Arvoisa puhemies! EU-komissaarit ovat kyllä ilolla ottaneet kuvia itärajalla, mutta kun päätösten aika on tullut, on lopputulos ollut valtava pettymys. Pääministeri on lupaillut, että hallitus edistää itäisen Suomen asiaa EU:ssa ja tekee kaikkensa, että tukea saataisiin. Nyt näyttää huolestuttavasti siltä, että hallituksen lupaukset eivät ole toteutuneet. Olemme saaneet ainoastaan laihan lupauksen EU-lainasta. Itäinen Suomi pitäisi turvata siis lainarahalla, mutta rahan lainaaminen on kuin häät ja takaisin maksaminen kuin suruaika, ja suruaikaa itäisessä Suomessa on vietetty usean vuoden ajan. 

Arvoisa puhemies! Varapääministeri Purra, te olette puhunut paljon velasta. Aiotteko te tulevaisuudessakin ratkoa kaikki itäisen Suomen ongelmat velalla nyt, kun Orpon lupaamaa EU-rahaa ei ole saatu?  

Arvoisa herra puhemies! Meidän itäisen Suomen tilanne on kyllä hyvin Euroopan unionissa tiedossa. Tällä hetkellä, kun neuvotellaan tulevasta budjetista, itäisen Suomen tilanne paitsi geopoliittisesta turvallisuusnäkökulmasta myös muuten on meidän kaikissa keskusteluissamme mukana. Uskon, että kaikki hallituksen ministerit omissa neuvostoissaan ja yhteydenpidoissaan kollegoidensa kanssa pitävät itäisen Suomen asioita esillä. Oli sitten kysymys nimenomaan puolustuksellisista tarpeista, siitä, että itäinen Suomi pidetään Suomessa asuttuna, tai mistä tahansa esimerkiksi meidän luonnonvaroihin liittyvistä seikoista, tämä asia kyllä on esillä. 

Mitä sitten tulee tähän velkakysymykseen noin muuten, niin olen hyvin tyytyväinen, että sosiaalidemokraatit kantavat tästä huolta. Onneksi tekin olette mukana tässä velkajarrusovussa, mikä on erittäin tärkeä asia myös siksi, että julkisen talouden vaikeaa tilannetta pystytään kaikkina tulevina vuosina korjaamaan ja tekemään hallituksessa myös sellaisia sopeutustoimia, jotka välttämättä poliittisesti eivät ole helppoja. 

Arvoisa puhemies! Niin, itäinen Suomihan ei ole erillään tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, ja on aivan selvää, että Venäjän hyökkäyssota ja sen taloudelliset seuraukset ovat iskeneet kipeästi itäiseen Suomeen. Valitettavasti näyttää siltä, että hallitus on hylännyt kaiken alueellisen potentiaalin. Suomi jakautuu hyvinvoivaan länteen ja ongelmien kanssa räpiköivään itään. Asuntokauppa on hidasta, työpaikat vähenevät, yritykset kipuilevat konkurssien kanssa ja työttömyys kasvaa.  

Tilanne on heikko koko Suomessa, sitä emme kiellä, mutta itäinen Suomi on poikkeuksellisen ahtaalla. Miten on mahdollista, että edes tässä tilanteessa, jossa me jaamme Euroopan pisimmän ulkorajan Venäjän kanssa, hallitus ei ole onnistunut turvaamaan minkäänlaista EU-tukea itäiseen Suomeen, ainoastaan laina- ja velkarahaa? Piti tulla EU-rahaa, saatiinkin EU-velkaa. Ministeri Purra, pidättekö tätä ihan tavallisena epäonnistumisena vai emämokana?  

Arvoisa puhemies! Jo siinä tulevan rahoituskehyksen pohjaesityksessä on varoja itäisen Suomen osalta, ja aina, joka ikisessä keskustelussa, mitä me käymme Brysselissä, Strasbourgissa kollegoiden kanssa, komissaarien kanssa — viimeksi tällä viikolla, seuraavan kerran ensi viikolla neljä päivää Brysselissä — on Itä-Suomen tilanne esillä. Olen itse vieraillut muun muassa budjettikomissaari Serafinin kanssa itäisessä Suomessa, ja oli kyllä hänelle aika silmiä avaavaa, kun Rajan helikopterilla sinne menimme ja oltiin oltu ehkä vartti ilmassa, kun pilotti totesi, että nyt hän tuntee tämän GPS-häirinnän. Kyllä he ovat tietoisia, ja tämän lisäksi vielä erillispakettia pyritään saamaan sinne budjetin yhteyteen. Voitte olla varma, että taistelemme itäisen Suomen puolesta.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus on kirjannut ohjelmissaan ja puhunut hienosti puheissaan Itä-Suomen merkityksestä ja Itä-Suomen tarpeista. Samaan aikaan kauniiden puheitten taustalla ei tapahdu juuri mitään hyvää — ei konkreettisia päätöksiä, ei tukipaketteja. Mitä hallituksen päätöksillä on tehty, on se, että keskittämispolitiikka on vienyt Itä-Suomesta, Keski-Savosta ja esimerkiksi Varkaudesta tärkeitä palveluita pois: ympärivuorokautisen päivystyksen, useita keskeisiä kansalaispalveluita, sekä henkilöjunaliikennekin on loppumassa vuonna 2030. 

Arvoisa elinkeinoministeri, miten Itä-Suomen potentiaali Suomen kansantaloudelle pystyttäisiin paremmin hyödyntämään, esimerkiksi metsävarat, siihen liittyvä teollisuus, tuulivoimakapasiteetti sekä matkailupotentiaali? Mitä konkreettista hallitus on tällä kaudella vielä valmis tekemään Itä-Suomen ja Itä-Suomen ihmisten puolesta? [Mauri Peltokangas: Tehkää jotain itse!] 

Arvoisa puhemies! Itsekin korostan sitä, että me käydään Euroopan unionin suhteen — siellä valmistetaan tätä kumppanuusohjelmaa — jatkuvasti keskustelua. Itsekin olen yhden komissaarin tavannut toissa päivänä. Itse asiassa ensi viikolla lähden EU:n kilpailukykyneuvostoon, tapaan siellä useammankin komissaarin, mukaan lukien puolustuskomissaarin, mikä liittyy tähän turvallisuustilanteeseen. Me haemme rajainstrumenttia myös tähän, harvaan asuttujen alueiden instrumenttia. 

Yksi semmoinen keskeinen asia, jos minä yhden nostan, missä on paljonkin tehtävää, on esimerkiksi matkailu. Näkisin, että Järvi-Saimaan ja Savonlinnan seudulla on paljon markkinapotentiaalia, mitä pystyttäisiin käyttämään. Itse oikeastaan jatkuvasti kaikissa yhteyksissä tuon tätä potentiaalia esiin, ja se palvelee hyvin. Jos ajatellaan, niin Lapin matkailuhan on nyt ennätyslukemissa, tulee ennätystalvi, mutta jos me saadaan enemmän kausitasoitettua, että esimerkiksi kesämatkailua tulee, niin se palvelisi oikein loistavasti koko Suomen matkailualaa. Tässä yksi esimerkki. 

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Itä-Suomen tilanne ja Itä-Suomen ihmiset ovat rajan kanssa siellä kotiseuduillaan aivan ihmeissään, kun koko vaalikausi on mennyt odottaessa. Kauniita lupauksia meillä on Itä-Suomi-ohjelmaa myöten, ja vaikka mitä on luvattu, niin ikävä kyllä, mitään emme ole saaneet, mutta me uskomme parempaan tulevaisuuteen kuitenkin. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministerin sijainen, ja myös niiltä ministereiltä, ketkä teistä vastaavatkaan näistä rahaneuvotteluista: kun vielä yksi budjettiriihi on teillä edessä, niin tuleeko sinne esimerkiksi itäradalle rahaa? Toivon, että ministerit ottavat vakavasti, koska Saimaan kanavahan meni niin kuin meni, kun sota alkoi ja raja meni kiinni. Pitäkää nyt, hyvät ministerit, esillä sitä, että rakennetaan se Saimaan kanava Suomen puolelle itärajaa pitkin — nykyiseltään kolmen sulun jälkeen, kun mennään rajalle, sitä rajaa pitkin Virolahdelle. Se on hanke, joka varmasti kannattaa. Siihen saa TEN-T-verkosta rahat, 40 prosenttia arvion mukaan, ja jopa ovat rahoittajat luvanneet, että hoitavat sen rahoituksen muualta, jos valtio ei anna sitä. Minkä tautta tällaisia hankkeita ei viedä eteenpäin, koska kysymyksessä on koko Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus, ei sen enempää?  

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin totean sen, että me täällä hallituksessa ajamme koko Suomen asiaa, koko Suomen infran asiaa. Meillä on aivan keskeisenä se, että nykyinen tieverkosto, nykyiset raideyhteydet ovat numero yksi. Tiehankkeita käynnistyy tänä vuonna 760 miljoonan edestä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! Onpa hyvä!] mikä on todella valtava määrä, myös idässä. Meillä on vt 12:ta, meillä on vt 15:tä, meillä on vt 5:tä. Meillä on valtava määrä hankkeita käynnistymässä. [Hannu Hoskonen: Ei ole Itä-Suomessa!] Meillä ei ole tulossa itäradalle rahoja. Meillä on huomattavasti tärkeämpiä hankkeita kuin itärata tai lentorata tällä hetkellä. Se, mikä on kaikkein tärkeintä, on se, mistä keskustelimme maanantaina komissaari Tzitzikostasin kanssa, ja se on meillä sotilaallinen liikkuvuus. Tässä puhutaan varalaskupaikoista, tässä puhutaan niistä teistä ja niistä raiteista, jotka ovat Suomen turvallisuuden ja tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä. Itään satsataan myöskin huomattavasti.  

Herra puhemies! Kyllähän teidän täytyy ymmärtää, että me olemme huolissamme siitä, että kun nyt juuri ollaan käymässä niitä ratkaisevia neuvotteluita siitä koko EU:n rahoituksesta ja tällainen suuri epäonnistuminen on tapahtunut, niin totta kai meillä herää huoli siitä, kuinka tämän koko rahoituksen tässä oikein on käymässä. Kun brexit tuli, saatiin aikaiseksi EU:n tukiapparaatti ja brexitin vaikutus alueille. 

Nyt tässä historiallisessa tilanteessa, jossa Suomi on, itäinen Suomi on kyllä jätetty erittäin vaikeaan tilanteeseen. Pari päivää sitten julkistettiin tällainen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnittainen tilasto, jossa on mitattu esimerkiksi terveyttä, tulotasoa, työttömyyttä ja turvallisuutta, ja heikoimmat kunnat tästä löytyivät nimenomaan itäisestä ja pohjoisesta Suomesta ja Keski-Suomesta. 

Kysyn pääministerin sijaiselta Purralta: miten on mahdollista, että edes tässä tilanteessa, jossa nyt Suomi, itäraja, nimenomaan on, emme ole EU:n pisimmän ulkorajan eteen saaneet EU-rahaa kotiutettua tänne? 

Herra puhemies! Vastasin jo ensimmäisessä vastauksessani tähän, ja muut ministerit täältä sitä jatkoivat. 

Tämä on hieman erikoista kritiikkiä ottaen huomioon, että nimenomaan sosiaalidemokraatit kävivät viime kaudella kuittaamassa elpymispaketin, jossa Suomi on yksinomaan maksajan roolissa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Ai niin!] ja sen sijaan rahat, miljardit, menivät Etelä-Eurooppaan, ja siellä aika hyvin tällä hetkellä pötkötelläänkin eteenpäin, toisin kuin täällä meillä Suomessa. 

Todellakin nämä budjettineuvotteluthan ovat koko ajan käynnissä. Meillä on pohja, jonka kautta etenemme, ja itäisen Suomen tilanne on tässä kaikilla osapuolilla huomioituna. Pyrimme tekemään parhaamme, jotta myös unionissa laajemmin ymmärretään tämä täysin poikkeuksellinen tilanne, joka Suomessa on.  

Arvoisa puhemies! Samalla olisin todennut, että nämä päätökset tehdään suunnilleen vuoden päästä tähän uuteen rahoituskehykseen liittyen, ja pidetään Itä-Suomen lippu aivan varmasti korkealla. Juuri tämäntyyppistä brexit-välinettä ollaan nyt siinä neuvottelemassa, se on täysin varmaa. Kun itse pohdin omistajaohjausministerinä, niin nyt Sokliin laitettiin rahaa, on Kotkan akkutehdas, pidetään huolta lentoyhteyksistä. 

Koko Suomi on tärkeä. Koko Suomi on Shanghain yhden kaupunginosan kokoinen, 5,6 miljoonaa ihmistä. Ei meillä ole varaa täällä jakaa ihmisiä länteen ja itään, vaan me ollaan samaa porukkaa. Muun muassa Kokkolan satamasta katosi 30—40 prosenttia liikevaihdosta, kun Venäjän raja meni kiinni transitliikenteeltä. Ollaan nyt samassa veneessä kaikki. 

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että EU:n edunvalvonta meni hallitukselta mönkään, niin toden totta myös Itä-Suomen ohjelman edistäminen on mennyt teiltä mönkään. Harri Broman on ollut Itä-Suomen erityislähettiläänä viemässä asioita eteenpäin siellä valtioneuvostossa, ja siellä on muun muassa keskustan aikaisemmin esittämä erityistalousalue Itä-Suomeen, ja EK:kin on tämän esittänyt. Nyt haluaisinkin kysyä: miten on, varapääministeri Purra, eteneekö erityistalousalue nyt puolivälin kevään riihessä, vai jääkö sekin vain kauniiksi sanoiksi teidän hallitukseltanne? 

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus tekee yrittäjyyden ja työllisyyden eteen rakenteellisia toimia ja uudistuksia koko Suomen tasolla. Meillä on itäisen Suomen ohjelma, jossa hahmotellaan erilaisia lähestymistapoja tähän. Meillä ei ole erityistalousalueeseen tällä hetkellä suunnitteilla suurempia toimenpiteitä. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Me pyrimme tekemään sekä veronalennuksia että kasvutoimia, useita sellaisia uudistuksia, jotka hyödyttävät koko maata. Vastaavasti keskusta viime kaudella tosiaan toi tätä erityistalousalueasiaa jo esille, mutta hallituksessa te ette kuitenkaan sitä saaneet myöskään edistettyä. 

Vastaavasti olen ymmärtänyt, että täällä pohjaratkaisuissa esimerkiksi Kainuu on nostettu mukaan tähän veromallin kohteeksi. Tällä hetkellä Kainuussahan menee talouden suhteen varsin hyvin. Siellä on hyviä investointeja ja uusia hankkeita käynnissä. 

Tässä hallituksessa tehdään erityisesti koko Suomen eteen näitä toimia, ja samaan aikaan huomioimme, kuten kyselytunnilla on tuotu esille, Itä-Suomen erityisen tilanteen. 

Arvoisa puhemies! Oikeastaan nämä ministereiden vastaukset kertoivat sen, että te ette ole ymmärtäneet Itä-Suomen tilannetta. On hyvä, totta kai, että mietitään koko Suomen kehittämistä, mutta kyllä Itä-Suomi on kohdannut nyt iskun sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäyssota alkoi ja rajat ovat olleet kiinni, ja jo aiemminkin Itä-Suomen bruttokansantuote on ollut alempi kuin esimerkiksi Länsi-Suomen. Sen takia Itä-Suomeen tarvitaan nyt erityisiä toimenpiteitä. Se on koko maan etu, että Itä-Suomen elinvoimaa kehitetään. 

No, nyt me kuulimme, että hallituksen, joka on laskenut sen varaan, että EU:sta saadaan erityistukea Itä-Suomen kehittämiseen, tavoitteessa ei olla onnistuttu, mutta sen sijaan te olette onnistuneet siirtämään Itä-Suomeen jo osoitettuja EU:n aluekehitysrahoja muualle Suomeen, vaikka niitä entistä kipeämmin tarvittaisiin siellä. Ja nyt kuulimme, että teillä ei ole halua tarttua tähän erityistalousaluekysymykseenkään, vaikka se olisi tärkeää. Ettekö te ymmärrä, että nyt erityisesti meidän täytyy panostaa [Puhemies koputtaa] Itä-Suomen elinvoimaan kaikin mahdollisin tavoin? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy tähän yleiseen tilanteeseen todeta, että meillä on aika paljon positiivisia uutisia, jos ajattelee vaikka teknologiateollisuuden tilauskantoja, tai nyt Helsingin Sanomat maanantaina julkaisi, että kuluttajien ostovoima on parantunut huomattavasti yli odotuksen. Tässä on aika paljon positiivisia uutisia.  

Itä-Suomen osalta tilanne on vaikea, jos ajattelee maanlaajuisesti. Tosin siellä on melkoisia valopilkkuja. Me haetaan EU-vaikuttamista. Tämä budjettineuvotteluhan on käynnissä, tämä niin kutsuttu kumppanuusohjelma. Näistä erityisistä alueista tällaisia ei ole ollut Suomessa aikaisemmin, ja niissä täytyy tietysti arvioida myös erilaiset tällaiset kokeilulainsäädännölliset asiat, niin että se ei ole ihan helppoa.  

Itse tarkastelisin myös sitä, että kun EU:n kautta tulee erilaista aloitetta — sanotaan nyt alueellista — liittyen rajaturvallisuuteen, niin olisiko se tavallaan yksi semmoinen hyvä kanava, mihin voisi ehkä ajaa tätä kokeilunäkökulmaa. Ajattelen siinä, että meidän pitää aika tarkasti se kokeilun suunnittelu myös suunnitella. Se ei ole ihan niin helppo juttu kuin pelkästään se alueiden speksaaminen.  

Arvoisa puhemies! Suomen liityttyä Natoon itäisen Suomen strateginen merkitys on kasvanut pysyvästi. Nato-raja kulkee nyt itäisessä Suomessa alueen etulinjassa koko liittokunnan näkökulmasta. Turvallisuus ei ole pelkästään sotilaallista suorituskykyä. Maanpuolustustahto rakentuu siitä, että ihmisellä on jotain, mitä puolustaa — työtä, yrityksiä, palveluita — ja uskoa tulevaisuuteen. Jos itäisen Suomen elinvoima heikkenee, heikkenevät samalla myös henkinen kriisinkestävyys ja kokonaisturvallisuus. Kysyn puolustusministeri Häkkäseltä: mikä vaikutus teidän mielestänne on itäisen Suomen elinvoimalla, saavutettavuudella ja Nato-rajan alueen asuttuna pysymisellä Suomen turvallisuudelle ja maanpuolustustahdolle pitkällä aikavälillä?  

Arvoisa puhemies! Totta kai elinvoima on merkityksellinen asia, mutta toivon, että tässä salissa kukaan ei anna sellaista viestiä, että maanpuolustustahto riippuu aina kulloisestakin talouden tilanteesta. Se on äärimmäisen tärkeätä. [Eduskunnasta: Hyvä vastaus!] Vaikka tulisi talousromahdus, niin silti tämä maanpuolustustahto ei tule siihen romahtamaan. Tämä maa on puolustamisen arvoinen riippumatta meidän bkt:n tasosta tai etenemisestä. [Sari Sarkomaa: Hyvä vastaus!] 

Mitä tulee sitten varsinaisesti tähän Itä-Suomen kehittämiseen, niin se on vuosikymmenten haaste, minkä kaikki, ketkä ovat Itä-Suomesta edustettuina täällä, kuten itse, tietävät — olemme olleet mukana useissa Itä-Suomen elinvoimahankkeissa. Se syntyy yrittäjyydestä, hyvistä yhteyksistä, koulutusjärjestelmästä, tulevaisuudenuskosta. Koulutusjärjestelmä on yksi keskeinen, johon on panostettu. Liikenneyhteyksiin on panostettu — voi karkeasti laskea — varmaan 400—500 miljoonaa. Yrittäjyyden edellytykset, vaikka metsäteollisuus, ovat vientinäkymiä, tervehenkistä metsäpolitiikkaa, yrittäjyysmyönteistä politiikkaa, joita kaikkia on edistetty, mutta siltikään se ei ole helppo rasti. 

Arvoisa puhemies! Itä-Suomen asia on todella tärkeä, ja on hienoa, että me siitä keskustelemme tässä salissa. 

Se, mikä minua hieman ihmetyttää, on se, että välillä, kun me puhumme Venäjän sodan vaikutuksista Suomeen ja itäiseen Suomeen, oppositio sanoo, että sillä ei ole merkitystä, että suhdanne on kaikille sama Euroopassa. Vuodenvaihteessa komissio ja OECD sanoivat, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat kaikista suurimmat Suomelle, siis kaikista suurimmat, ja me kärsimme kaikista eniten siitä suhdanteesta, mutta välillä tätä ei suostuta myöntämään, ja välillä se taas suostutaan myöntämään. 

No, nyt sitten tästä EU-vaikuttamisesta. Me elämme rahoituskautta, joka on vuosille 2021—27, ja uutta neuvotellaan, ja voin vakuuttaa, että se on meidän kärkitavoite. Se on Orpon hallituksen kärkitavoite EU-vaikuttamisesta. Pöydällä on ollut [Vasemmalta: Kysymys!] jopa 1,6 miljardin euron paketti nimenomaisesti itäiselle Suomelle ja itärajalle. 

Ministeri Strand: voisitko vielä kerran aukaista, mitä EU-rahoituskautta me elämme tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] ja miten me vaikutamme tulevaan rahoituskauteen? 

Arvoisa puhemies! Nyt neuvottelemme siitä seuraavasta, eli vuodesta 28 eteenpäin, ja siitä päätökset tehdään suurella todennäköisyydellä vuoden päästä. 

Suomessa EU-vaikuttamisessa on kolme päätavoitetta: ne ovat kilpailukyvyn vahvistaminen, kokonaisturvallisuuden vahvistaminen, puhtaan siirtymän ja biotalouden edistäminen. Kaikkien näiden sisällä on myös valtavia mahdollisuuksia Suomelle ja etenkin itäiselle Suomelle. Elikkä jos miettii yrittäjyyttä, niitä firmoja, mitä meillä on, tutkimuskehitystä, niin tätä Horizon-rahoitusta ollaan tuplaamassa, mistä Suomen saanto on tosi hyvä. Kun euro laitetaan horisonttiin, saadaan 1,70 euroa takaisin, kun euro menee koheesioon: 23 senttiä. Sen takia ei myöskään kannata kaikkea kierrättää. [Anne Kalmarin välihuuto] — Siis koheesiorahoituksella on tehty myös paljon hyvää Suomessa, mutta me ei voida sen varaan laskea muun muassa näitä kaikkia Eastern Flankin ongelmia tai haasteita, vaan tästä täytyy olla pelisilmää, ja vuoden päästä nähdään tulokset. 

Arvoisa puhemies! Itä-Suomesta puhutaan kauniisti, kun siitä täällä kysytään, mutta käytännön toimien tasolla se unohdetaan täysin. Pitkien välimatkojen Itä-Suomessa sairastetaan eniten, ja siellä on ikääntyvin väestö koko Suomessa. Hallitus on ohjannut rahoitusta yksityisille terveysjäteille ja siellä yli 65-vuotiaiden hoitoonpääsyyn, ja samaan aikaan on laitettu harvaan asutuilta alueilta päivystyksiä kiinni. Suuren kaupungin keskustassa yksityiselle vastaanotolle voi päästä, mutta tilanne on täysin toinen Itä-Suomessa, jossa yksityisiä terveyspalveluita ei ole paikoitellen olemassakaan. Kysynkin ministeri Ikoselta: miten näette hoitoonpääsyn realistiset mahdollisuudet Itä-Suomessa hallituksen sote-leikkausten ja pörriäisten rahoittamisen jälkeen, siis tällä alueella, jossa todellinen tarve tasa-arvoiselle ja saavutettavalle hoidolle on suuri? [Aki Lindén: Erittäin hyvä kysymys!] 

Arvoisa puhemies! Jos me katsomme ensin hyvinvointialueitten rahoitusta, niin se on kasvanut koko Suomen tasolla ja se on kasvanut myöskin jokaisella hyvinvointialueella. Sellainen tekijä, jolla me pidämme huolta tästä eri puolilla Suomea olevasta rahoituksesta, on tämä tarveperusteinen rahoitus. Esimerkiksi sen merkitys näkyy juuri itäisessä Suomessa. Siellä palvelutarve on monessa tapauksessa korkeampi. Eli tämä ihan tiiviisti.  

Sitten toisena puolena, mikä liittyy enemmän ehkä tähän ministeri Grahn-Laasosen puoleen, on tämä yli 65-vuotiaitten kokeilu. Siinähän meillä on erittäin tärkeä merkitys sillä, että tarjoamme näitä valinnanmahdollisuuksia, ja tämä myöskin luo sitä yritystoimintaa sinne, luo sitä kysyntää, jota kautta yrityksiä tulee toimimaan sinne alueille.  

Eli eri keinoilla pyrimme edistämään sitä, että palveluita on kaikkialla Suomessa saatavilla. [Aki Lindénin välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Näin itähelsinkiläisenä ja isänmaallisena ihmisenä ajattelen, että kyllä tämä itäisen Suomen asia on koko Suomen asia. On erittäin tärkeää, että itäisessä Suomessa on elinvoimaa ja turvallisuutta, mutta se vaatii myös konkreettisia toimia, ei vain odottelua ja juhlapuheita. Nyt tarvittaisiin koulutukseen tukea ja vihreään siirtymään investointeja myöskin itäiseen Suomeen. Rajan sulkeutuminen ja kaupan loppuminen ovat tarkoittaneet, että monelta yrittäjältä on lähtenyt työ kokonaan. 

Toden totta, kun Iso-Britannia aikanaan erosi Euroopan unionista, kyllä Euroopan unionissa silloin laadittiin laaja paketti näiden kaupan seurausten kärsijöiden tueksi. No, mitä tapahtuu nyt, kun itäinen Suomi kärsii? Toivoisin, että hallituksessa olisi ymmärrystä vaatia samanlaista tukipakettia myöskin itäisen Suomen tueksi. Mitä sanoo valtiovarainministeri Purra tälle ehdotukselle? 

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo totesin, niin kyllä, Itä-Suomen tilanne EU-tasolla käytävissä neuvotteluissa on koko hallituksen ehdoton prioriteetti, ja se liittyy turvallisuuteen, geopolitiikassa tapahtuneisiin muutoksiin, pitkän rajan aiheuttamiin seurauksiin ja niin edelleen. 

Kun samaan aikaan edustaja mainitsi puhtaan siirtymän, niin huomautan meidän investointikannustimista ja hyvityksistä ja erillisestä tukiohjelmasta, joista Itä-Suomi hyötyy. Me olemme lisänneet opiskelupaikkoja koko maan tasolla niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa, mistä Itä-Suomi hyötyy. Me olemme pääomittamassa Fingridiä lisää, me olemme nostaneet valtion omistusta — Itä-Suomi hyötyy. Liikenneinfrassa, joka täällä tuli jo mainittua, korjausvelan purkamisesta Itä-Suomi hyötyy. Saavutettavuus ja maakuntalennot — Itä-Suomi hyötyy. Tki-panostukset, suurteholaskennan parantaminen — Itä-Suomi hyötyy. GTK Mintec Outokummussa — Itä-Suomi-hyötyy, matkailuun ja yrittämiseen panostaminen ja niin edelleen. 

Väite siitä, että hallitus on unohtanut Itä-Suomen, on aika kohtuuton, edustaja Heinäluoma. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Itä-Suomen lisäksi kannattaa muistaa nimenomaan Itä-Suomen sisällä rajamaakunnat. Esimerkiksi Pohjois‑ ja Etelä-Karjala ovat kärsineet tästä Ukrainan sodasta, Venäjän käymästä hyökkäyssodasta, kaikkein eniten. Tähän liittyen Ottawan miinakieltosopimuksen lisäksi Suomessa on tehty muitakin puolustukseen liittyneitä päätöksiä, jotka ovat olleet enemmän kuin huonoja. Pohjois-Karjalassa lakkautettiin Pohjois-Karjalan prikaati vuonna 2013. Demarit olivat silloin hallituksessa [Välihuutoja] — joten se siitä turvallisuudesta, edustaja Heinäluoma.  

Ukrainan sota on nyt osoittanut, kuinka isossa roolissa droonit ovat nykyaikaisessa sodankäynnissä. Tähän kohtaan Räjähdekeskuksen tapainen drooniosaamiskeskus olisi varmaankin perusteltu. Olisin halunnut kysyä, arvoisa herra puolustusministeri, näettekö tällaisen drooniosaamiskeskuksen edistämisen arvoisena asiana. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän puolustusta kehitetään koko Suomessa. Se käsittää tietysti meidän olemassa olevia varuskuntaverkostoja ja kaikkia erilaisia tukeutumisjärjestelyjä, myös liittolaisten toimintoja ja kumppanimaiden toimintoja ja erityisen paljon myös puolustusteollisuuteen liittyviä kohteita, joita me kehitetään tällä hetkellä. Näitä kaikkia koitetaan tällä hetkellä kehittää jo olemassa olevan varuskuntaverkoston ympärillä, sen, joka on tehty. Tällä hetkellä Puolustusvoimat ei ole erityisesti pitänyt perusteltuna laajentaa tätä varuskuntainfraa ja ‑verkostoa. Tulevaisuudessa, kun neljän viiden vuoden päästä budjetit alkavat nousemaan, siinä vaiheessa voidaan arvioida, mikä on sen jälkeen liikkumavara. Tällä hetkellä puolustuksen näkökulmasta ei nähdä perusteita tälle infran merkittävälle laajentamiselle joillekin uusille alueille, mutta droonikehittämistä tehdään tällä hetkellä hyvin laajasti. Kaikissa maakunnissa on myös merkittäviä puolustusteollisuusyrityksiä, joita me kannustetaan tiiviiseen yhteistyöhön myös puolustushallinnon kanssa. Sillä on [Puhemies koputtaa] myös merkittävät työllisyysvaikutukset, ja näitä löytyy koko Suomesta.  

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on todella omassa ohjelmassaan ja juhlapuheissaan luvannut huolehtia koko Suomen elinvoimasta, mutta valitettavasti näyttää, että nämä Itä-Suomelle annetut lupaukset tullaan yksi kerrallaan pettämään. Tänään ilmeisesti saatiin tähän listaan yksi lisää, kun kysyttiin näistä erityistalousalueista. Todellakin, Itä-Suomen lähettiläs Harri Bromanin, jonka hallitus on itse nimittänyt, kärkitavoitteena oli tämä erityistalousalue. Ainakin valtiovarainministerin puheesta sai sellaisen kuvan, että näitä erityistalousalueita ei tule, ja se on kyllä valitettavasti iso pettymys itäiselle Suomelle. 

Ministeri nosti äsken myöskin nämä yhteydet. Ne ovat tärkeitä, ja tiedetään, että Itä-Suomessa pelkästään puhelin- ja nettiyhteyksissä on suuria ongelmia, vaikka tämä on myöskin hallituksen toimesta kiistetty, puhumattakaan tästä tiestön kunnosta. 

Elinkeinoministeri, nostitte tämän matkailun esille. Se on tärkeä asia. Mielelläni kuulisin, mitä olette matkailun eteen Itä-Suomessa tekemässä. Myöskin nämä rahoitusongelmat ja vakuusongelmat ovat Itä-Suomessa polttavia. Mitä hallitus aikoo tehdä näiden ratkaisemiseksi? [Antti Kurvinen: Nyt tuli faktaa, tosiasioita!] 

Arvoisa puhemies! Tästä erityistalousaluekokeilusta haluaisin sen sanoa, että yksi vaihtoehto, mitä siinä kannattaa tosissaan tutkia, on se, jos sen saisi kumppanuusohjelman kautta sinne sisään, koska EU:lla on myös intresseissä tehdä vähän vastaavia alueellisia esityksiä, ja tätä itse mietin. 

Matkailu on tosi tärkeää, ja siinähän Lapin matkailu on hyvä esimerkki. Se, mitä siellä on onnistuttu tekemään oikein, on pitkällä aikavälillä tällainen yhtenäinen ajattelu. Yritykset toimivat hyvin yhteen maakuntien kanssa. Me tarvitaan samanlaista ajattelua sinne itäiseen Suomeen, ja olen tästä käynyt siis ihan keskeisimpien yritysten kanssa, myös ulkomaalaisten, esimerkiksi ihan lentoyhtiöidenkin kanssa keskustelua, millä voisi saada matkailuvirtaa sinne. Näkisin, että siinä on kovinkin iso potentiaali, sanotaan, vaikka luontomatkailu tai kulttuurimatkailu ja niin edespäin. Ajattelen, että tässä on paljon potentiaalia, ja se myös tasoittaa tätä matkailun kausivaihtelua siten, että matkailu on ja pysyy kestävänä koko Suomessa.  

Kiitos, puhemies! Tilanne Tynkkysten kotiseudulla ja muualla Itä-Suomessa on todella tukala, ja ratkaisuja tarvitaan nyt pikaisesti. Itä-Suomen tilanteen helpottamiseksi on tehty monia aika kiinnostavia ehdotuksia, joita monia tässä keskustelussa on edellä sivuttu. Yksi tällaisista ehdotuksista on tämä niin sanottu vihreä vallihauta eli ajatus siitä, että ennallistamalla soita ja metsiä itärajan tuntumassa voidaan vahvistaa estevaikutusta itäistä hyökkääjää vastaan, [Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa! Mitä hyötyä siitä olisi?] luoda työpaikkoja ja myös samalla saada luontohyötyjä. Toinen esitys, joka Itä-Suomen toimijoilta on tullut, on toistuva toive siitä [Hannu Hoskonen pyytää vastauspuheenvuoroa] — edustaja Hoskonen, jos saan kuitenkin pitää tämän puheenvuoron tässä ensin — että ratkaistaisiin Itä-Suomessa Puolustusvoimien tutkaeste, mikä voisi mahdollistaa miljardien eurojen tuulivoimainvestoinnit Itä-Suomen maakuntiin rajan tuntumaan ja sitten samalla tuottaa myös puhdasta, vihreää sähköä. [Puhemies koputtaa] Miten hallituksessa suhtaudutte näihin ehdotuksiin?  

Arvoisa puhemies! Ensin tästä luonnonesteiden hyödyntämisestä puolustuksen järjestelyissä. Tällä hetkellä siis olemme käynnistäneet puolustusministeriön aloitteesta yhteistoiminnassa ympäristöministeriön kanssa arvioinnin luonnon ennallistamisesta, jossa arvioidaan myös, minkälaisia tiettyjä maastohyödyntämiskysymyksiä siinä voi tulla eteen. Tämä pitää pitää oikeissa mittasuhteissa. Kautta historian ja myös Ukrainassa on aina eri tavalla hyödynnetty maastoa ja luonnonolosuhteita. Nyt katsotaan, onko siitä saatavissa joku taloudellinen, järjellinen yhteensovittaminen, mutta tämä on joka tapauksessa hyvin pienimuotoinen kysymys.  

Mitä tulee tuulivoimaan, joka on tietysti ainakin tälleen itäsuomalaisen ministerin näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys, me ollaan tällä vaalikaudella tehty nyt ensimmäistä kertaa ihan konkreettinen ratkaisuesitys, jolla sen voisi ratkaista. Viime vaalikaudella sellaista ei tehty. Nyt sitten on tehty yrityksille mahdolliseksi se, että me voidaan tehdä kompensaatioaluemalli, ja on käyty keskustelua yritysten kanssa ja alueiden ja maakuntaliittojen kanssa, [Puhemies koputtaa] mutta yrityksillä ei ole tällä hetkellä kiinnostusta, koska sähkön hinta on pysynyt [Puhemies koputtaa] keskimäärin liian matalalla. Me yritetään edelleen saada ratkaisua siihen aikaiseksi.  

Arvoisa puhemies! Vaikka muuttunut turvallisuusympäristö haastaa koko Suomea, niin Itä-Suomi tosiaan kärsii nyt eniten. Rajasulku on vaikuttanut elinkeinoelämään investointien puutteena, väestön vähenemisenä sekä peruspalveluiden heikkenemisenä. Myös tulevaisuudenusko on romahtanut, ja useat nuoret muuttavat muualle koulutuksen ja työpaikkojen toivossa. 

Hyvä hallitus, on koko Suomen etu, että myös itäraja saadaan pidettyä tulevaisuudessakin asuttuna. Kun rahoitusta ei ole nyt EU:sta löytynyt Itä-Suomen avuksi, miten reagoitte hallituksessa tilanteeseen niin, että myös erityisesti nämä muualle muuttavat nuoret voisivat uskoa siellä kotiseudullaan tulevaisuuteensa?  

Puhemies! Siis EU:n budjettineuvottelut ovat käynnissä, ja tämä agenda on vahvasti esillä meillä oikeastaan joka viikko. Ensi viikolla menen sinne kahteen neuvostoon ja jatkan samaa agendaa, ja seuraava rahoituskausi on vuodesta 28 eteenpäin. Siinä on tarkoitus nimenomaan tälle raja-alueelle — on kyse sitten rajaturvallisuudesta, puolustuksesta, kaksikäytöstä tai alueiden elinvoimasta — saada rahoitusta ja ylläpidettyä elinvoimaa. Kaikkea ei tietenkään tapahdu tuki-instrumenttien myötä, ja sen takia meidän on tärkeää saada koko maan elinvoima kasvuun. Meille on aika hienoja uutisia hiljattain tullut myös kaupan alalta, vientiteollisuudelta, eri aloilta, kotitalouksien ostovoimasta, ja ajattelen, että itäinen Suomi seuraa sitä. 

Mutta sitten me tarvitaan näitä tiettyjä täsmätoimia, sanotaan vaikka investointeihin. Me katsotaan meidän investointeja, konkreettisesti pyritään ohjaamaan ja myötävaikuttamaan siihen, että me saadaan konkretisoitua niitä Itä-Suomen alueelle, eri teollisuudenaloillekin. 

Arvoisa puhemies! Kyllähän se näyttää siltä, että tällä hallituksen politiikalla itäisestä Suomesta on ihan aidosti tulossa se vihreä vallihauta, koska toivottomuus on ihan käsin kosketeltavaa. Niin se on meillä Lapissakin, jossa muuten menee hyvin, mutta itäinen Lappi on se, missä sitä toivottomuutta on. Kyllä voi sanoa, että hallitus on sitä vauhdittanut: Viimeisiä vuodeosastoja ollaan sulkemassa. Lukioihin ei enää voi ottaa ulkomaisia opiskelijoita, ne ollaan sulkemassa. Aluekehitysrahoja on viety, ja tuulivoimaakaan ei saa rakentaa. 

Minä kysyisin teiltä, ministeri Purra: nyt kun teillä on tilaisuus, niin minkälaista toivoa te pystyisitte sinne itäiseen Suomeen antamaan ihan konkreettisesti? 

Arvoisa puhemies! En pysty aivan hahmottamaan tätä toivottomuutta, joka on käsin kosketeltavaa, mihin te viittaatte. Erityisesti toivottomuus on käsin kosketeltavaa täällä kyselytunneilla, koska oppositio haluaa aina vain huomauttaa näistä ikävistä asioista ja haasteista, joita tässä maassa on. [Antti Kurvisen välihuuto] 

Itse kierrän paljon ympäri Suomea, ja kyllä minä sanoisin, että esimerkiksi monin osin Suomea yritysten näkymissä on tällä hetkellä eteenpäin enemmän valoa kuin on ollut useampaan vuoteen. Tämä tietenkin näkyy erilaisissa selvityksissä ja barometreissäkin. Täällä hallituksessa pyritään tietenkin paitsi korjaamaan ongelmia myös katsomaan eteenpäin ja havainnoimaan niitä asioita, jotka ovat menossa oikeaan suuntaan. Esimerkiksi meidän vientisektorilla, erityisesti teknologiateollisuuden puolella, näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä. Vastaavasti aika vasta olin siellä Lapissakin kiertämässä, ja kyllä siellä suhtauduttiin asioihin huomattavasti valoisammin kuin tästä edustaja Riipin puheenvuorosta saattoi päätellä. [Puhemies: Kiitoksia!]  

Mitä tulee sitten tähän unioniasiaan, niin vielä huomautan, [Puhemies koputtaa] että juuri hetki sitten komissio on julkaissut tiedotteen, [Puhemies koputtaa] jossa kerrotaan itäiseen Suomeen kohdistetuista toimenpiteistä. [Välihuutoja — Eduskunnasta: Hienoa!] 

Arvoisa puhemies! Olen elänyt Itä-Suomessa 70 vuotta, ja tämänhetkinen tilanne Itä-Suomessa on täysin erilainen kuin mitä se näitten vuosikymmenten aikana on ollut. Suomelle, Pohjoismaille ja Euroopalle itärajan pysyminen paikallaan on elinehto. Itä-Suomi on pystyttävä pitämään asuttuna, arvoisat ministerit. Nyt hyvinvointialueet säästävät ja leikkaavat — valtio on siihen heitä ohjannut — valtio leikkaa esimerkiksi koulutuksesta, kunnat leikkaavat omassa ahdingossaan. Arvoisa ministeri Purra: ymmärrättekö te, mihin se johtaa, että näin monelta taholta leikataan ja erityisesti Itä-Suomesta? 

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee hyvinvointialueisiin, niin tosiaan viime kauden uudistuksella 21 aluetta ja Helsinki — jo silloin saatettiin jostain päin salia päätellä, että alueiden suuri määrä tulee aiheuttamaan eriytymistä, koska jo lähtökohta oli eriytynyt. [Niina Malm: Korjatkaa mallia!] On aivan eri tilanne esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla, jossa väestö on suhteellisen nuorta, toisaalta on paljon ulkomaalaisväestöä ja monilla ihmisillä on yksityiset vakuutukset, verrattuna sitten johonkin harvaan asuttuun alueeseen, jossa väestön ikä on paljon korkeampi, josta nuoria ihmisiä muuttaa pois, jossa sairastavuus on korkeampaa. Tämä tulee näkymään eriytymisenä, ja juuri näin on tapahtunut. 

Mitä tulee hyvinvointialueiden rahoitukseen kokonaisuudessaan, niin tämä hallitus on lisännyt kaudellaan yli neljä miljardia euroa hyvinvointialueiden rahoitusta. [Ben Zyskowicz: Ei uskoisi, kun kuuntelee oppositiota!] Tämä kokonaisuus lähentelee kolmasosaa budjetista. Samaan aikaan me olemme tekemässä merkittäviä sopeutustoimia, jotka tulevat julkisen talouden tilanteen vuoksi jatkumaan myös tulevilla hallituskausilla, [Puhemies koputtaa] niin on hyvä ymmärtää tämä kokonaisuus ja tämä mittakaava. 

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Purra, te totesitte, että toivottomuutta on täällä kyselytunnilla, ei itäisessä Suomessa. Nyt on kyllä sellainen tilanne, että miljoona euroa per päivä ollaan Etelä-Karjalassa menetetty Venäjän hyökkäyssodan takia. Siellä ministeriaitiossa on saatu veronkevennykset, ei varmasti ole hätää siellä eikä toivottomuutta. 

Toisaalta tästä keskustelusta jää kyllä hiukan sekava olo, kun yhdelle ministerille, Häkkäselle, yhteydet ovat tärkeitä, mutta ministeri Ranne taas huomauttaa, että huomattavasti tärkeämpiä hankkeita on muualla Suomessa. Tämä kertoo kyllä siitä, miltä tämä keskustelu kuulostaakin. Hallituskautta on vuosi jäljellä, ja viimeinen kehysriihi lähestyy. Itä-Suomessa on jo vuosia, siis vuosia, odotettu tukea, että rajojemme sisäpuolelle saataisiin arki ja turvallisuus turvattua. Ministeri Purra: onko tänä keväänä vihdoin itäisen Suomen vuoro, vai jatkuuko tämä selfieiden ottaminen raja-aidalla [Puhemies koputtaa] ja lainan hankkiminen? 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Malm, tuo teidän esittämänne luku oli kyllä erittäin suuri ja kertoo siitä, miten vaikea tilanne siellä on. 

Kuten edustaja Partanen tässä aiemmin ihmetteli, niin minunkin täytyy ihmetellä, miten tämä kokonaisuus — jonka suurin ajuri on nimenomaan se pitkä rajamme, Venäjän sotatoimet Ukrainassa, suljettu raja, kaupan esteet, jotka olemme tietenkin halunneet sinne rakentaa — voi vaikuttaa vain Itä-Suomeen mutta ei koko Suomen tasolla, koska tämä sama tosiasia, se, miten merkittävä taloudellinen taakka ja painolasti tämä tilanne Suomelle on, aina teiltä unohtuu silloin, kun puhutaan koko Suomen taloudesta. Yksi merkittävin syy sille, että me olemme taapertaneet tässä viime vuodet ja meidän talouskasvu ei ole käynnistynyt hallituksen hyvistä toimista huolimatta, liittyy nimenomaan siihen tilanteeseen, jonka te tässä yhteydessä tunnistatte. [Eduskunnasta: Jarruketju!] Hallitus korjaa koko Suomen asioita. Teemme toimia, teemme kaikki hartiavoimin toimia Itä-Suomen eteen, ja toivottavasti me tästä pääsemme eteenpäin ja saamme parempia, vauraampia, turvallisempia aikoja Suomeen.