Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lyhyt esittely valiokunnan mietinnöstä. 

Suomen ja Brasilian välisen tietoturvallisuussopimuksen tarkoituksena on varmistaa sellaisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen, jota vaihdetaan tai tuotetaan maiden välisessä yhteistyössä. Kyse on arkaluonteisista tietoaineistoista, jotka lähettävässä sopimusvaltiossa on erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäviksi. Sopimus ei velvoita turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamiseen. 

Tietoturvallisuussopimus antaa suomalaisille ja brasilialaisille yrityksille mahdollisuuden saada sellaisia tilauksia tai osallistua sellaisiin hankkeisiin, joiden toteuttaminen edellyttää pääsyä sopimuskumppanin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Tällaisia hankkeita on esimerkiksi puolustusteollisuudessa. Sopimus parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa Brasiliassa tapahtuvissa tarjouskilpailuissa. Sopimuksella on näin ollen merkitystä myös puolustusteollisuuden näkökulmasta. 

Suomella on yhteensä 28 tietoturvallisuussopimusta muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Sopimuksen sisältö vastaa aiemmin voimaan saatettujen kahdenvälisten tietoturvasopimusten määräyksiä. 

Hallintovaliokunta puoltaa sopimuksen hyväksymistä sekä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomina. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tämmöinen hallituksen esitys turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta jonkun maan kanssa saattaa kuulostaa aika tekniseltä ja puisevalta asialta, mutta kuten valiokunnan puheenjohtaja hyvin esitteli, tällaiset sopimukset saattavat olla välttämättömiä suomalaiselle teollisuudelle, että päästään tämmöisillä turvallisuuskriittisillä toimialoilla yhteistyötä tekemään ja yhteisiä projekteja, hankintoja harjoittamaan. Erityisesti tässä maailmanajassa kaikki ovet, mitä me pystymme avaamaan kotimaiselle puolustusteollisuudelle, ovat varmasti hyödyllisiä myös isänmaan kannalta. Meillä on Suomessa erittäin paljon puolustusalan osaamista sekä perinteisessä puolustusteollisuudessa että myös korkean teknologian tuotteissa, ja jos tämän sopimuksen avulla onnistutaan jollekin suomalaiselle yritykselle puolustusteollisuuden saralta saamaan kauppoja Brasiliaan, niin voimme olla tyytyväisiä, että tällainenkin tekninen sopimus on saatu aikaan ja täällä eduskunnassa hyväksyttyä. 

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vaikuttaa perustellulta, siihen ei ole huomautettavaa. Mutta minä jäin kysymään edustaja Peltokankaalta, joka valiokuntansa puolesta esitteli tätä asiaa, kaksikin asiaa. 

Ensinnäkin sanoitte omassa esityksessänne, että 28 toimijan kanssa — jos ymmärsin oikein —, ei valtion kanssa, näitä vastaavia sopimuksia on olemassa. Jäin pohtimaan, että Brasilia on melkoisen kaukana, kylläkin suurin toimija tuolla Latinalaisen Amerikan puitteissa. Kuinka laveasti näitä on tehty noin maailmanlaajuisesti, vai ovatko nämä 28 periaatteessa pääsääntöisesti Euroopan maita, Nato-maita lähinnä, vai onko siinä myöskin selkeästi ulkopuolisia maita? 

Toinen kysymys oli periaatteellisempi. Te sanoitte tässä, vaikka tässä nyt lukee, että ”turvaluokitellun tiedon vaihtamista ja vastavuoroisuutta koskeva sopimus”, niin olin tarkka, kun te sanoitte niin, että kysymys ei ole turvaluokitellun tiedon siirrosta vaan sen suojaamisesta ja siihen liittyvistä periaatteista. Mitä tarkoitti tuo muotoilu, kun turvaluokitellun tiedon vaihtaminen on kuitenkin otsakkeessa se pääotsake eikä tiedon suojaaminen?