Arvoisa puhemies! Suomessa tarvitaan kansainvälisiä opiskelijoita, eivätkä lukukausimaksut tuo heitä tänne. Orpon hallituksen esitys lukuvuosimaksujen korottamisesta täyskatteellisiksi on ristiriidassa sen kansallisen tavoitteen kanssa, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä kolminkertaistuisi ja 75 prosenttia heistä myös työllistyisi Suomeen.
Kannatettava asia hallituksen esityksessä on se, että tilapäistä suojelua saavat eivät jatkossa enää ole lukukausimaksuvelvollisia.
Lukuvuosimaksujen täyskatteellistamisesta johtuva lukukausimaksujen korotus johtaa mitä todennäköisimmin tänne hakeutuvien opiskelijoiden lukumäärän vähenemiseen. Esimerkiksi Ruotsi otti käyttöön sekä lukukausimaksut että hakijamaksut EU‑ ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille vuonna 2011. Syksyllä 11 hakijoiden määrä laski edellisvuoteen nähden noin 60 prosenttia ja oli laskussa vielä seuraavan kahden vuoden ajan. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on sittemmin kasvanut asteittain ja palautunut kymmenen vuoden päästä vuonna 21—22 suurin piirtein sinne vuosien 2010 ja 2011 lukemiin. On kuitenkin vaikeaa arvioida, miten lopulta Suomessa tulisi käymään, mutta laskusuunta on aika selvä.
Lukuvuosimaksujen täyskatteellistamisen vastinparina Orpon hallitusohjelman mukaan toimii korkeakoulujen valtionrahoituksen leikkaaminen. Kyseessä on siis koulutusleikkaus, kun korkeakoulujen valtionrahoitus vähenee.
Lukukausimaksujen korottaminen johtaa siihen, että Suomi menettää motivoituneita ja osaavia opiskelijoita. Sen vuoksi lukukausimaksujen nostamisen sijaan tuemme maksutonta koulutusta ja tässä kohtaa siis vasemmistoliiton esitystä. Näin Suomi onnistuu jatkossakin pysymään kansainvälisille opiskelijoille houkuttelevana vaihtoehtona opiskelupaikkaa valittaessa eikä opiskelijoiden välillä olisi taloudellista erottelua.
Opiskelijajärjestöt ovat myös ehdottaneet, että jos lukukausimaksut nousevat täyskatteellisiksi, tulisi niihin kehittää lainahyvitystä vastaava kannustava korvausmenettely. Myös korkeakoulujen mahdollisuuksia myöntää stipendejä ja maksukompensaatioita pitäisi vahvistaa, jos maksut nousevat.
Arvoisa puhemies! Hakemusmaksun palauttamista on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta pidetty toivottavana. Hakemusmaksun suuruus on määritelty maltilliseksi, ja sen on arvioitu vähentävän perusteettomia hakemuksia ja sen kautta korkeakoulujen hallinnollista työmäärää. Erityisesti maksuttomuus saattaisi lisätä hakemusten määrää, ja siksi hakemusmaksu olisi meistä mahdollinen tukemaan sujuvaa hakemusten käsittelyä, jos tämä muu maksuttomuus etenisi.
Esityksen mukaan Opetushallitus keräisi nämä hakemusmaksut ja niiden tuotto käytetään järjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Tähänkin opiskelijajärjestöt ovat nostaneet esiin sitä vaihtoehtoa, miten hakemusmaksu sitten voitaisiin jälkikäteen hyvittää opiskelemaan tulleille.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää ajatuksen siitä, että lukuvuosimaksuja yritetään kiertää hakemalla eriperusteista oleskelulupaa, yleensä siis työperusteista. Hallituksen esityksen mukaan opiskelija säilyisi lukuvuosimaksuvelvollisena, vaikka hänen oleskelulupansa perusteet muuttuisivat elämäntilanteen muutosten myötä. Lukujen perusteella kyseessä on kuitenkin hyvin marginaalinen ilmiö. Vuonna 22 halukkuutensa vaihtaa opiskelijan oleskelulupaa työntekijän oleskelulupaan hakemalla kyseistä lupaa osoitti 171 opiskelijaa, ja vuonna 2019 myöntöjä oli 17 kappaletta ja vuonna 22 oli 67 kappaletta.
Lähtökohtaisesti tulisi nähdä hyvänä asiana, jos ihminen työllistyy tänne jo opintojen aikana, perustaa mahdollisesti perheen Suomeen ja kiinnittyy näin ollen meidän yhteiskuntaan. Työllistyminen on hyvää kotouttamista, ja tämä varmistaisi myös sen, että useampi korkeakouluopiskelija tänne tavoitteemme mukaisesti myös opiskelujen jälkeen jää. Emme tätä muutosta hallituksen esityksessä voi kannattaa.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Seppänen, olkaa hyvä.