Arvoisa puhemies! Venäjä käy jo neljättä vuotta täysimääräistä hyökkäyssotaa suvereenia naapurivaltiotaan vastaan, ja se on lisännyt Suomen ja kaikki muut EU-maat epäystävällisten valtioiden listalle.
Kuten tuoreessa puolustusselonteossa todetaan, Venäjä käyttää laaja-alaisen vaikuttamisen keinoja edistääkseen strategisia tavoitteitaan. Venäjä pyrkii toimillaan vaikuttamaan kohdemaan yhtenäisyyteen, päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen sekä lisäämään vastakkainasettelua, luomaan pelkoa ja hämärtämään tilannekuvaa.
Kiinteistöhankinnat ovat yksi tapa toteuttaa tätä vaikuttamista. Hallituksen tämän esityksen tavoitteena on osaltaan torjua Venäjän vaikuttamista kiinteistöjen kautta. Hallitus esittää, että kiinteistöjen hankinta kiellettäisiin niiden maiden kansalaisilta, joiden kansalaisuusvaltio käy hyökkäyssotaa ja joka voi aiheuttaa uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Samoin kiellettäisiin näiden maiden kansalaisten määräysvallassa olevien yritysten ja yhteisöjen kiinteistöhankinnat. Hallitus katsoo, että tällaisen valtion tunnusmerkistön täyttää tällä hetkellä Venäjä.
Onneksemme olemme kuitenkin Suomessa myös heränneet tähän riskiin jo aiemmin, ja kiinteistöomistusten valvonta on kokenut renessanssin. Sotien jälkeinen tiukka valvonta purettiin EU-jäsenyyden myötä, kunnes se palautettiin takaisin 2020-luvun alusta. [Vasemmalta: Osittain!] Ensimmäiset tiukennukset valvontaan tehtiin jo aiempina vuosina, ja nyt sääntelyä tiukennetaan entisestään tällä kiinteistökaupan kiellolla venäläistaustaisille hankkijoille.
Kiinteistöjä voidaan hyödyntää turvallisuuttamme vaarantavasti esimerkiksi tiedusteluun tai vihamielisen toiminnan valmisteluun. Näitä toimia voi toki valmistella ja toteuttaa ilman kiinteistön omistamista, mutta kiinteistön omistajuus antaa laajan vapauden toimia kiinteistöllä haluamallaan tavalla mahdollisesti turvallisuuttamme vaarantavasti.
On tärkeää huomata, että täysin aukotonta järjestelmää ei voida luoda, ja siksi onkin tärkeää kehittää valvontaa jatkossakin kokonaisvaltaisesti. Tämä esitys on yksi osa tuota kehitystyötä, jota teemme puolustusministeriössä. Kehitys ei siis pääty tähän.
Kielto ei tule myöskään korvaamaan nykyistä valvontaa, vaan täydentää sitä. Kiellon merkittävin vaikutus on, että se vähentää pitkän aikavälin uhkapotentiaalia, joka kiinteistöistä voi syntyä.
Lakimuutos on perusteltu, sillä lupamenettelyllä ei voida ennakoida kaikkia uhkia, joita voi muodostua. Nämä uhat voivat realisoitua hyvinkin pitkän ajan kuluessa, vaikka luvan myöntämisen hetkellä turvallisuutta vaarantavia tekijöitä ei olisikaan. Lisäksi jälkikäteinen puuttuminen omistusta lunastamalla on hitaampaa ja kalliimpaa sekä kajoaa hyvin voimakkaasti myös yksilön perusoikeuksiin.
Hallituksen tarkoituksena ei ole hankaloittaa niiden venäläisten elämää, jotka ovat jo täysimääräisesti integroituneet Suomeen. Siksi kieltoon on tehty poikkeus niiden osalta, joilla on pysyvä oleskelulupa. Pysyvän oleskeluluvan saadakseen henkilön on täytynyt asua Suomessa vähintään neljä vuotta, omattava riittävä toimeentulo ja oltava nuhteeton. Korostan, että pysyvän oleskeluluvan saadakseen henkilö on myös ollut viranomaistarkastelun kohteena jo useamman kerran.
Valvonta olisikin jatkossa kolmiportaista kiellon piirissä olevien osalta. Ilman pysyvää oleskelulupaa olevat henkilöt eivät saisi ollenkaan ostaa kiinteistöä. Pysyvän oleskeluluvan saatuaan henkilö taas saisi ostaa kiinteistön, mutta vain, mikäli puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan. Ja kolmannessa vaiheessa kansalaisuuden saatuaan ostaminen olisi vapaata, koska silloin henkilö on Suomen kansalainen.
Haluan painottaa, että kaikkeen, myös kaksoiskansalaisten ja pelkästään Suomen kansalaisuuden omaavien, kiinteistöomistukseen voidaan jo nykyisin puuttua turvalunastamalla. Takalaita on siis jo olemassa. Jos jollain kiinteistöllä siis havaitaan epäilyttävää toimintaa, puutumme niihin jo nyt nykyisen sääntelyn puitteissa. Hallituksen esityksen tarkoituksena ei ole puuttua olemassa olevaan omistukseen juuri tässä, vaan uusiin hankintoihin. Puolustusministeriön johdolla on kuitenkin nyt käynnistetty hanke, jolla turvalunastuslakia eli jälkikäteistä puuttumista tullaan kehittämään entistä tehokkaammaksi. Tämä hanke tulee vielä loppuvaalikauden aikana näillä näkymin tänne eduskuntaan.
Hallituksen esitykseen kohdistui lausuntokierroksella eräitä huomioita, että kielto voi aiheuttaa bulvaanien käytön lisääntymistä. Bulvaanitapausten tullessa ilmi voi puolustusministeriö vaatia nykyiselläänkin ostajaa hakemaan luvan. Tätä kynnystä puolustusministeriön puuttumiselle on nyt tässä jatkovalmistelussa viime viikkoina laskettu entisestään, jotta ei synny aukkoja bulvaanitoiminnalle. Bulvaanien tunnistamisessa tiivis viranomaisyhteistyö on avainasemassa, ja myös viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tullaan tehostamaan entisestään. Lausuntokierroksen jälkeen teimme viranomaisten tiedonvaihdantaan entistä tehokkaammat pykälät. Jos yksittäinen taho alkaisi ostamaan kiinteistöjä suurissa määrin ilman näkyvää perustetta, kiinnittäisi tämä väistämättä myös viranomaisten huomion.
Esitystä valmistellut työryhmä kiinnitti jo valmistelussaan huomiota myös muiden hallinnan muotojen, kuten vuokraamistoiminnan, yleistymisen mahdollisuuteen. Tämä on luonnollista, sillä kiellon piirissä olevien ihmisten tulee jatkossakin asua jossain. Mahdollista muiden hallintamuotojen valvontaa tullaan jatkossa arvioimaan ja selvittämään vielä tämän vaalikauden aikana. Se on siis erillinen hanke. Nyt on tarkoitus tehdä täyskieltohanke ensin, sitten jälkikäteisen puuttumisen kiristäminen ja sitten eri hallintamuotojen arviointi. Jos näitä kaikkia olisi nyt tuotu, tämä olisi kestänyt vuosia, eli tuodaan palasittain.
Olemme siis havainneet, että ongelma on erittäin leveä ja lavea, joten se pitää pureskella palasittain. On kuitenkin tärkeää todeta loppuun, että valvonnasta saatavat hyödyt on aina suhteutettava niihin käytettävissä oleviin resursseihin.
Puolustusministeriö on tehnyt viime vuosien aikana runsaasti kieltäviä päätöksiä EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten ostajien lupahakemuksiin. Valtaosa näistä päätöksistä on tehty venäläisille henkilöille ja venäläistaustaisille yrityksille. Viranomaiset eivät esitä kielteisiä päätöksiä ilman perusteita. Kielteisten päätösten kasvaneesta määrästä voidaan päätellä kaksi asiaa: Ensinnäkin valvontamme on tehokasta ja siihen tehdyt tiukennukset ovat toimivia. Toiseksi hankinnat, joiden voidaan arvioida uhkaavan kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta, ovat lisääntyneet. Tämäkin puoltaa entistä tiukempaa sääntelyä ja juuri tämäntyyppistä täyskieltoa uusille hankinnoille.
Esitettyä kieltoa ei ole tarkkaan ottaen sidottu Venäjän aktiivisiin sotatoimiin Ukrainassa. Kielto kumottaisiin tilanteessa, jossa katsottaisiin, että sille ei ole enää perusteita. Tämä vaatisi käytännössä Venäjän Ukrainassa harjoittaman laittoman hyökkäyssodan oikeudenmukaista korvaamista Ukrainalle. Tällä hetkellä tähän ei ole olemassa minkäänlaista näkymää. Muilta osin säännöksen mukaisesti olisi arvioitava aktiivisesti vieraan valtion aiheuttamaa kansallisen turvallisuuden uhkaa.
Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla valmis suojaamaan itseään kaikelta vihamieliseltä vaikuttamiselta. Emme voi antaa vihamielisten valtioiden horjuttaa vapaata yhteiskuntaamme. Venäjä on osoittanut olevansa valmis tekemään näin. Nämä monet hybridivaikuttamiskeinojen torjuntatoimet ovat oikeudellisesti vaikeita, siksi ne on jätetty edellisten hallitusten toimesta tekemättä, monet myös. Nyt teimme sen, löysimme tähän oikeudelliset ratkaisut, ja lakiesitys on eduskunnassa, ja toivon tälle laajaa tukea.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.