Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

VaVM 15/2020 vp

Viimeksi julkaistu 28.9.2020 12.46

Valiokunnan mietintö VaVM 15/2020 vpHE 119/2020 vpHallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi

Valtiovarainvaliokunta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi (HE 119/2020 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. 

    VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

    Hallituksen esitys sisältää vain kiireellisiä määrärahalisäyksiä, joista suurin osa aiheutuu lakisääteisistä muutoksista. Samalla on päivitetty tuloarviot, joiden merkittävimmät muutokset kohdistuvat arvonlisäveron (+992 milj. euroa), yhteisöveron (+139 milj. euroa) ja vakuutusmaksuveron (+53 milj. euroa) tuottojen lisäyksiin.  

    Suurimmat menolisäykset esitetään uusiutuvan energian tuotantotukeen (104 milj. euroa) ja väliaikaisen epidemiakorvauksen rahoittamiseen (60 milj. euroa). Väliaikaisella epidemiakorvauksella tuetaan yhteiskunnassa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja perheitä tilanteessa, jossa Covid-19-epidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi korotetaan maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun yrityksille koronavirusepidemiasta aiheutuneiden kustannusten korvauksia (30 milj. euroa).  

    Pienempiä lisäyksiä esitetään mm. matkanjärjestäjien konkurssitapauksiin liittyviin korvauksiin (2 milj. euroa), pelastustoimen erityismenoihin (1,8 milj. euroa) aiheutuen etenkin arvioitua suuremmasta metsäpalojen tähystyslentojen määrästä sekä Rajavartiolaitoksen kesällä 2020 vaurioituneen partioveneen korvaamiseen (1,5 milj. euroa). 

    Määrärahoja puolestaan vähentää korjaus, joka tehdään valtion kunnille maksamiin korvauksiin. Vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa valtion korvausta kunnille veroperustemuutoksista johtuvista verotulojen menetyksistä lisättiin 547 milj. eurolla. Uusimman arvion mukaan verotuksen maksujärjestelyjen muutokset vähentävät kuitenkin kuntien verotuloja vain 114 milj. euroa vuonna 2020. Tästä syystä korvausta vähennetään 433 milj. eurolla.  

    Vuoden 2020 viides lisätalousarvio lisää varsinaisia tuloja 1,021 mrd. euroa ja vähentää määrärahoja 238 milj. euroa, jolloin valtion nettolainanoton tarve vähenee 1,3 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 17,6 mrd. euroa. Valtion velan määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan noin 124 mrd. euroa, mikä on noin 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

    VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

    MÄÄRÄRAHAT

    Pääluokka 28VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

    90.Kuntien tukeminen
    35.Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)

    Hallitus ehdottaa, että momentilta vähennetään 429 milj. euroa. 

    Vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa momentille lisättiin 547 milj. euroa, jonka tarkoituksena oli korvata kunnille niitä verotulomenetyksiä, joita arvioitiin aiheutuvan väliaikaisista kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverotulojen menetyksistä. Korvaukset liittyivät verotuksessa toteutettuihin määräaikaisiin toimenpiteisiin, joilla pyrittiin helpottamaan koronavirusepidemian johdosta talousvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta ja jotka olisivat pienentäneet väliaikaisesti myös kuntien verotulokertymiä.  

    Yritykset ovat kuitenkin hakeneet maksujärjestelyjen helpotuksia ennakoitua vähemmän, minkä vuoksi myös kuntien verotulojen viivästyminen on jäänyt selvästi arvioitua vähäisemmäksi. Lisäbudjettiesityksen mukaan verotuksen maksujärjestelyjen muutokset vähentävät kuntien verotuloja tänä vuonna yhteensä 118 milj. euroa, jolloin momentilta tulisi vähentää edellä mainitut 429 milj. euroa. 

    Esityksen antamisen jälkeen maksujärjestelyjen käytöstä saadut toteumatiedot ovat edelleen tarkentuneet siten, että korvausten tarkistettu yhteismäärä on 114 milj. euroa. Momentilta tulee näin ollen vähentää 433 milj. euroa. Tarkentuneet luvut on jo otettu huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 b §:n muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä sekä asiaa koskevassa hallintovaliokunnan mietinnössä (HaVM 15/2020 vpHE 123/2020 vp).  

    Kuntatalouden heikko tilanne huomioon ottaen valiokunta painottaa kuntien oikea-aikaisen tuen sekä rakenteellisten uudistusten tärkeyttä.  

    Momentti muuttuu seuraavaksi: 
    Momentilta vähennetään 433 000 000 euroa. 

    Pääluokka 30MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    10.Maaseudun kehittäminen
    44.Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

    Valiokunta korjaa momentin nimikkeeksi Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen, joka vastaa vuoden 2020 toisessa lisätalousarviossa tehtyä momentin nimikemuutosta. 

    Momentin nimike muuttuu seuraavaksi: 
    44. Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 
    (1. ja 2. kappale kuten HE 119/2020 vp

    TULOARVIOT

    Osasto 15LAINAT

    03.Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
    01.Nettolainanotto ja velanhallinta

    Valiokunta ehdottaa momentilta vähennettäväksi 4 000 000 euroa nimellisarvoisesta nettolainanotosta, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 17 664 004 000 euroa. Velanhallinnan erät mukaan lukien nettotulojen määrä on 17 614 004 000 euroa vuonna 2020. 

    Vähennys johtuu valiokunnan menomomentille 28.90.35 ehdottamasta muutoksesta. 

    Momentti muuttuu seuraavaksi: 
    Momentilta vähennetään 1 258 775 000 euroa. 

    YHTEENVETO

    Hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 233 775 000 euron vähennystä, tuloarvioihin (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 1 021 000 000 euron lisäystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan 1 254 775 000 euron vähennystä. 

    Valiokunta on vähentänyt määrärahoja 4 000 000 euroa. Vastaava vähennys on tehty tuloarvioihin momentille 15.03.01. 

    Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides lisätalousarvio huomioon ottaen 67 054 605 000 euroa. 

    VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

    Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: 

    Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 119/2020 vp sisältyvän ehdotuksen vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin.  
    Eduskunta päättää, että vuoden 2020 viidettä lisätalousarviota sovelletaan 5.10.2020 alkaen. 
    Helsingissä 24.9.2020 

    Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

    puheenjohtaja
    Johannes
    Koskinen
    sd
    (osittain)
    varapuheenjohtaja
    Arto
    Pirttilahti
    kesk
    jäsen
    Tarja
    Filatov
    sd
    jäsen
    Sanni
    Grahn-Laasonen
    kok
    jäsen
    Timo
    Heinonen
    kok
    (osittain)
    jäsen
    Anneli
    Kiljunen
    sd
    jäsen
    Jari
    Koskela
    ps
    jäsen
    Elina
    Lepomäki
    kok
    jäsen
    Raimo
    Piirainen
    sd
    jäsen
    Jussi
    Saramo
    vas
    jäsen
    Sari
    Sarkomaa
    kok
    jäsen
    Iiris
    Suomela
    vihr
    jäsen
    Pia
    Viitanen
    sd
    jäsen
    Ville
    Vähämäki
    ps
    varajäsen
    Sari
    Essayah
    kd
    (osittain)
    varajäsen
    Petri
    Honkonen
    kesk
    varajäsen
    Anne
    Kalmari
    kesk
    varajäsen
    Merja
    Kyllönen
    vas
    varajäsen
    Jani
    Mäkelä
    ps
    varajäsen
    Juha
    Pylväs
    kesk
    varajäsen
    Lulu
    Ranne
    ps
    varajäsen
    Veronica
    Rehn-Kivi
    r

    Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

    valiokuntaneuvos
    Hellevi
    Ikävalko
    valiokuntaneuvos
    Mari
    Nuutila
    valiokuntaneuvos
    Ilkka
    Lahti
    tutkija
    Tanja
    Nurmi

    VASTALAUSE 1 ps

    Yleisperustelut

    Hallituksen esittämä lisätalousarvio on tuotu eduskunnalle saatesanoilla, että se "keskittyy vain välttämättömiin määrärahatarpeisiin, joiden käsittely on pakollista jo ennen vuoden 2020 kuudetta lisätalousarviota". Jotkut määrärahalisäyksistä eivät oikeasti ole välttämättömiä. Ne ovat listalla luultavasti sen takia, että toistaiseksi rahan käyttöä rajoittavat talousarvion kehykset eivät ole voimassa.  

    Edellisen valtion lisäbudjetin hyväksymisen jälkeen on päätetty EU:n elpymispaketista kiireessä ja hyvin vajavaisilla tiedoilla. Paketin yhdistäminen EU:n budjettiin on monimutkaistanut paketin hahmottamista ja tehnyt hyvin vaikeaksi käsitellä sitä omana kokonaisuutenaan. Nyt nähdyssä mallissa irtautuminen paketista olisi samalla johtanut budjettiehdotuksen hylkäämiseen. Tämä oli todennäköisesti paketin suunnittelijoiden tarkoituskin. Vasta nyt ruvetaan keskustelemaan siitä, millä ehdoilla jäsenmaat voivat paketista rahoitusta hakea ja maksetaanko paketin kustannukset EU:lle myönnettävällä verotusoikeudella.  

    Samanaikaisesti EU valmistelee turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia, jota EU-komission puheenjohtaja on kuvaillut solidaariseksi. On ilmiselvää, että toteutuessaan mekanismi tarkoittaisi, että Suomen pitäisi ottaa vastaan aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita.  

    Lisäbudjetista ilmenee, että yritykset ovat käyttäneet odotettua vähemmän mahdollisuutta verojen maksamisen lykkäämiseen. Valtion tulomenetykset jäävät tänä vuonna odotettua pienemmiksi, ja samalla kunnille tarvitsee korvata menetettyjä verotuloja odotettua vähemmän. Tämä on johtanut kuluvan vuoden arvioidun lainanottotarpeen supistumiseen.  

    Mikäli tämän ja ensi vuoden aikana joudutaan koronaepidemian toisen aallon takia laatimaan uusia yritystukimuotoja, jo suunnitteluvaiheessa olisi hyvä huomata, että yritykset selvästi välttelevät verotuksen lykkäyksen mahdollisuutta. Ehkä verovelka on yrityksille maineriski, joka saattaa aiheuttaa vaikeuksia rahoitusmarkkinoilla. Tai mahdollisesti yritykset saisivat halutessaan verovelan korkoa halvemmalla korolla lainaa markkinoilta. Tai ehkä yrityksillä ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä tarvetta velkarahalle. Samantyyppisiin ongelmiin on aiemmin törmätty euroalueen pankkeja tuettaessa.  

    Hallitus ehdottaa 60 miljoonan euron lisärahaa väliaikaisen epidemiakorvauksen maksamiseksi perustoimeentulotukea saaneille henkilöille. Lisärahan saamiseksi talousvaikeuksien ei ole tarvinnut alkaa koronan myötä. Korona esiintyy lähinnä vain paketin nimessä, koska sen varjolla on poliittisesti helpompi ajaa hankkeita. Esitettyä epidemiakorvausta ei ole koronan ohella myöskään suunnattu erityisen vaikeassa asemassa oleville asiakkaille. Tuki maksetaan todistetusti pienituloisille ja vähäosaisille, mutta sitä ei ole suunnattu koronan aiheuttamien muutosten tai esimerkiksi perheellisten aseman helpottamiseksi. Vaikka perussuomalaiset luonnollisesti arvostavat kaikkien hyvinvointia, on tärkeää ymmärtää, että kaikki tulonsiirrot viime kädessä maksetaan työssä käyvien kukkarosta ja yhdelle taholle annettu raha on pois joltain toiselta.  

    Yksityiskohtaiset perustelut

    MÄÄRÄRAHAT 

    Pääluokka 32

    TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

    01. Hallinto 

    54. Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta (arviomääräraha) 

    Kuluttajat tuskin ostavat matkapaketteja, jos he joutuvat pelkäämään, että jonkin matkapakettiin kuuluvan yhtiön talousvaikeuksien johdosta matkan peruuntumisesta ei saisikaan korvauksia. Kuluttajien oman talouden, matkapalveluita tuottavien yhtiöiden ja rajoitustoimien osalta on hyvin vaikeaa ennustaa tulevaa kehitystä. Mikäli kuluttaja voisi luottaa siihen, että esimerkiksi työttömyyden osuessa perheeseen matka olisi peruutettavissa tai että kaikissa tilanteissa asiakkaan jo maksamasta matkasta saisi rahat pikaisesti takaisin, matkapakettien kysyntä ei romahtaisi tarpeettomasti.  

    Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

    Vastalauseen lausumaehdotus 1 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää matkapalveluyhtiöiden liiketoiminnan tukitoimien suunnittelun.  

    20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 

    48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)  

    Lisätalousarviossa ehdotetaan tuulivoimatukea lisättäväksi, koska tuulivoiman tuotanto on kasvanut ja samalla sähkön ja päästöoikeuksien hinta on laskenut. Summa on valtava korotus — viime vuosina tuulivoimatuki on ollut 230 miljoonan euron luokkaa ja nyt siihen on tullut lähes viidenkymmenen prosentin korotus.  

    Aiemmin rakennettu tuulivoiman tukijärjestelmä ei enää vastaa alkuperäistä tarkoitustaan. Teknologinen kehitys on parantanut tuulivoiman tuottavuutta, jolloin aiemmin suunnitellut tukitoimet ovat ylimitoitettuja. Samalla yrittäjän riski on siirretty kokonaan julkiselle sektorille, mikä ei ole hyväksyttävissä. 

    Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

    Vastalauseen lausumaehdotus 2 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi tuulivoimatuen uudistamishankkeen, joka huomioi tapahtuneen teknologisen kehityksen ja jättää nykyistä enemmän yrittäjäriskiä tuulivoimatuottajille, vähentäen toimialan nauttimia vuotuisia tukia ja siten julkisen talouden menoja vähentäen. 

    Pääluokka 33

    SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

    10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 

    58. Määräaikainen covid-19 epidemiakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 

    Alimpien toimeentulotukien väliaikainen korottaminen osaltaan lisää työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, eikä tukea saavan ryhmän erityistä rahantarvetta ole näytetty toteen.  

    Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

    Vastalauseen lausumaehdotus 3 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lain muuttamiseksi niin, että toimeentulotuen korotuksen kohdentaminen hoidetaan kuntien kautta siten, että viranomaiset voivat suunnata lisävarat yksilöllisen tarpeen mukaan, mieluiten äkillisiin ja yllättäviin talousvaikeuksiin ajautuneille lapsiperheille.  
    Ehdotus
    Ponsiosa 

    Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

    että ehdotus vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja 
    että edellä ehdotetut 3 lausumaa hyväksytään. 
    Helsingissä 24.9.2020
    Ville
    Vähämäki
    ps
    Jani
    Mäkelä
    ps
    Lulu
    Ranne
    ps
    Jari
    Koskela
    ps

    VASTALAUSE 2 kok

    Yleisperustelut

    Käsiteltävänä oleva kuluvan vuoden viides lisätalousarvio on pääosiltaan luonteeltaan tekninen. Sen suurimmat euromääräiset muutokset liittyvät verojen maksujärjestelyiden odotettua vähäisempään käyttöön sekä muutoksiin arvioissa muiden verojen ja maksujen kertymisestä. Pääosiltaan lisätalousarvio on kannatettava. Lisätalousarvioon kuitenkin sisältyy ilmeisiä puutteita, joiden vuoksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä on pakotettu jättämään vastalauseen. 

    Kokoomus huomauttaa, että kuluvan vuoden valtion ja julkisen talouden alijäämä on historiallisen suuri, vaikka käsiteltävänä olevan lisätalousarvion perusteella nettovelanotto tulee olemaan 1,3 miljardia euroa pienempi. Valtion nettovelanotto on yhteensä 17,6 miljardia euroa. Yli neljäsosa valtion menoista katetaan velanotolla. Hallitus ei ole vieläkään onnistunut esittämään uskottavaa suunnitelmaa alijäämien pienentämiseksi tai edes tavoitetta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Hallitus epäonnistui budjettiriihen työllisyyspäätöksissä, kun valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallituksen päätöksien työllisyyttä parantava vaikutus on noin 14 000—17 000 työllisen luokkaa. Hallitusohjelman ja hallituksen tiedonantojen mukaan päätöksiä olisi pitänyt olla 30 000:n edestä nyt ja vuonna 2023 työllisiä piti olla perusuraan verrattuna 60 000 enemmän. Julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavat päätökset antaisivat lisää kaivattua liikkumavaraa lyhyen aikavälin suhdannepolitiikkaan ja antaisivat oikeutuksen suurille alijäämille nyt. Hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikka on epäonnistunutta. 

    Kokoomus on johdonmukaisesti tukenut kaikkien välttämättömien koronan aiheuttamien kustannusten kattamista ja hyväksyy julkisen velan kasvattamisen poikkeusoloissa. Ihmiset ja yritykset on kannettava kriisin yli ja talous on polkaistava käyntiin akuutin kriisin jälkeen. Yritysten konkurssiaalto, laaja työttömyys ja inhimilliset vahingot on kyettävä välttämään. Kokoomus on aktiivisesti osoittanut puutteita hallituksen esityksissä ja esittänyt joitakin tarkasti kohdennettuja hyvin perusteltuja määrärahalisäyksiä. Usein hallitus on yhtynyt Kokoomuksen ehdotuksiin joko heti tai myöhemmässä vaiheessa — valitettavan liian usein kuitenkin myöhässä. 

    Yhtä johdonmukaisesti Kokoomus on muistuttanut hallitusta siitä, että epidemian aiheuttamat kustannukset tulevat rasittamaan julkistaloutta merkittävästi. Pahimmillaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee pysyvästi. Useiden maan parhaiden asiantuntijoiden tavoin Kokoomus on vaatinut talouden rakenteisiin työllisyyttä ja talouskasvua pysyvästi parantavia uudistuksia yhdessä elvytyspäätösten kanssa. Julkisen talouden vakauttamisessa tulee olemaan niin valtava työ, ettei mitään keinoa voida kategorisesti sulkea pois. Hallitus ei ole asiantuntijoita uskonut, ja valittu velkaantumista vähättelevä linja johtaa väistämättä tarpeettoman suuriin leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Velka ei tule korjaamaan matavia yksityisiä investointeja, alhaista työllisyysastetta, korkeaa tasapainotyöttömyyttä, jäykkiä työmarkkinoita tai työn ja yrittäjyyden kannustimia. Tarvitsemme aitoja uudistuksia. 

    Käsittelyssä oleva lisätalousarvio tuo esiin ne seuraukset, joista Kokoomus on kritiikissään varoittanut. Yritystukien suunnittelussa on alusta asti ollut selviä puutteita. Näiden puutteiden olemassaolo on ollut ilmeistä jo lakien valmisteluvaiheessa, mutta hallitus on ollut haluton näihin puuttumaan. Hallitus on kategorisesti suhtautunut nuivasti yritysten tukemiseen ja yksityisen sektorin rooliin kriisin hoidossa. Syksyyn mennessä kriisiaikojen maksujärjestelyt päättyvät, työmarkkinoiden lomautus- ja muut järjestelyt päättyvät ja rajua yritysten maksuvalmiuden heikentymistä tukeneiden yritystukien vaikutus päättyy. Kriisin vaikutukset yrityksiin ja tukien toimivuus selviävät vasta loppuvuoden sekä ensi vuoden aikana. Hallituksen päätös asettaa riippumaton toimielin tutkimaan yritystukien vaikutuksia on hyvä. 

    Vielä kriisiä ei ole suomalaisissa yrityksissä selätetty. Teollisuuden ohenevat tilauskirjat, tyhjät hotellit, perutut kulttuurialan tilaisuudet ja järkyttävät uutiset tehtaiden sekä matkailualan tuotantolaitosten sulkemisesta ovat merkki siitä, että vielä ei ole aika huokaista helpotuksesta. Hallituksella olisi ollut kesällä ja alkusyksystä aikaa korjata puutteita. 

    Yritysten tukimallit rakennettiin väärässä järjestyksessä 

    Kokoomus tunnisti ennalta epidemian merkittävät vaikutukset yrityksiin ja esitti useita nopeasti ja tehokkaasti vaikuttavia keinoja tilanteen helpottamiseksi. Kokoomus muun muassa esitti ensimmäisiksi tukimuodoiksi kustannustuen tyyppistä tukimallia sekä aikaisemmin maksettujen verojen lainaamista takaisin yrityksille riittävällä maksuajalla ja nollakorolla. Lopulta hallitus päätti useista tukimalleista. Näistä eniten käytettyjä olivat kehittämistuet ja suhteellisesti vähiten käytetty oli hallituksen pääkeino eli Finnveran takaukset. 

    Hallitus päätti tukea yrityksiä kehittämistuilla. Tuet eivät tosiasiallisesti olleet kehittämiseen tarkoitettuja, vaan helpottamaan yritysten akuuttia maksuvalmiuskriisiä. Kehittämistukien vuoksi yritykset joutuivat keksimään usein keinotekoisia suunnitelmia liiketoiminnan kehittämiseksi. Ne yritykset, jotka eivät olleet normaalissa liiketoiminnassaan tarvinneet kehittämistukia eikä niillä näin ollen ollut osaamista tukien hakemiseen, jäivät keinotekoisesti tukimallin ulkopuolelle. Alkuvuonna maksettujen verojen lainaaminen yrityksille tuli mahdolliseksi vasta kesällä. Hallitus päätti takaisinlainatuille veroille 2,5 prosentin koron, joka lasketaan lukien alkuperäisten verojen erääntymispäivästä. Pahimmillaan aiemmin maksamiaan veroja lainaava yritys maksaa siis korkoa käytännössä jopa yli puolen vuoden ajalta, jona varat eivät ole olleet yrityksen käytössä.  

    Hallituksen viidennessä lisätalousarviossa suurimmat muutokset liittyvät verojen takaisinmaksuun. Verojärjestelyihin tarttuneita yhtiöitä on merkittävästi odotettua vähemmän. Myös kustannustuen käyttöä korjataan alaspäin suuren kielteisten päätösten määrän vuoksi. 21.9.2020 mennessä kustannustuen 12 875 hakemuksesta vain 3 524 oli hyväksyttyjä. Hylätty päätös on annettu 72 prosentille hakemuksista. Tukeen budjetoidusta 300 miljoonasta eurosta on maksettu noin 121 miljoonaa. Nopeasti luodun tukijärjestelmän käyttö osoittaa, että kustannustuki ja verojen maksujärjestely olisi pitänyt käynnistää välittömästi, kun kriisin laajuus yrityskenttään alkoi paljastua. Lopulta lainsäädäntö saatiin valmisteltua nopeasti ja tukimallit olisivat kohdentuneet merkittävästi tehokkaammin. 

    Hallituksella on mahdollisuus auttaa kulttuuri- ja matkailualan ahdinkoa konkreettisesti 

    Kriisin alusta asti, kuten kustannustuen eduskuntakäsittelynkin aikana kesäkuussa, oli täysin ilmeistä, että tapahtuma- ja kulttuurialat kärsivät epidemian aiheuttamista rajoitustoimista merkittävästi. Kustannustuki valmisteltiin niin, ettei se ota huomioon sellaisia yrityksiä tai toimialoja, joiden liikevaihto vaihtelee merkittävästi vuoden sisällä, kuten sesonkimatkailu tai musiikkifestivaalit ja muut tapahtumat. Valiokuntakäsittelyssä kustannustuen tähän puutteeseen kiinnitettiin huomiota. Lausunnossaan valiokunta edellytti hallitusta valmistelemaan erityisen kriteeristön, joka ottaa yritysten erilaiset tilanteet huomioon ja tuki ohjautuu niille yrityksille, jotka tosiasiallisesti ovat kriisistä kärsineet. 

    Hallitus ei tiettävästi ole käynnistänyt valmistelua kriteeristöstä, joka huomioisi kulttuuri- ja matkailualoja. Hallituksen on välittömästi käynnistettävä valmistelu kustannustuen erityisen kriteeristön valmisteluksi. Tukimalliin varattujen määrärahojen suuruusluokka vaikuttaa toistaiseksi riittävältä kattamaan myös erityisen kriteeristön perusteella annettu tuki. Hallitus ei ole onnistunut selkiyttämään ohjeistuksiaan tai menetelmiä turvallisen matkustamisen ja tapahtumajärjestämisen varmistamiseksi. Hallituksen hidastelu ja ilmeiset puutteet kokonaisvaltaisessa poikkeusaikojen johtamisessa uhkaa jo tuhansia työpaikkoja ja yrityksiä — esimerkiksi lupaavasti kasvanut Lapin matkailualan ekosysteemi on jo henkitoreissa. Matkailu- ja kulttuurialan osalta hallitus on tehnyt lupauksen, jota se ei ole onnistunut lunastamaan. 

    Hallituksen on myös käynnistettävä välittömästi valmistelu mahdollista toista aaltoa varten. Hallituksen on esiteltävä selkeä suunnitelma siitä, miten se aikoo toimia, jos toinen aalto aiheuttaa vastaavia yhteiskunnan sulkutoimia kuin ensimmäisen aallon aikana. Hallituksen on myös selvästi kerrottava, kuinka pitkään tuet jatkuvat. Edellisen valtiovarainministerin lupaus siitä, ettei yksikään yritys tule menemään konkurssiin koronakriisin vuoksi, on liioittelua. Valmistelussa on huomioitava, ettei valtio voi tukea yrityksiä rajattomasti. Epidemia ei nykyisten arvioiden mukaan ole häviämässä nopeasti. Lopulta yritysten liiketoiminta sopeutuu uuteen tilanteeseen, mutta akuutin tilanteen aiheuttamat pysyvät vahingot on pystyttävä välttämään.  

    Hallituksen koronalisätuki ei kohdistu tarkoituksenmukaisesti sitä eniten tarvitseville 

    Kokoomus huomauttaa, että on perusteltua tukea työttömäksi tai lomautetuksi joutuneita henkilöitä, joiden toimeentulo on koronavirusepidemian takia heikentynyt, sekä sellaisia lapsiperheitä, joille koronavirusepidemia on aiheuttanut lisäkustannuksia. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa on todettu, ettei ehdotettu korvaus kohdistu tarkoituksenmukaisesti näihin talouksiin. Tuki kohdistuu sellaisiin talouksiin, jotka saivat toimeentulotukea koronaepidemiasta riippumatta. Perustoimeentulotuen saajista merkittävä osa on yhden hengen talouksia, eikä tuki siten kohdistu pääasiallisesti lapsiperheisiin. 

    Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

    Vastalauseen lausumaehdotus 1 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus välittömästi valmistelee kriteeristön kustannustuen sisään, jossa huomioidaan rajoittamistoimien vaikutukset niille yrityksille ja toimialoille, joiden liiketoimintamallia kustannustuki ei huomioi, mutta jotka tosiasiallisesti ovat kärsineet merkittävästi koronakriisin rajoitustoimenpiteistä, kuten matkailu- ja kulttuurialat. 

    Vastalauseen lausumaehdotus 2 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus uskottavalla tavalla varmistaa turvallisen ja helpon matkustamisen, jotta Lapin ja muun Suomen kasvava matkailuelinkeinon ekosysteemi selviää kriisistä. 

    Vastalauseen lausumaehdotus 3 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää suunnitelman, miten yritysten tukeminen järjestetään, jos epidemian toisen aallon hoitamiseksi on toteutettava laajoja yhteiskunnan sulkutoimenpiteitä. 

    Vastalauseen lausumaehdotus 4 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus esittelee uskottavan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi, Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, yksityisten investointien nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 

    Vastalauseen lausumaehdotus 5 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä esitykset työllisyyttä lisäävistä uudistuksista, joiden työllisyyttä parantava vaikutus on vähintään 100 000 työllistä vuoteen 2025 mennessä. 

    Vastalauseen lausumaehdotus 6 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jolla mahdollistetaan reilu paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä. 
    Ehdotus
    Ponsiosa 

    Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

    että ehdotus vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja  
    että edellä ehdotetut 6 lausumaa hyväksytään. 
    Helsingissä 24.9.2020
    Timo
    Heinonen
    kok
    Sanni
    Grahn-Laasonen
    kok
    Sari
    Sarkomaa
    kok
    Elina
    Lepomäki
    kok

    VASTALAUSE 3 kd

    Yleisperustelut

    Hallituksen viides lisätalousarvio vuodelle 2020 on luonteeltaan pääosin tekninen. Tässäkin yhteydessä Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että hallitukselta odotetaan kattavia työllisyys- ja talouden vakauttamistoimia sekä rakenneuudistuksia jo tänä vuonna.  

    Vastalauseen lausumaehdotus 1 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimeen kattavien ja vaikuttavien työllisyystoimien aikaansaamiseksi. 

    Vastalauseen lausumaehdotus 2 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi.  

    Vastalauseen lausumaehdotus 3 

    Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa uusiutuvan energian tuotantotuen korjaamisen, sillä se nykymuodossaan aiheuttaa suuria ennakoimattomia menoeriä valtion talouteen. 
    Ehdotus
    Ponsiosa 

    Edellä olevan perusteella ehdotan, 

    että ehdotus vuoden 2020 viidenneksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja 
    että edellä ehdotetut 3 lausumaa hyväksytään. 
    Helsingissä 24.9.2020
    Sari
    Essayah
    kd