Kiitos, arvoisa puhemies! Ja minunkin puolestani hyvää alkanutta vuotta kaikille. Esittelen lakivaliokunnan mietinnön yhdistyslain muuttamisesta.
Esityksessä on kyse muutoksista, jotka liittyvät erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdistysten vaihtoehtoisten toimintamuotojen mahdollistamiseen. Esityksen tavoitteena on kansalaistoiminnan muodoissa jo tapahtuneet muutokset — joita on käytännössä jo tapahtunut siis — ja ne otetaan huomioon pitkälti nyt lainsäädännön tasolla. Tavoitteena on toimintamahdollisuuksien hallittu lisääminen siten, että yhdistykset voivat itse päättää tarpeitaan vastaavien uusien mahdollisuuksien käyttöönotosta sekä oman harkintansa mukaan myös toimintaympäristön muutokseen mukautumisesta. Esityksen mukaan tarve uusien vaihtoehtoisten keinojen sallimiseen on olemassa. Sillä ei lisätä pakottavaa yhdistyslainsäädäntöä vaan nimenomaan lisätään vaihtoehtoisia sallittuja keinoja.
Yksi esityksen keskeisistä ehdotuksista on päätösvallan delegointi jäsenasioissa. Muutos merkitsee sitä, että yhdistyksen hallinnon helpottamiseksi laajennetaan ja selvennetään päätösvallan delegointimahdollisuuksia jäseneksi ottamisen ja jäsenen eroilmoitusten vastaanottamisen osalta, ja tavoitteena on hallinnon helpottaminen. Delegointi edellyttää sääntömääräystä, jonka mukaan hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä yhdistyksen sääntöjen rajoissa. Lisäksi eroilmoituksen vastaanottamisen osalta mahdollisia järjestelyjä selvennetään laissa nykykäytäntöjä vastaaviksi. Tältä osin lakiin lisätään täsmentävä säännös siitä, että hallitus voi päättää, että eroilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu taho kuin hallitus ja että ilmoituksen voi tehdä myös muulla todisteellisella tavalla kuin kirjallisesti.
Myös jäsen- ja liittoäänestyksiä koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia. Jatkossa sallitaan jäsen- ja liittoäänestys myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muidenkin jäsenten valitsemiseksi, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voidaan määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä tai etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen- tai liittoäänestyksellä.
Myös yhdistyksen hallituksen päätöksentekomenettelyä ehdotetaan helpotettavaksi. Jatkossa voidaan tehdä hallituksen päätös kokousta pitämättä sähköpostitse tai muuten varsinaista kokousta pitämättä hallituksen päättämällä tavalla. Yhdistyslakia muutetaan myös siten, että kirjanpitolakia keveämpää tilinpitomallia ehdotetaan, jotta pienet yhdistykset voivat hyödyntää tätä. Se tarkoittaa, että se sisältää mahdollisimman kevyen ja samalla näin pienten toimijoiden sidosryhmien tarpeet yleensä tyydyttävän tilinpidon säännöstön. Esityksessä ehdotetaan, että tilinpitomalli on mahdollinen yhdistyksille, jonka saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä eli liikevaihto tilikaudelta on enintään 30 000 euroa sekä päättyneeltä että sitä välittömästi edeltäneeltä kaudelta. Liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen on kuitenkin aina sovellettava kirjanpitolakia. Kevyempi tilinpito voidaan esityksen mukaan käytännössä perustaa pitkälti pankin esimerkiksi sähköisiin tiliote- ja tilitapahtumatietoihin.
Yhdistyksen purkamiseen liittyvää selvitysmenettelyä myös yksinkertaistetaan. Yhdistyslain nimenomainen säännös selvitysmiehen velvollisuudesta yhdistyksen kokouksen koolle kutsumisesta loppuselvityksen hyväksymistä varten kumotaan. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu erityisesti esiin, että ehdotettu loppuselvityskokouksesta luopuminen helpottaa pienten ja vähävaraisten yhdistysten hiipuneen yhdistystoiminnan päättämistä. Samalla esimerkiksi liitoissa työskentelevien työntekijöiden tilanne helpottuu, kun resurssit voidaan ohjata muuhun kuin päättyvän yhdistystoiminnan hallinnointiin.
Yhdistyksen vahingonkorvausvelvollisuutta koskevaa säännöstä ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että yhdistyslain mukainen vahingonkorvausvelvollisuus on hallituksen ja toiminnantarkastajan lisäksi sellaisella muulla taholla, joka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitaa hallintoon kuuluvaa tehtävää. Perustelujen mukaan tällaisten toimihenkilöiden lisäksi yhdistyksessä voi olla päivittäiseen hallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavia henkilöitä, joiden osalta hallituksella on yleisestä hallinnon järjestämisvelvollisuudesta seuraava ohjaus- ja valvontavastuu, mutta joiden vahingonkorvaus yhdistystä kohtaan määräytyy yleisten vahingonkorvausta koskevien periaatteiden perusteella. Lakivaliokunta pitää vahingonkorvaussäännöstä perusteltuna, eikä valiokunnalla ole huomauttamista myöskään ehdotetun säännöksen sanamuotoon. Valiokunta kuitenkin toteaa selvyyden vuoksi, että voimassa olevan lain mukainen korvausvastuu koskee yhdistyksen toimihenkilöä, joka muuten kuin työntekijän asemassa aiheuttaa yhdistyslain perusteella korvattavan vahingon. Voimassa olevassa laissa ei ole määritelty, ketä pidetään toimihenkilönä. Lakiehdotuksen tarkoitus on selventää sitä, keitä yhdistyksen puolesta toimivia yhdistyslain erityinen korvausvastuu sääntelee.
Valiokunnan kuulemisessa tuotiin esille myös, että tämä yhdistyslain voimaantulo oli tarkoitettu tulemaan voimaan tämän vuoden alusta. Kuitenkin, kun ollaan tässä tilanteessa — jokainen tietää, että 1.1. meni jo — niin edellä ehdotetun ja todetun valossa lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tämä ehdotus hyväksyttäisiin mahdollisimman pian.
Muutoinkin valiokunta piti tärkeänä esitystä ja sen tavoitteita. On tärkeää, että kansalaistoiminnan muodoissa tapahtuneet muutokset sekä toimintaympäristön muutokset otetaan paremmin huomioon yhdistyksiä koskevassa lainsäädännössä — yhdistyksiä on niin monenlaisia. On perusteltua, että yhdistyksille sallitaan uusien vaihtoehtoisten keinojen hyödyntäminen niiden toiminnassa yhdistyksen toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja helpottamiseksi.
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää siis esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.