Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä hallitus esittää, että eduskunta myöntää Suomen Pankille takauksen, jolla Suomen Pankki myöntää edelleen valtiontakauksen Kansainväliselle valuuttarahastolle annettavan lainan vakuudeksi. Asiassa on siis kysymyksessä takauksen myöntäminen Suomen Pankille. Näin ollen valtion takausvastuut jälleen kasvavat. 

Meillä on valtion vastuiden kasvu ollut erittäin nopeaa viime vuosina. Tiedämme, että valtion velkaantuminen ja julkinen velkaantuminen on ollut erittäin nopeaa. Kerrataan nyt vielä: valtion kassaa viime kaudella syötiin 7 miljardia, valtion velka kasvoi 20 miljardia, kuntien velka noin 7 miljardia, mutta tämän suoran valtion velkaantumiskehityksen lisäksi valtiontakaukset kasvoivat vuoden 2010 tasosta eli 23,2 miljardista 49,2 miljardiin viime vuonna, eli valtiontakaukset lähes kaksinkertaistuivat. Näistä valtaosa kylläkin on kotimaista elinkeinotoimintaa ja muuta vastaavaa koskevia takauksia. Tämän lisäksi pääomavastuut kasvoivat viime vaalikaudella vuoden 2010 tasosta, 5,1 miljardista, vuoden 2015 tasoon, 17,8 miljardiin, eli kasvu oli kolminkertainen yhden ainoan vaalikauden aikana. Nämä pääomavastuut ovat juuri näitä kansainvälisille rahoituslaitoksille annettuja takauksia, joita joudutaan maksamaan siinä tapauksessa, että pääomaa tarvitaan tappioiden kattamiseksi tai maksukyvyttömyyden välttämiseksi. Eli muiden euromaiden, pääosin muiden euromaiden, onnettoman talouspolitiikan ja velkaantumisen varalta Suomen veronmaksajat sidottiin viime vaalikaudella valtaviin vastuisiin hallituksen päätöksillä — muistelen, että perussuomalaiset vastustivat tätä, mutta päätös on tehty, ja sitä ei enää voi purkaa, koska ei takauksesta pääse irti muuten kuin maksamalla, jos velallinen ei velkojaan pysty suorittamaan. Valtiolla on vielä muita vastuita: Niitä oli 105,1 miljardia vuonna 2010 ja 132,1 miljardia vuonna 2015. Eli yli 25 miljardia tuli muitakin vastuita. Yhteen laskien viime vaalikauden saldo valtion vastuiden osalta on synkkää luettavaa. 

Tällä hallituksen esityksellä, joka meillä nyt on käsittelyssä, tehdään näihin lukuihin nähden hyvin pieni lisäys valtion takausvastuisiin, ja sitten tästä ei selkeästi ilmene, minkä verran kumotaan aikaisempia valtiontakuita, jonkin verran kuitenkin.  

Mielestäni tästä valtion vastuiden valtavasta kasvusta viimeisten viiden vuoden aikana on syytä käydä vakavaa keskustelua, ja siksi tämän puheenvuoron pyysin. Velkaantuminen on vaarallinen asia, jos se on liian nopeaa ja varsinkin jos velanotolla rahoitetaan kulutusmenoja, niin kuin viime vuosina on tapahtunut. Mutta vastuut ovat myös vakava asia, ja niihin on vakavasti syytä paneutua, ja toivonkin, että kun valtiovarainvaliokunnassa tätä esitystä käsittelemme, niin käydään tarkoin läpi, mitkä ovat valtion todelliset vastuut, realisoitumisvaarassa olevat vastuut, ja toisaalta milloin tämä kehitys saadaan pysähtymään. Esimerkiksi Italian kansanäänestyksen tulos luo vakavan uhan sille, että nämä Euroopan vakausmekanismille annetut vastuut voivat laueta, ja silloin suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan sellaisia laskuja, jotka suomalaisille veronmaksajille eivät kuulu eikä niistä ole meille käytännössä juuri mitään hyötyä. 

Arvoisa rouva puhemies! En nyt malttanut olla käyttämättä lyhyttä puheenvuoroa siitä, että aina kun puhutaan valtion vastuista, niin puhumme vakavista asioista varsinkin näinä aikoina, kun maailma on epävarma ja talous heittelee ja olemme nähneet velkakriisejä ja kaikkea huonoa, mitä niistä voi seurata. Siksi onkin tärkeää, että Suomen linja on johdonmukainen ja tiukka näissä asioissa. 

Mutta, puhemies, tuli nyt vain mieleen, että tietenkin moni kansalainen jäi kysymään tämän vaalikauden alussa sitä asiaa, että mitenkäs tässä nyt näin pääsi käymään, kun esimerkiksi perussuomalaiset pyhänä vaalilupauksenaan kertoivat, että nyt ei sitten lisärahaa enää Kreikkaan heru, se on piste, näin. Kovasti kalliilla vaalikampanjoillakin tähän asiaan haluttiin kantaa sanoa, ja kuinka ollakaan ei sitten monta kuukautta kulunut siitä, kun vaalivoitto tuli, niin hupsistakeikkaa se Kreikan kolmas tukipaketti tehtiin, ja mehän täällä eduskunnassakin silloin pohdimme, että kyseessä ei sinänsä ole Kreikka kolmonen vaan Soini ykkönen, ja aika moni kansalainen sanoi, että ei voi tällaista menettelyä kaiken kaikkiaan ymmärtää. 

Puhemies! Kyse on isosta asiasta, kysymys on vakavasta asiasta, ja siksi on myös hyvin tärkeää, että täällä eduskunnassa voisimme aika ajoin käsitellä näitä asioita jäsentyneesti, ja onpa täällä heitetty ilmaan sellainenkin toive, että kun tällä hetkellä nämä tukiratkaisut, mitkä menevät esimerkiksi Kreikan tukemiseen ja muualle, käsitellään pitkälti suuren valiokunnan kokouksissa, niin kyllä silloin, kun kysymys on ison mittaluokan asioista, olisi varsin perusteltua, että ne tuotaisiin myös tänne saliin keskusteltavaksi, julkiseen keskusteluun. Olemme tätä esittäneet, ja toivon harkintaa sille menettelylle, että tämä olisi mahdollista. Kyllä esimerkiksi tämä Kreikan tukipaketti Soini ykkönen, jota perussuomalaiset olivat hyväksymässä, aika vähälle huomiolle lopulta kuitenkin julkisuudessa jäi sen ensikohahduksen jälkeen. Eli mielestäni niin kuin jatkuvuudessa voisi olla perusteltua se, että myös täällä salissa käsittelisimme näitä asioita. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen puhuu nyt vastoin parempaa tietoaan. Te tiedätte hyvin, edustaja Viitanen, että Katainen ja ennen kaikkea valtiovarainministeri Urpilainen panivat nimensä sellaiseen paperiin, joka sitoo meitä pitkälle tulevaisuuteen, eli EVM:ään, josta tuo Kreikka-paketti maksetaan ja on maksettu. Se oli teidän valintanne, ja me olemme siinä kiinni, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa se, mihin te olette vekselin Suomen kansan, suomalaisten veronmaksajien puolesta panneet. Se oli teiltä virhe. Myöntäkää se. Me teemme nyt niin kuin sitoumukset ovat, ja siinä ei ole vaihtoehtoa. 

Arvoisa puhemies! Kuitenkin totean, että 101 miljardia Suomen valtion veronmaksajien vastuut kasvoivat viime vaalikauden aikana. Se on hirvittävä luku. 

Arvoisa puhemies! Nimenomaisesti, kuten olemme useasti täällä salissa todenneet, viime kaudella tehtiin varsin vastuullisesti tätä politiikkaa: ei ilman vakuuksia myönnetty tukia, ja samalla myös esimerkiksi EVM:ää luodessa sinne tehtiin tiukat ehdot siitä, kuinka tämä rahasto toimii. Ja näinhän siinä kävi, että kun sinne rahaa pistettiin, niin pistettiin ikään kuin hyvälle säästötilille, mutta heti kun perussuomalaiset saivat ne pankkitunnukset, niin kyllä sieltä sitten lähti se 100 miljardin tukipaketti maailmalle. Että ihan turha tässä on omaa vastuuta vältellä, kyllä kansa tietää tässä tapauksessa, edustaja Kankaanniemi ja arvoisat perussuomalaiset, että Kreikkaan lähti tukipaketti perussuomalaisten esittämänä ja siunauksella. Täältä eduskunnastakin Suomi siihen osallistui. Näitä puheita te ette pääse pakoon. 

Juuri siksi, puhemies, esitinkin, että olisi hyvin viisasta, että käsittelisimme myös täällä isossa salissa näitä asioita, ei pelkästään suuressa valiokunnassa. 

Arvoisa rouva puhemies! Takuista ei kannata puhua. Se oli korkojenvaihtosopimus, jonka pitävyyskin on täysin epävarmaa, ja 30 vuoden kuluttua saadaan, jos saadaan jotakin sieltä. Eli se on kyllä lähes yhtä tyhjän kanssa mutta tietysti poliittisen pelin kannalta oli varmasti teille arvokas. 

Mitä tulee sitten tähän perussuomalaisten hallitusvastuun kantamiseen, niin me kannamme sitä selkä suorana, mutta valitettavasti me olemme teidän virheellisten päätöstenne takia sidottuja niihin sopimuksiin, joita teidän ministerinne on allekirjoittanut. Siitä me emme pääse ettekä tekään pääse eroon, ja toivotaan nyt, ettei esimerkiksi Italiasta tule sitten laskua, jota jouduttaisiin maksamaan. Koko tämä eurojärjestelmä on nyt kyllä niin haavoittuvassa tilanteessa, että teidän, edustaja Viitanen, kannattaisi puhua hieman varovaisemmalla kielellä. 

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nimenomaan varovaisia ollaan, ja kukaan ei halua eikä toivo, että esimerkiksi Italian tilanne johtaa tästä päivästä hallitsemattomaan tulokseen. 

Puhemies! Kyllä täytyy muistaa myös perussuomalaisten omat sanat, mitä tulee tähän EVM:n käyttöön. Ennen kuin vielä tiedettiin, että tämä Kreikka kolmonen tulee, niin puheenjohtaja Timo Soini itse sanoi 6.7.2015 A-studiossa tästä kolmannesta tukipaketista, että mitä muuta se olisi kuin vastuiden kasvattamista. Soini on sanonut, että tällaiset summat, mistä puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Eli ihan turhaan te nyt, edustaja Kankaanniemi, täällä tänään selitätte, että eiväthän perussuomalaiset yhtään vastuita ole kasvattaneet. Teidän siunauksellanne se Kreikka kolmonen eli Soinin ykköstukipaketti syntyi, ja sillä selvä. 

Nyt kun olemme vaikeassa tilanteessa ja meillä on joka tapauksessa edessä vielä vaikeuksia talouden kanssa Euroopassa ja maailmalla, niin toivoisin todella, että tämä vastuullinen politiikka, minkä sosialidemokraatit viime kaudella omaksuivat, jatkuisi myös tämän hallituksen kaudella. 

Arvoisa puhemies! Euroopan vakausmekanismin johtaja Klaus Regling on huomenna täällä eduskunnassa, eli edustaja Kankaanniemi voi mainiosti käydä esittämässä nämä huolensa hänelle.  

Mutta kyllä minunkin täytyy tässä nyt ihmetellä sitä, kuinka monilla rattailla vai vainko kaksilla rattailla tässä nyt perussuomalaiset ajaa. Kun lupasitte ennen vaaleja, että Kreikan piikki pannaan kiinni, kyllähän sen voi tulkita niin ja varmasti suuri osa kansalaisista ja äänestäjistä tulkitsi niin, että te ette hyväksy tätä vakausmekanismin rahoitusta ja teidän ansiostanne Suomi siitä irtautuu. Sen sijaan kävi niin, että ne rahat, jotka siellä pankkitilillä olivat, ovat vasta lähteneet eteenpäin sen jälkeen kun te saitte ne pankkitunnukset. Eli tämä mainitsemanne vaara on realisoitunut vain ja ainoastaan teidän toimestanne. 

Mitä näihin vakuuksiin tulee, niin perussuomalaisethan osti kokonaisen Helsingin Sanomien etusivun todistaakseen, että niitä ei ole olemassakaan, ja puheenjohtaja Soini väitti näin. Kuitenkaan Suomi ei ole näistä vakuuksista halunnut luopua, ja kyllä hän täällä eduskunnassa joutui myöntämään, että ehkäpä sellaiset sitten onkin olemassa. Tässäkin jälleen kahta totuutta. 

Tämä muistuttaa nyt sitä samaa, jota olen yrittänyt täällä salissa viime viikolla kysyä: mitä mieltä te olette yhteisöveron tasosta? Te täällä koko ajan ja varmaan tänä iltana myöhemminkin vetoatte siihen, että yhteisöveron lasku oli väärä toimi, se aiheutti vahinkoa toisille, mutta ette te nyt hallituksessa ole esittämässä sen korotusta. Osa teistä on sitä mieltä, että on hyvä, että yhteisövero on niin matala, ja osa teistä pitää sitä epäoikeudenmukaisena. Mutta kun te olette nyt hallituksessa ja teillä on valta, te voitte nämä Suomen kansainväliset sitoumukset muuttaa, mutta ei ole nähty elettäkään siihen suuntaan.  

Eli pakko on tulla siihen tulokseen, että nämä korskeat vaalilupaukset on petetty monillakin eri aloilla. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin totean, että vastuut eivät tässä Kreikka-paketissa kasvaneet. Te sosialidemokraatit otitte ne vastuut siitä 12,5 miljardin potista, josta se sitten maksettiin. Näin ollen väite siitä, että meidän toimestamme olisivat vastuut kasvaneet, ei pidä paikkaansa. Toisaalta te väitätte nyt, että ette ottaneet muka vastuuta ja panneet blankovaltakirjaan tai 12,5 miljardin avoimeen valtakirjaan Suomen valtion nimeä. Se on teidän toimenpiteenne, ja sen takia siinä ollaan kiinni. Ei takauksesta pääse yksityinen ihminenkään irti muuta kuin sitä kautta että velallinen, jota on taannut, maksaa velkansa tai sitten takaaja maksaa. Jompikumpi maksaa. 

Nämä pääomavero- tai yhteisöverokysymykset eivät nyt, puhemies, kuulu tähän asiaan. 

Arvoisa puhemies! Luotiin erittäin vastuulliset, erittäin tiukat ehdot sille, miten EVM ylipäätään voi suorituksia antaa, plus lisäksi Suomella vielä erityisen tiukat ehdot. Se ei suinkaan ollut mikään blanko sekki. Mutta nyt teillä on, ikävä kyllä, nämä pankkitunnukset, ja teidän vallassanne on päättää, täyttyvätkö nämä ehdot. Nythän te olettekin aika hövelisti jakamassa niitä vastuita sitten sinne määränpäähän, siihen samaan Kreikkaan, jota niin parjasitte ennen vaaleja. Tällainen selittely, mitä edustaja Kankaanniemi täällä on nyt suorittanut, olisi ollut hyvä kuulla ennen vaaleja, jolloin olisi kerrottu Suomen kansalaisille ihan rehellisesti, että ei tämä niin yksinkertainen asia ole ja ei sitä piikkiä taidetakaan saada kiinni. Mutta nyt kun tämä eräänlainen vaalihuijaus on saatu toteutettua, nyt täällä kyllä selitellään. 

Arvoisa rouva puhemies! Kun puhutaan tästä Kreikka kolmosesta eli Soini ykkösestä, niin kyllähän se nyt, edustaja Kankaanniemi, on niin, eikö olekin, että tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuiden kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon. 

Puhemies! Tuo äskeinen lause ei ollut minun, eli jos ei edustaja Kankaanniemi ole sen kanssa samaa mieltä, niin voinen kertoa, että tällaisen lauseen on sanonut puheenjohtaja Soini Ilta-Sanomille 10.7. Tämä on Timo Soinin näkemys tästä Kreikka kolmosesta eli Soinin ykköstukipaketista, ennen kuin hän tiesi, että, kappas vain, se ihan oikeasti tulee. Ja nyt sitten täällä Kankaanniemi on salissa ja selittelee, että voi voi, tämä oli ihan jonkun muun päätös kuin meidän päätös. Eikö nyt kuitenkin olisi rehellistä sanoa sille kansalaiselle, joka kysyy siellä Hervannan Siwan edessä, miten tämä on mahdollista, että niin, tämän teimme, emme kertoneet ennen vaaleja ja olemme pahoillamme siitä? Mutta ei, täällä sitä sitten selitellään ja pistetään muiden syyksi asioita, mitä tämä hallitus on toteuttanut. 

Me sosialidemokraatit olisimme tässäkin olleet kaiken kaikkiaan tiukempia kuin tämä hallitus on. Me haluamme tiukkoja ehtoja. Viime kaudella pistimme tämän tiukan linjan vireille. Olemme olleet koko ajan johdonmukaisia omassa politiikassamme, toisin kuin perussuomalaiset, jotka tekevät täyskäännöksen. Voiko tämän enempää tehdä täyskäännöstä kuin tässä asiassa, puhemies, tehtiin? 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä palata lyhyesti äsken tämän aiheen tiimoilta heränneeseen debattiin. Edustaja Harakka kysyi näet perussuomalaisten kantaa edellisen hallituksen hankkimiin ja silloisen sosialidemokraattisen valtiovarainministeri Urpilaisen kevään 2011 vaalien ratkaisuhetkillä kansalle lupaamiin vakuuksiin. Edustaja Harakka kysyi äsken myös sitä, miksi perussuomalaiset ovat kritisoineet tätä edellisen hallituksen tekemää vakuusjärjestelyä vaikka ovatkin sittemmin muun muassa puheenjohtaja Soinin suulla todenneet, ettei Suomen kuitenkaan kannata luopua näistä mainituista vakuuksista. 

Arvoisa puhemies! Nythän asia on niin, kuten myös edustaja Kankaanniemi otti äskeisessä puheenvuorossaan esille, että tässä ei ole kyseessä varsinainen vakuus vaan tuottojenvaihtosopimus. Tästä monimutkaisesta tuottojenvaihtosopimuksesta on jo maksettu vähintäänkin käypä markkinahinta viime kaudella ja sisäpoliittisten paineiden vuoksi luultavasti enemmänkin. Edellisen hallituksen aikana Suomi siis paitsi sitoutui epäonniseen Kreikan lainajärjestelyyn myös käytännössä maksoi itse nämä paljon puhutut vakuutensa, vaikka Suomen kansa huhtikuussa 2011 luultavasti arvelikin näillä vakuuksilla tarkoitettavan reaaliomaisuutta, joka annetaan pantiksi lainaa vastaan. 

Tämä kaikki edellä sanottu ei tietenkään poista sitä tosiseikkaa, että vaikka mainittu tuottojenvaihtosopimus on varsin monimutkainen ja kohdistuu vain osaan lainoista ja toteutuu vain tietyissä olosuhteissa, on sillä edelleen jokin positiivinen arvo, vaikka pienikin. Niinpä olisi tietysti typerää luopua tästä sopimuksesta ilmaiseksi, kun olemme siitä jo itse kertaalleen maksaneet. Kokonaan eri asia on, että tuottojenvaihtosopimuksen sijaan Suomen olisi tullut saada reaalivakuuksia eikä varsinkaan tulla sidotuksi Euroopan vakausmekanismiin (Puhemies koputtaa) viime vaalikaudella. 

Arvoisa herra puhemies! En minä tätä keskustelua enää haluaisi pitkittää, mutta kyllä tähän nyt täytyy se sanoa, että sama kai se on, millä nimellä kutsutaan sitä tosiasiaa, että Suomi on saanut tilille rahasumman, joka takaa Suomen saatavia siinä tilanteessa, että Kreikassa rytisisi ja huonosti kävisi. Ei tämä ole mikään vähäpätöinen juttu. Jos joku luulee, että on helppo työ käydä siellä Euroopassa ilmoittamassa, että Suomi tämän kaataa, ellei vakuuksia tule, niin kokeilkoon itse. Toistaiseksi en ole vastaavankaltaisia ponnisteluja perussuomalaisilta itseltään nähnyt. SDP muutti edellisen porvarihallituksen löysän linjan uudeksi tiukaksi linjaksi, jossa edellytettiin vakuuksia ja jossa sijoittajavastuun tulee toteutua. Esimerkiksi tämä EVM-mekanismi silloin luotiin, ja se, että me saamme velkamme sieltä ensimmäisenä ulos, oli tärkeä periaate ja samoin sijoittajavastuun toteuttaminen. Nämä EVM-mekanismit sinänsä luotiin juuri tästä syystä siksi kestäväksi säästötiliksi, josta sitten vain tiukoin ehdoin tietyissä tilanteissa voi nostaa ulos. Tästä me olemme nyt ihmetelleetkin perussuomalaisia: kun puheenjohtaja Soini itsekin oli sitä mieltä, että tässä tässä Kreikka kolmosessa eli Soini ykkösessä on kyseessä vastuiden kasvaminen, niin mikä ihme perussuomalaiset tästä vastuusta vapauttaa? Tätä minä en ymmärrä ja toivoisin sille saavani selityksen. 

Arvoisa herra puhemies! Varmaan on viisautta tässä asiassa säilyttää niin sanotusti mahdollisimman matala profiili, koska ne sopimukset, mitkä silloin aikanaan tehtiin, ovat varmaan semmoisia sopimuksia, joiden tutkiminen olisi kovin, kovin monisäikeistä. Se varma tieto on niissä papereissa, mitä me tähän taloon olemme saaneet tutkittavaksi. Tärkeää on kuitenkin se, että jatkamme oman taloutemme ylös nostamista pikkuhiljaa, rauhallisesti ja sitkeästi ja emme lähde siihen loanheittoon tai siihen kilpalaulantaan, onko tämä hyvä sopimus vai huono sopimus, mikä aikanaan tehtiin. Kun on näitä kriisipesäkkeitä — kuten olemme viikonloppuna oppineet tuntemaan, että Italiassa on taas kytemässä tämän kansanäänestyksen jälkeinen tilanne, jonka lopputulosta emme tiedä, mitä tulee sitten sen jälkeen — niin sanoisin, että ehkä viisautta tässä asiassa on, niin kuin kaikissa muissakin asioissa, panna se oma talous ensin kuntoon ja sen jälkeen jäädä ehkä ihmettelemään, mitä muualla maailmassa tapahtuu. 

Arvoisa puhemies! Totuus on kuitenkin tässä asiassa se, että kyllä sosialidemokraattinen puolue on nimenomaan tämän yhteisvastuun arkkitehti. Kun ajattelee viime kautta, kun viime vaalikaudella nämä EVM:t hyväksyttiin ja luotiin, kyllä perussuomalaiset ja keskustapuolue olivat erittäin kriittisiä tämän yhteisvastuun lisäämisen suhteen. Me olemme nyt tällä hetkellä sen sosialidemokraattisen politiikan vankeja, mitä viime vaalikaudella tehtiin. Nämähän ovat valtiosopimuksia, niin näitä päätöksiä joudutaan nyt noudattamaan. 

Arvoisa herra puhemies! Jottei nyt aivan olennaisia virheellisyyksiä jäisi eduskunnan pöytäkirjoihin, niin todettakoon, että tämä prosessi sai alkunsa edellisen porvarihallituksen aikana, jolloin ilman mitään vakuuksia annettiin kahdenvälinen laina Kreikalle, ja silloin jopa muistaakseni todettiin, että tämä on hyvä bisnes. Tuolloin jo SDP vastusti tätä ja olisi halunnut tiettyjä tiukkoja ehtoja, jotta tähän velkajärjestelyyn voidaan mennä. Silloin jo edellytimme vakuuksia ja sijoittajavastuuta. Valitettavasti näin ei käynyt. Kun tulimme hallitusvastuuseen, olimme johdonmukaisia puheessamme ja toteutimme seuraavat järjestelyt siten, että sekä tuli vakuudet että toteutui sijoittajavastuu — eli ei mennä silmät ummessa ja laput silmillä antamaan yhteiseen ämpäriin rahoja ilman, että on mitään varmuutta, että ne saadaan koskaan takaisin. 

Olemme edelleen johdonmukaisia, mutta me ihmettelemme sitä, että perussuomalaiset saivat kuuluisan suuren vaalivoiton lupaamalla kansalle, että nyt on hanat kiinni ja missään nimessä Kreikalle ei enää rahaa anneta, ja sitten tehdään täyskäännös, siis Guinnessin Ennätysten kirjaan mahtuva poliittinen täyskäännös tässä asiassa ja mennään äänestämään heti ensi töiksi uusi Kreikka-tukipaketti, Kreikka kolmonen, kutsuttuna nimellä Soini ykkönen. 

Tästä on kysymys historiankirjoissa, ja on aivan turhaa sanoa jotain, että sosialidemokraatit olisivat toimineet toisin kuin ovat. Me itse tiedämme linjamme, ja toivottavasti myös kansa tietää ensi kerralla paitsi meidän linjamme myös perussuomalaisten linjan tässä. Nimittäin se on hieman toinen kuin mihin perussuomalaiset ennen vaaleja kannatuksensa perustivat. 

Niin, on tärkeintä, että eduskunnan pöytäkirjoihin jää oikeita asioita. EVM:n peruspääomaan viime vaalikaudella sosialidemokraattisen valtiovarainministerin kantaessa sitä salkkua annettiin 1,5 miljardia euroa, joka otettiin ulkomailta vielä lainana. Tämä on kuitenkin totuus, ja se tapahtui viime vaalikauden aikana. 

Arvoisa puhemies! Ja viime vaalien alla perussuomalaiset lupasivat olla käyttämättä sitä EVM:ssäkään olevaa summaa vaan perussuomalaiset kertoivat, että nyt kerta kaikkiaan loppuu tämä rahan syytäminen Kreikkaan. Tämä luvattiin kansalle ja toisinpäin tehtiin, ja tämä on tosiasia. Kyllä minä muistan muutamia vaalimainoksiakin katselleeni perussuomalaisilta, ja kyllä tämä ei nyt puheella muuksi muutu, edustaja Turunen. 

Arvoisa puhemies! Kyllä minunkin muistini muistaa hyvin sen, kuinka viime vaaleissa lupasitte panna piikin kiinni. Piikki kiinni. Tällä hallituskaudella ollaan huomattu, että nämä perussuomalaisten vaalilupaukset eivät olekaan sitä, mitä on aikaisemmin luvattu, kun piikki ei mennyt kiinni. 

Arvoisa puhemies! Mitään lisävastuita ei ole Suomi ottanut. Nämä ovat todellakin niitä heijastuksia viime vaalikaudelta, mihin sosialidemokraatit silloin tämän yhteisvastuupolitiikan kanssa Suomen talouden on ajanut — piste. 

Niin, siis Euroopan vakausmekanismiin on sijoitettu rahaa erittäin tiukoin ehdoin, ja Suomella on ollut kaikista tiukimmat ehdot. Se, liikkuuko sieltä rahaa minnekään, eli tämä meidän alkuperäisen keskustelumme aihe eli se, mitä nämä takaukset voivat käytännössä tarkoittaa, on nyt ollut pelkästään perussuomalaisten vastuulla. Se tarkoittaa sitä, että nämä rahat lähtivät, kun pankkitilin tunnusluvut siirtyivät teille. Silloin ne vasta lähtivät eteenpäin, ja ministeri Soini sanoi itsekin haastatteluissa, että kyllä, nämä vastuut ovat lisääntyneet. Ei siitä pääse kiemurtelemaan pois.  

Muistan hyvin sen, kun olin ennen eduskuntavaaleja muun muassa perussuomalaisten vaaliteltoilla ja yritin sanoa, että älkää luvatko, että se piikki menee kiinni, koska jokainen meistä tietää, että tämä Kreikan kolmospaketti (Puhemies koputtaa) tulee käsittelyyn aivan pian, ihan kahden kuukauden sisällä, ja te joudutte vastaamaan niistä sanoistanne — ja kyllä totisesti vastaatte niistä sanoistanne nyt. 

Arvoisa herra puhemies! Ettei tässä nyt vain kävisi niin kuin sosialidemokraatit ovat hivenen pelänneet, että Soini kakkosta pukkaa. Toivottavasti nyt ihan näin ei käy.  

Edustaja Turunen ei tainnut olla äsken salissa, kun siteerasin puheenjohtaja Soinia, joka sanoi 10.7. edelliskesänä, että tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon. Soinin mielestä tämä koskisi myös tilannetta, jossa vakausmekanismi EVM:stä irrotettaisiin Kreikalle rahaa. Tämän toistin jo istunnon edellisellä puoliskolla, ja edustaja Turunen silloin ei ollut salissa. Mutta kyllä minua se hämmästyttää, ja ellette te nyt usko meitä sosialidemokraatteja, niin uskokaapa nyt ainakin puheenjohtaja Timo Soinia siinä, ovatko perussuomalaiset olleet kasvattamassa vastuita vai eivät. 

Arvoisa puhemies! Kun täällä edustaja Viitanen sanoo, että uskokaa nyt demareita, niin virkistelin muistia itsekin tässä, ja muistan sellaisen valokuvan, jota jaettiin, jossa silloinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli allekirjoittamassa sopimusta näistä takuuksista tai vakuuksista, ja myöhemmin paljastui, että kyseessä ei ollut minkäännäköinen vakuussopimus. (Pia Viitanen: Tuliko rahat tilille?) Että ketä tässä nyt käytännössä pystyy oikeastaan uskomaan?  

Arvoisa puhemies! Minusta on kyllä aivan käsittämätöntä tulla kuuntelemaan tällaista keskustelua, jossa siis aidosti perussuomalaiset väittävät, väittävät täällä, etteivät he ole käyttäneet Euroopan vakausmekanismia. Sitähän te yritätte väittää, kun väitätte, että te ette ole vastuita lisänneet. Nimenomaan te olette lisänneet Suomen vastuita, koska te olette ottaneet käyttöön tämän vakausmekanismin sallimat, neuvotellut vastuut, jotka eivät olleet realisoituneet. Te realisoitte nämä vastuut, ja siltä osin te olette laajentaneet Suomen vastuita. Minusta on aivan käsittämätöntä kuunnella tätä keskustelua, jossa te pesette käsiänne ja annatte ymmärtää, ettette te olisi vastuita miltään osin laajentaneet.  

On ollut erittäin tärkeä ja pitkä linja suomalaisessa politiikassa, että me olemme olleet hyvin huolellisia siinä, että nämä vastuut eivät perustelematta laajene. Te täällä annatte ymmärtää, että te ette olisi vastuita laajentaneet, ja se ei kyllä pidä paikkaansa. Olen tosi pahoillani tästä keskustelusta.  

Arvoisa puhemies! Onko niitä vakuuksia olemassa vai ei? Tämä on jälleen yksi kysymys, mistä perussuomalaiset tuntuvat olevan tiistaina eri mieltä kuin keskiviikkona. Me muistamme, että perussuomalaiset osti Helsingin Sanomien etusivun todistaakseen, että näitä 900 miljoonan euron vakuuksia ei ole olemassakaan, ja puheenjohtaja Soini lausui tässäkin salissa moneen kertaan, että ne ovat pelkkää bluffia.  

Mutta kun tämä Kreikka-paketti toissa kesänä tehtiin, Suomen hallituksen linjana oli silloin se, että nämä Suomen vakuudet eivät saa olla vaarassa missään maksujärjestelyissä — kas, ne vakuudet ilmestyivätkin olemaan hallitukseen, jossa perussuomalaiset olivat mukana. Täällä salissa ministeri Soinilta kysyttiin, onko niitä vakuuksia, ja hän joutui kiemurrellen myöntämään, että kyllä ne taitavat sittenkin olla olemassa. Tässä on nyt olennainen juttu politiikan kuluttajansuojan osalta.  

SDP vastusti vuonna 2010 sitä ensimmäistä Kreikka-pakettia. Hankala tilanne joutua seuraavaan hallitukseen ja jatkaa sopimuksia, jotka eivät olleet omasta mielestä oikeudenmukaisia eivätkä mielekkäitä. Silloin SDP teki nämä omat muutoksensa siihen vaatimalla näitä vakuuksia ja tiukkoja ehtoja. En itse ole välttämättä edes samaa mieltä siitä, oliko se hyvä ratkaisu, mutta se osoittaa poliittista tahtoa ja johdonmukaisuutta ja linjaa, että kun ollaan hallituksessa, ei jäädä ruikuttamaan sitä, että edellinen hallitus teki vääriä päätöksiä — niin kuin perussuomalaiset nyt teki — vaan kun ollaan hallituksessa, kun on se valta, niin käytetään sitä valtaa, tehdään siitä sitten parempi varsinkin kun on äänestäjille luvattu, että se piikki menee kiinni. Mutta teillä ei ole mitään tahtoa puuttua asiaan, vaan te mieluummin vain valitatte ja ruikutatte täällä sitä, että olette edellisen hallituksen vankeja myös tässä asiassa. Täytyy sitten kysyä: mitä te siellä hallituksessa oikein sitten teette, jos ette tee siellä omaa, linjanne mukaista politiikkaa? 

Arvoisa puhemies! En nyt oikeastaan halua tätä keskustelua tämän enempää pitkittää, mutta ehkä kuitenkin toistan pääkohdat siitä vastauksesta, jonka jo äsken annoin edustaja Harakalle — en tiedä, oliko hän silloin paikalla.  

Eli edustaja Harakka kysyi, onko perussuomalaisten linja tässä asiassa erilainen tiistaina ja keskiviikkona. No ei ole. Elikkä mikä tämä linja nyt sitten on, ja mikä tämä näkemys näistä vakuuksista on? Näkemys on se, että tässä nyt ei ole kyseessä varsinainen vakuus vaan tässä on kyseessä tuottojenvaihtosopimus, joka on hankittu aikoinaan, edellisen hallituksen aikana markkinahintaan, ja todennäköisesti siitä on maksettu jopa hieman enemmän kuin mikä tämä käypä markkinahinta olisi, koska edellisen hallituksen ja varsinkin sosialidemokraattien oli ne pakko hankkia sisäpoliittisista syistä. No toinen juttu on tietysti sitten se, että kun nämä vakuudet on jo hankittu ja niistä on maksettu, ei tietenkään ole syytä ehdoin tahdoin vaarantaa niitä vakuuksia eikä missään mielessä tietenkään luopua niistä, ja siksi perussuomalaiset ovat ehdottomasti todenneet, että lainojen anteeksianto ei ole ajateltavissa. (Timo Harakka: Vakuudet ovat olemassa!)