keskiryhmä on esittänyt esimerkiksi tätä pohjoismaista e-kansalaisuutta. Koska kaikilla Pohjoismailla on erittäin korkeat sosiaaliturvatasot olemassa ja tunnukset olemassa ja tunnistautumismenettelyt, miksi ei voisi olla yhteistä sopimusta siitä, että nämä ovat vastaavia kussakin maassa? Ehkä tämä voisi osaltaan tehdä myös Suomesta houkuttelevamman paikan muille pohjoismaisille opiskelijoille. 

Pidän tätä epäsuhtaa, että jos meiltä lähtee yli 2 000 ja meille tulee vain 200 opiskelijaa, erittäin huolestuttavana sen kannalta, miten vaikkapa koko meidän elinkeinoelämämme on verkottunut Pohjoismaissa ja miten vahva perusta ja pohja se on koko meidän valtiollemme ja sille liiketoiminnalle, mitä täällä harjoitetaan. Joten on hyvä, että tämä sopimus saadaan aikaiseksi ja se nyt on toistaiseksi voimassa, mutta toivon, että korkeakoulupolitiikassa huomioitaisiin se epäsuhta, että suomalaiset varsin huonosti pystyvät ottamaan vastaan tällä hetkellä pohjoismaisia opiskelijoita. Hyvä tietenkin, että meiltä lähtee ulkomaille ihmisiä. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.