Talouden kasvu ja työllisyyden vähittäinen kohentuminen ovat jakautuneet varsin epätasaisesti maakuntien kesken, ja vaarana on, että eri alueiden väliset erot työllisyydessä tulevat jyrkkenemään entisestään. Jotta tämä kehityskulku voidaan estää, tulee hallituksen huomioida kattavammin koko maa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Alueiden omia vahvuuksia kehittämällä ja koulutusta tukemalla sekä julkisen ja yksityisen rahan yhteistyöllä voidaan vaikuttaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin koko maan positiiviseen talouskehitykseen.  

Hallituksen panostukset Varsinais-Suomen talouskasvun tukemiseen ovat kannatettavia, vaikkei se myöntänytkään Turun yliopistolle oikeutta diplomi-insinöörikoulutukseen. Nyt tulee kuitenkin varmistaa, että myös muut alueet pääsevät orastavaan kasvuun mukaan. Nyt on korkea aika laittaa liikkeelle työllisyyttä kohentavia, mutta myös pidemmän aikavälin kasvua vauhdittavia investointeja niin liikenneväyliin kuin koulutukseen ja tutkimukseenkin.  

Panostukset liikennehankkeisiin ja väyläverkon kunnossapitoon vahvistavat työllisyyttä paikallisesti, ja ne vahvistavat myös pidemmällä aikavälillä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja maakuntien elinvoimaisuutta. Useilla alueilla ja paikkakunnilla on jo valmiita suunnitelmia tärkeistä liikennehankkeista, jotka on mahdollista käynnistää varsin pikaisella aikataululla. Samalla ne myös saavat liikkeelle esimerkiksi asuntotuotantoon yksityisiä investointeja, jotka myös tuovat omat positiiviset kerrannaisvaikutuksensa.  

Suomen talouskasvu perustuu korkeaan osaamiseen ja jalostusasteeseen sekä koulutettuun työvoimaan. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat tärkeitä niin aluetalouden kuin kansantalouden näkökulmasta. Ammattikorkeakouluverkosto sekä niissä tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tärkeitä alueiden elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus  

Yksityiskohtaiset perustelut 

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 

Talouden kasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun, ja sen ytimessä on korkea osaaminen. Pulaa osaavista ihmisistä ei saa päästää kasvun pullonkaulaksi. Riittävä osaamisen taso edellyttää vahvaa pohjakoulutusta kaikille. Sen lisäksi koulutusjärjestelmän on vastattava joustavasti paikallisen elinkeinoelämän osaamistarpeisiin tasapuolisesti kaikilla alueilla. Lisäksi korkeakoulujen tulee pystyä vastaamaan nopeasti ja joustavasti alueidensa työvoiman tarpeeseen. Tässä tarvitaan julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä. 

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rooli on tärkeä alueiden elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa. Ammattikorkeakoulujen, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyössä toteutettavilla hankkeilla voidaan parhaimmillaan vahvistaa paikallista talouskasvua. Tarpeita tällaisten yhteisten hankkeiden toteuttamiseen on laajasti eri puolilla maata, ja hankkeita tulisi saada liikkeelle tasapuolisesti eri puolilla. Lisäksi tarvittaessa osaamiskapeikkoihin on vastattava aloituspaikkoja lisäämällä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenneverkko 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Viisaasti kohdennetut julkiset investoinnit vauhdittavat myös yksityisiä investointeja. Paikalliset liikennehankkeet paitsi poistavat liikenteen pullonkauloja ja lisäävät turvallisuutta myös luovat edellytyksiä elinkeinoelämän investoinneille ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Useilla alueilla ja paikkakunnilla on valmiita suunnitelmia tärkeistä liikennehankkeista ja mm. ratapihahankkeista, jotka vauhdittaisivat alueen elinkeinoelämää, mutta joiden rahoitus puuttuu. Tasapainoisen aluekehityksen ja koko maan kestävän kasvun vauhdittamiseksi tällaisia hankkeita tulisi saada liikkeelle tasapuolisesti maan eri osissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 

Tulevaisuuden talouskasvu syntyy innovaatioista. Lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat nyt välttämättömiä tulevaisuuden kasvun edellytysten vahvistamiseksi. 

Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan kohdistettavat tuet ovat tukimuodoista tehokkaimpia. Uusiin innovaatioihin kohdistuvilla tuilla voi parhaimmillaan olla merkittäviä vaikutuksia kasvulle, työllisyydelle ja talouden uudistumiselle.  

Vaikka yritystukien kentässä T&K&I-tuet ovatkin ainoa tukimuoto, jonka lisäämiselle voidaan löytää nykyisessä valtiontalouden tilanteessa perusteita, on istuva hallitus toiminut juuri päinvastoin leikatessaan yritystukien vaikuttavimmasta päästä. Tutkimus- ja koulutusleikkausten ohella hallitus on leikannut Tekesin rahoituksesta tuntuvasti. Leikkausten kohdistaminen sille sektorille, missä tuet toimivat, on kestämätöntä.  

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukiin pitää tehdä tuntuva korotus ja samalla tulisi tehdä T&K&I-tukien kohdentumisen uudelleenarviointi. Koska vaikuttavuudeltaan parhaiksi tuiksi on arvioitu erityisesti aloittaville ja pienille yrityksille suunnatut tuet, tulisi jatkossa myös T&K&I-tukia kohdistaa painokkaammin tälle sektorille.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Hallitus esittää peräti 18 miljoonan rahoitusta Tampereen monitoimiareenalle. Hanke on tärkeä ja parantaa huippu-urheilun, kulttuurin ja muiden suurtapahtumien olosuhteita sekä vapauttaa perinteisen Hakametsän jäähallin palvelemaan jääkiekon lisäksi muiden palloilulajien huippukilpailuolosuhteita ja muiden lajien harjoitusolosuhteita. 

Merkittävien kansallisten huippu-urheiluhankkeiden toteuttamista arvioiva Valtion liikuntaneu-vosto onkin pitänyt hankkeen tukemista 4 miljoonan euron määrärahalla perusteltuna. Myös Olympiakomitea on lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle sijoittanut hankkeen kiireellisyysjärjestyksessä 2. koriin, mutta samalla varoittanut, etteivät 2. korin hankkeet saisi muodostua esteeksi 1. korin hankkeiden toteutumiselle. Tosin Olympiakomitea täydensi lausuntoaan hankkeelle myötämielisempään suuntaan. 

Valtion liikuntaneuvosto on lausunnossaan huolissaan liikuntapaikkarakentamisen määrärahoista, joista viime vuosina on pystytty rahoittamaan hankkeita vain noin 25—30 miljoonalla eurolla. Tarve on liikuntaneuvoston mukaan moninkertainen. Esimerkiksi pelkkä olemassa olevien liikuntapaikkojen korjaaminen edellyttäisi noin 400 miljoonan euron vuosittaista panostusta. Väestön liikunnan lisäämisen ja siitä aiheutuvien myönteisten vaikutusten aikaansaamisen kannalta perusliikuntapaikkojen korjaaminen ja lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. 

Onkin hämmästyttävää, että lisätalousarviomenettelyllä hallitus jo toisen kerran tänä vuonna tuo yllättäen ja erittäin suurilla summilla rahoitettavaksi keskeisesti huippu-urheilua palvelevia hank-keita samaan aikaan, kun perusliikuntapaikkojen kunto rapautuu. 

Vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa hallitus esitti yhteensä 3,5 miljoonan euron rahoitusta KymiRingille eli varsin pientä harrastajaryhmää palvelevalle moottoriratahankkeelle. Onneksi valtion rahoituksen myöntämiselle asetettiin tiukat reunaehdot koskien hankkeen muun rahoituk-sen järjestämistä. Nyt onkin käynyt ilmi, että rahoitus on edelleen auki ja että hankkeen toteutu-minen vaikuttaa julkisuushehkutuksesta huolimatta epätodennäköiseltä. Vasemmistoliiton edus-kuntaryhmä esittikin tuolloin, että KymiRingille osoitetut varat olisi tullut kohdentaa erityisesti lasten ja nuorten liikuntaa edistäville liikuntapaikkahankkeille. 

Hallitus on perustellut sekä KymiRingiä että Tampereen monitoimiareenaa sillä, että niihin sijoite-tut varat eivät mene lainkaan tai menevät vain pieneltä osin varsinaisesta liikuntapaikkarakenta-misen määrärahasta. Tampereen hankkeen rahoitukseen on tarkoitus käyttää Veikkauksen jaka-mattomia voittovaroja. 

Tulevien liikuntapaikkojen rakentamisen ja peruskorjauksen kannalta nämä ovat aivan yhtä ar-vokkaita euroja kuin muutkin. Sitä paitsi niiden riittävyyteen tulevina vuosina on syytä suhtautua varovaisuudella. Tarpeita tulevina vuosina riittää myös huippu-urheilun osalta. Olympiakomitea mainitsee lausunnossaan esimerkkeinä Jyväskylän Hippoksen, Turun ratapihan ja Oulun monitoimiareenahankkeen. On myös huomioitava, että Tampereen hanke olisi todennäköisesti toteutunut myös ilman valtion näin mittavaa rahoitusta. Lisäksi jakamattomista voittovaroista rahoitetaan myös muita kuin liikuntapaikkahankkeita. 

Ei voi olla oikein, että käytännössä yksittäisten ministerien voimakkaalla roolilla vaikutetaan lii-kuntarakentamishankkeiden toteuttamisjärjestykseen ja rahoituksen jakoon enemmän kuin asian-mukaisella valmistelulla muun muassa Valtion liikuntaneuvoston roolin kautta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 

Perussuomalaiset pitää epäjohdonmukaisena, että turvapaikkakriisistä aiheutuvien menojen taso jatkuu korkeana siitä huolimatta, että vastaanottotoiminnan piirissä olevien henkilöiden lukumää-rä on laskenut merkittävästi vuodesta 2015. Kun käyttäjien määrä on laskenut, kustannuksiltaan kalliimpia vastaanottokeskuksia olisi tullut sulkea ja siten keskimääräisissä yksikkökustannuksis-sa tulisi näkyä merkittävää laskua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan yksikkökustannukset ovat kasvaneet. Suomen tulisi pyrkiä karsimaan vastaanottotoiminnasta kaikki ylimääräiset kus-tannukset sekä vähentää sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät maamme houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden silmissä.  

Hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa 12/2015 edellytetään lukuisia toimenpiteitä, jotka toteutettuina vähentäisivät Suomen vetovoimatekijöitä sekä siten maahamme kohdistuvaa turvapaikanhakijavirtaa. Sekä kansallisen turvallisuuden että kustannusvaikutusten näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää, että nämä toimenpiteet toteutettaisiin viipymättä. Perussuomalaiset vaatii hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista täysimääräisinä. 

Perussuomalaiset esittävät turvapaikanhakijoiden ylläpitoon kohdistuvan määrärahalisäyksen käyttämistä koulutuksen ja tutkimuksen sekä liikenneväylien kehittämiseen. Lisätalousarvion loppusumma ei esitystemme mukaisesti muutu. 

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 26 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

40. Maahanmuutto 

63. Vastaanottokeskusten asiakkaille maksettavat tuet 

Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää merkittävästi sääs-tökohteita. Turvapaikanhakijoille maksettavat avokätiset tuet toimivat vetovoimatekijänä, joka lisää maamme houkuttelevuutta ja siten aiheettomien turvapaikkahakemusten määrää. Rahallinen panostus tulisi suunnata turvapaikkahakemusten nopeampaan käsittelyyn sekä kielteisten turvapaikkapäätösten nopeampaan täytäntöönpanoon, jolloin vastaanottotoiminnan asiakkaiden määrä sekä vastaanottotoiminnan kustannukset laskisivat. Esitetty 11,2 miljoonan euron lisämääräraha osoittaa konkreettisesti, ettei hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen ole onnistunut käytännössä. Tukien lisäämisen sijasta hallituksen tulisi toteuttaa toimenpideohjelmansa täysimääräisenä ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijamäärä sekä siten vastaanottotoiminnan asiakasmäärä saataisiin laskuun. 

Hallitus esittää lisäystä muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja maassa lait-tomasti oleskelevien henkilöiden tukemiseen. Perussuomalaiset ei pidä tätä tarkoituksenmukaise-na, vaan katsoo, että maastapoistamisprosessia tulee tehostaa ja käyttää esitetyt määrärahat mui-hin käyttökohteisiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

PÄÄLUOKKA 28 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

70. Valtionhallinnon kehittäminen 

05. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) 

Valinnanvapauden kustannukset muun muassa asiakasseteliin tehtyjen muutosten osalta uhkaavat nousta voimakkaasti. Jotta sote-kustannukset pysyisivät kurissa, on perusteltua, että valinnanvapauden mahdollinen lisääminen perustuu pilottihankkeiden perusteella saatuihin käytännön kokemuksiin sekä tutkittuun tietoon. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus  

PÄÄLUOKKA 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot 

Koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu merkittävästi voimavaroja. Talouden lähdettyä kas-vuun on panostuksia niihin lisättävä. Erityisesti ammattikorkeakoulutus tarvitsee lisäpanostuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

PÄÄLUOKKA 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenneverkko 

77. Väyläverkon kehittäminen 

Väylänpidon rahoituksessa on suuri vaje. Haluamme lisätä tätä varten rahoitusta elinkeinopolitii-kan edistämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,