Arvoisa puhemies! Ministeri Vehviläiselle tämä kysymys. 

Maamme kaupungistuu koko ajan, ja siihen liittyy myös vahva muuttoliike. Tämä on tapahtumassa. Mutta jotenkin yhteiskunnallisessa keskustelussa vastakkainasettelu kaupunkien ja muun Suomen välillä on nyt kärjistymässä. Tästä keskustelusta puuttuu kokonaan tämä 100-vuotisen Suomen Yhdessä-teema. 

Kaupunkien asema on vahva. Niitä tarvitaan kehitykseen, monet tavat kehittyvät niissä. Mutta yhtä lailla pitää huomata se, että kaupunkien ympärillä on usein teollisuus, luonnonvarat, logistiikkaa, matkailumahdollisuudet, ja tämän kokonaisuuden, vuorovaikutuksen ja työnjaon pitää toimia niin, että hyvinvointimme kehittyy. 

Kysyn ministeri Vehviläiseltä: Mikä on teidän viestinne, kun tänään kuulemma C21-kaupungit kokoontuvat? Mikä on viestinne heille elinkeinopolitiikan kehittämisessä? Ja samalla: mikä on viesti niille yli 300 muulle kaupungille ja kunnalle, jotka eivät ole kutsua saaneet? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean sen, että suhtaudun erittäin uteliaasti tähän tapaamiseen. Minusta on hyvä, että erilaiset kuntaryhmät, kaupunkiryhmät — suuret, pienet, erikokoiset — kokoontuvat yhteen ja pohtivat niitä omia tavoitteitaan. Odotan heiltä rakentavia yhteistyön esityksiä myös hallitukselle, ja olen itse yrittänyt viime päivinä paneutua myös siihen, mitä edellinen hallitus ja tämä hallitus ovat tehneet kaupunkipolitiikan saralla. 

Mutta sitten minä haluan todeta myös sen, mikä tuli kysyjän puheessa esille, että tällainen vastakkainasettelu [Ben Zyskowicz: Sen aika on ohi!] eri alueitten tai eri kuntien ja kaupunkien tai kaupunkien ja niiden tulevien maakuntien välillä on keinotekoista ja se ei rakenna eteenpäin. Eli ajattelen sillä tavalla, että 100-vuotiaassa Suomessa meidän pitää nähdä se, että kaikilla alueilla, maakunnilla, kaupungeilla, kaikkien kotiseuduilla on mahdollisuus kehittyä eteenpäin ja tavoitteiden pitää olla yhteisiä: elinvoima, työllisyys, paljon yrityksiä ja ihmisten hyvinvointi. 

Arvoisa puhemies! Kaupungistuminen on globaali ilmiö, kasvu tapahtuu kaupungeissa, ja on selvää, että kun puhutaan aluepolitiikasta, on tärkeää, että meillä on metropolipolitiikkaa, kaupunkipolitiikkaa ja aluepolitiikkaa, jossa ymmärretään Suomen kokonaisuus. Mutta uskoisin, että kaupunkipolitiikka on vielä käyttämätön voimavara. Useilla hallituskausilla eduskunta on saanut kaupunkipoliittisen ja metropolipoliittisen selonteon. Nyt kun tehdään tätä historiallisen isoa uudistusta ja puhutaan maakunnista ja on vielä hieman epäselvää suomalaisille, mikä niiden suhde on kaupunkeihin, joissa kasvuvetureina toimitaan, niin onko mahdollista, pääministeri, että hallitus antaisi eduskunnalle kaupunkipoliittisen selonteon, jossa olisi vahva metropolipoliittinen osuus? 

Arvoisa puhemies! On aika pitkä aika siitä, kun täällä on edellinen kaupunkipoliittinen selonteko tai muu asiakirja ollut käsiteltävänä. Minä pidän hyvänä, että tässä salissa käydään myös kaupunkipoliittista keskustelua, ja kuten totesin, minun visiossani — ja uskon, että koko hallitus on samaa mieltä — on tärkeää, että meillä on vahvat maakunnat ja vahvat kaupungit. Eli sitä kautta rakentuu vahva Suomi. 

Kun viittasin siihen, että olen tehnyt selvitystä siitä, minkälaisia vastuita eri ministeriöillä ja ministereillä on kaupunkipolitiikkaan liittyen, niin sitä on erittäin paljon: Sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Ympäristöministeriöllä on iso rooli MAL-sopimusten — maankäytön, asumisen ja liikenteen — osalta, ja niistä on tehty juuri tälle vuosikymmenelle hyvät päätökset, joissa pääkaupunkiseutu ja sitten muut, ketkä liittyvät tähän MAL-sopimukseen, ovat oikealla tavalla esillä. Ensi viikolla seutukaupunkiverkosto jättää minulle oman esityksensä siitä, miten seutukaupunkeja pystyttäisiin kehittämään. Tämä on juuri sitä, [Puhemies koputtaa] että meidän pitää löytää niitä tapoja jokaisen ministeriön osalta. 

Fru talman! Det är ett oerhört viktigt tema. Vi borde också diskutera hur de mindre stadsregionerna ska klara sig i det här landet, och just nu för regeringens politik oss i en riktning som inte är bra. Man skär ner när det gäller sjukhusnätverk, man går åt den statliga förvaltningen och så vidare.  

Eli millä tavalla hallitus aikoo käytännössä tukea myös seutukaupunkeja ja ylipäänsä seutuja tässä maassa? Kun puhutaan kaupunkipolitiikasta, niin pitäisi muistaa, että tässä maassa on myös erittäin tärkeätä se, että pidetään kaikki seudut ja alueet elinvoimaisina, ei ainoastaan pääkaupunkiseutua, joka totta kai on koko maan veturi, mutta myös kaikki muut pitää olla mukana kärryillä, ja tässä on toivomisen varaa. 

Arvoisa puhemies! Kysyjä on täysin oikeassa, ja kun viittasin, että ensi viikolla minulle luovutetaan selvitysmies Antti Rantakokon selvitys tästä aihepiiristä, niin olen sen verran etukäteen siitä tietoinen, tai tiedän, että siellä käydään läpi lähes 50 seutukaupunkia, joilla on valtava merkitys sen ympäristönsä kannalta. Monet niistä ovat myös vahvoja teollisuuskaupunkeja olleet, metsäteollisuutta on ollut valtavasti ja myös metalliteollisuutta, eli niillä on paljon annettavaa ja ne tulevat olemaan, kunhan näemme ne tilastot, aika merkittäviä myös sen osalta, mikä niitten tulos on Suomen bruttokansantuotteesta tällä hetkellä. Odotan mielenkiinnolla niitä esityksiä. Sen jälkeen me hallituksena paneudumme siihen, mitä sieltä tulee, mutta ne näemme ensi viikolla.