Punkt i protokollet
PR
2
2020 rd
Plenum
Torsdag 6.2.2020 kl. 16.02—17.01
3.2
Muntlig fråga om EU-finansiering av järnvägsprojekt (Sofia Vikman saml)
Muntligt spörsmål
MFT 2/2020 rd
Muntlig frågestund
Talman Matti Vanhanen
Ledamot Vikman. 
Debatt
16.24
Sofia
Vikman
kok
Arvoisa puhemies! Aika alkaa loppua. Tänään Suomella on enää 20 päivää aikaa hakea kymmenien miljoonien EU-rahoitusta. Nämä hakemukset täyttämällä on mahdollisuus saada EU:lta rahoitusta suomalaisten liikkumiselle elintärkeisiin hankkeisiin. Olen tässä salissa patistanut hallitusta syksystä asti, että hakuun on ehdittävä. Kokoomus haluaa kehittää koko Suomea ja sen yhteyksiä. Nyt pahoin pelkäämme, että hallitus on vaarassa menettää ei tuhannen taalan vaan miljoonien eurojen paikkansa. 20 päivää — hakemusta ei kuulu. 
Ministeri Harakka, hiljattain Suomen Kuvalehdessä vyörytitte vastuuta haun ohittamisesta kunnille. Tämä on kohtuutonta. Hallituksella on toimivalta. Kysyn: ehdittekö hakemaan suurille raidehankkeille EU-rahoitusta, kuten olemme teiltä pitkään vaatineet, vai meneekö Suomelta käytännössä ilmaista rahaa ohi? 
16.25
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pelko pois, me ehdimme hakea. Tämä olisi lyhyt vastaus edustajan hyvään ja tärkeään kysymykseen, mutta meillä todellakin on kolme viikkoa aikaa hakea sekä Turun tunnin juna -hankkeelle että sitten Suomi-rata-hankkeelle rahoitusta EU:sta. Monenlaisia numeroita tässä esiintyy, joten nyt olemme tilanteessa, jossa noin 40 miljoonan euron edestä näihin kahteen hankkeeseen olisi saatavissa Suomeen rahoitusta tässä haussa, joka on tämän kuluvan, loppuvan haun viimeisiä hakuja. Tämän jälkeenkin tulee vielä toinen mahdollisuus ja se varsinainen suuri tilaisuus sitten myöhemmin. 
Mitä tulee näitten kuntien osuuksiin, niin olemme käyneet uraauurtavaa, ainutlaatuista, upeaa neuvottelua näitten useitten kaupunkien kanssa, jotka ovat olleet tässä mukana, ja on ilo ilmoittaa, että olen varma, että ensi viikolla voimme jo kertoa tarkkaan sen kustannuksenjaon, mitä kunnille tästä keskenään tulee. 
Puhemies Matti Vanhanen
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan.  
16.26
Sofia
Vikman
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Vaikka hakemus ehdittäisiin vihdoin lähettää EU:n suuntaan, ja toivottavasti näin tapahtuu, silti tosiasia on se, että ajoissa toimimalla olisimme voineet saada enemmän. Rahoitusta on jaossa yhteensä 1,4 miljardia euroa. Olemme kokoomuksessa pettyneitä, ettette laittaneet suuria raidehankkeita laajamittaisemmin eteenpäin viime syksynä. Teidän epäröinnillenne ja aikatauluillenne on olemassa vaihtoehto. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esittelimme keinot, joilla hankkeita olisi voitu pääomittaa miljardilla eurolla. Tällä summalla olisi ollut mahdollista laittaa hankkeita eteenpäin niin pohjoiseen, länteen kuin itäänkin. Saatava EU-rahoitus voisi olla merkittävästi suurempi. Osoitimme rahoitusta myös esimerkiksi pääradan korjauksiin, joissa kuokka olisi voitu laittaa maahan heti. Ministeri Harakka, oletteko tiedostanut, että tekemällä päätökset ajoissa Suomi olisi voinut saada tästä hausta vielä enemmän rahoitusta?  
16.28
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että kokoomus kirittää näitä raidehankkeita, koska niinä vuosina, kun te olitte hallituksessa 2007—2019, uusia ratalinjauksia rakennettiin Suomeen ei yhtään millimetriä. [Oikealta: Ohhoh!] Ei millimetriäkään niinä 12 vuotena, jolloin te olitte hallituksessa ja teitte niitä aitoja budjetteja eikä varjobudjetteja.  
Nyt on huomioitava se, että me voimme hakea nyt 40 miljoonaa näille hankkeille, joita edellinen hallitus ei saanut yhtiöitettyä koko sen neljän vuoden aikana, ja nyt jo alle puolessa vuodessa saatiin nämä neuvottelut käyntiin. Ja kuten tuossa äsken sanoin, haluan kiittää Tamperetta, haluan kiittää Riihimäkeä, Hämeenlinnaa, Turkua, Lohjaa, Saloa, Espoota ja Helsinkiä ja myös Oulua ja Jyväskylää siitä, että olemme melkein valmiita toteuttamaan sen, mitä edellinen hallitus ja sitä edelliset eivät saaneet aikaan. 
16.28
Kai
Mykkänen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kokoomus on kaikissa vaiheissa, myös edellisessä hallituksessa, vauhdittanut — siis vauhdittanut — näiden hankeyhtiöiden perustamista ja eteenpäinmenoa. [Vasemmalta: Resiinalla!] Onneksi edes ne aihiot ovat olemassa, joita te silloin kritisoitte, niin että edes nyt tässä vaiheessa päästään eteenpäin. Kokoomus haluaa, että Suomessa kehitetään koko maan yhteyksiä, liikkumisen vapautta, ja raidehankkeet ovat keskeinen osa sitä. Raidehankkeet ovat itse asiassa keskeinen osa myös päästöjen vähentämistä tavalla, joka ei estä suomalaisten liikkumisen vapautta eikä hankaloita elämää.  
Se ei ole tietysti ainoa ratkaisu. Te kokoonnuitte tällä viikolla ilmastoriiheenne, ja ainoa uutinen sieltä oli ilmastorahasto, muutaman sadan miljoonan euron sellainen. Me olemme ehdottaneet, että tässä tartuttaisiin kädenojennuksella siihen suurimpaan päästövähennyskysymykseen eli lämmitykseen: autettaisiin suomalaisia öljylämmittäjiä, suomalaisia taloyhtiöitä pääsemään eroon kasvavista lämmityslaskuistaan heille ohjatulla vihreän takauksen rahastolla, jolla voitaisiin loikata polttamislämmöstä eteenpäin. [Puhemies koputtaa] Oletteko valmiita ohjaamaan tämän ilmastorahaston sinne, missä aito rahoituksen pullonkaula on, ja tekemään kädenojennuksen suomalaisille lämmittäjille, asunnonomistajille? 
16.30
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Krista
Mikkonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Todellakin tämän viikon alussa hallitus kokoontui yhteiseen ilmastokokoukseen, ja olen todella iloinen siitä, että sieltä me saimme nyt selkeät päästövähennystavoitteet eri sektoreille. On sanottu, että tarvitaan lisää toimia ja toimia ei ole ollut, mutta toimia on jo menossa, ja esimerkiksi tämä taloyhtiöille ja omakotitaloille suunnattu energia-avustus on avautunut jo tämän vuoden alusta. Sitä voivat hyödyntää nimenomaan niin taloyhtiöt, rivitalot, omakotitalot kuin paritalot esimerkiksi siihen, että vaihtavat öljylämmityksen johonkin muuhun, eli ne pystyvät tästä saamaan valtiolta merkittävän avustuksen. 
16.31
Timo
Heinonen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa liikenneministeri Harakka, en usko, että te voitte olla niin tietämätön siitä, mitä Suomessa on tapahtunut viimeisten kymmenen vuoden aikana raiteilla. Silloin kun kokoomus on ollut hallituksessa, on tehty merkittäviä päätöksiä pääradan korjaamisesta: ensimmäinen vaihe iso remontti 2016, toinen vaihe Pasila—Riihimäki, tehty kolmioraidetta — valtiovarainministeri Orpon aikana. Paraikaa tehdään edellisen hallituksen päätöksen pohjalta Riihimäen asemapihan remonttia, aseman esteettömyyttä. Ettekö te oikeasti tiedä, mitä raiteilla tapahtuu? Ja nämä kaikki on tehty, arvoisa ministeri, sitä varten, että nyt kun Verkkojen Eurooppa ‑ohjelma käynnistyy, meillä olisi valmius hakea tätä rahaa.  
Tämän radan varrella asuu kolme miljoonaa ihmistä. Nyt olisi tarvittu ennen muuta Ville Veturia, mutta arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] te olette ollut kuin Jere Jarruvaunu tässä projektissa. [Naurua] Tässä on tuo hakemus. [Puhemies: Kysymys?] Tästä ei puutu, ministeri Harakka, enää kuin teidän nimenne. Oletteko valmis sen siihen laittamaan? 
16.32
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On erittäin kiitettävää, että näitä parannushankkeita on tehty, ja ne tietenkin jatkuvat, mutta nyt puhutaan kokonaisuuksista. Me puhumme kokonaan uusista linjauksista, joita viimeiseen vuosikymmeneen ei ole saatu aikaan. Espoo—Salo-väli on tässä kyseessä ja myöskin uusi lentorata. [Oikealta: Itärata!] Nämä ovat suuria kokonaisuuksia. Myöskin se pohjoiseen liittyvä suomalainen pääväylä tulee pääsemään eurooppalaisen TEN-T-verkoston strategisen rahoituksen kohteeksi aivan uudella tavalla. Tämä 40 miljoonaa, joka nyt haetaan näihin, on vasta alkusoittoa sille, mitä sitten saadaan aikaiseksi, kun nämä hankkeet saadaan aidosti toteutettua. Toisin sanoen nyt alkaa sekä suomalaisen liikkumisen että ilmastotavoitteiden osalta aivan uusi aikakausi suomalaisilla raiteilla. [Timo Heinonen: Uusia linjauksia oli Hämeenlinna ja Riihimäki!] 
16.33
Sheikki
Laakso
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Olisin ministeri Harakalta kysynyt: Kun puhutaan tuosta Turun tunnin radasta ja Suomi-radasta, miksi ei sanallakaan itään suuntautuvasta ratalinjauksesta, koska itse asiassa Itä-Suomen ratalinjauksessa on kuitenkin ihan omat kannattavat puolensa siinäkin? Minkä takia tästä itään suuntautuvasta ratahankkeesta ei juurikaan ministerin suulla missään kunnolla puhuta? 
16.33
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitos oikein hyvästä täydentävästä kysymyksestä. Nämä kaksi muuta ratahanketta ovat askeleen pidemmällä kuin tämä itärata — josta saamme tässä kuussa selvityksen. Syyskuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa siis ripeästi lähdettiin perustamaan näitä suunnitteluyhtiöitä, samalla sovittiin siitä, että itäradan eri vaihtoehdot selvitetään tässä samalla. Siinä pääsemme sitten eteenpäin tässä yhteydessä, kun nämä kaksi muuta suunnitteluyhtiötä, kuten toivon, päästään nyt perustamaan. 
Tämä EU-haku saadaan aikaan nopealla aikataululla, ja sitten meillä on aikaa, niin kuin pitääkin olla, kunnalliselle päätöksenteolle kaikissa näissä ansiokkaissa kaupungeissa, jotka haluavat olla mukana raideliikenteen tulevaisuudessa, plus lisäksi sitten saadaan osakassopimus ja yhtiösopimus tehtyä kaikki ihan rauhassa sen jälkeen, kun EU-rahoitus on varmistettu. 
16.34
Jani
Mäkelä
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä vetkuttelu tämän EU-liikennerahoituksen kanssa kuvastaa sinänsä Suomen yleisempääkin EU-linjaa, elikkä sitä linjaa ei suorastaan ole, kaikki käy. Edes niitä rahoja ei oteta, mitä saataisiin. Tämä ei ole muiden maiden linja. Siellä osataan kansallinen edunvalvonta, ja ne saavat rahoitusta liikennehankkeisiin ja muihinkin hankkeisiin. Suomella pitäisi olla enemmän kansallisen edunvalvonnan näkökulmaa näissä asioissa. 
Liikenne kuitenkaan ei ole ainut asia, jossa EU:ssa tarvittaisiin kansallista edunvalvontaa. Kysynkin hallitukselta: milloin tulee se päivä, jolloin esimerkiksi menette sanomaan Euroopan unioniin sen, että Suomessa on maailman paras metsäteollisuus ja maailman paras metsänhoito ja että me tarvitsemme toimintaedellytykset sille teollisuudelle ja mahdollisuudet harjoittaa sitä metsänhoitoa ja hakata metsiä? 
16.35
Valtiovarainministeri
Katri
Kulmuni
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on Suomen linja ihan jatkuvasti, että me tuemme teollisuutta tässä maassa, ja sen me olemme kyllä EU:lle sanoneet läpi sen historian, mitä Suomi EU:ssa on ollut. Näistä kansallisista päätöksistä ehkäpä voisin nostaa tässä esille sen, mikä jäi tuossa hetki sitten mainitsematta liittyen tähän alkuviikon ilmastokokoukseen, eli että ilmastorahastolla pyritään vivuttamaan myös eurooppalaisen uuden green dealin kautta investointeja liikkeelle, niin yksityisiä kuin julkisia. Ja myös vaikkapa se, että Suomi vihdoin laskee sähköveron sinne eurooppalaiseen minimiin tämän hallituksen toimesta, on päätös, jota suomalainen teollisuus on ajanut vuosikymmeniä, [Eduskunnasta: Loistava päätös!] ja se totisesti auttaa meidän kilpailukykyämme, teollisuuspolitiikkaa ja investointeja tähän maahan ja se auttaa myös ilmastoa, kun kuitenkin iso osa päästöistämme tulee teollisuudessa, joka on erittäin sitoutunut siihen, että he haluavat pysyä tässä maassa. Tämä hallitus kyllä pitää siitä myös huolen. [Ilkka Kanerva: Oikein!] 
16.36
Jouni
Ovaska
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisilla oli äärettömän nopea takinkääntö. Äskeisessä kysymyksessä he eivät halunneet EU:sta rahaa tai mitään, ja nyt he halusivat liikenteeseen rahat. Mutta se sikseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 
Arvoisa puhemies! Olen erittäin kiitollinen tamperelaisena, että nämä liikennehankkeet ja ratahankkeet etenevät, ja kiitos hallitukselle siitä ripeydestä. Mutta kysyisin ministeriltä: Millä tavalla tätä ratakokonaisuutta sitten suunnitellaan suhteessa tähän valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan? On tietysti tärkeätä, että saadaan nopeita junayhteyksiä, mutta ehkä vielä tärkeämpää olisi saada ne nykyiset junayhteydet kulkemaan ajoissa. Sitten taas toisaalta millä me huolehdimme siitä, että tiet tässä maassa pysyvät kunnossa ja ovat paremmassa kunnossa kuin nyt?  
16.37
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Ovaskaa tästä kysymyksestä. On äärettömän tärkeätä, että me saamme nyt koko tämän liikennesuunnittelun aivan uudelle tolalle. Vastauksena myöskin edustaja Mäkelälle on se, että kun me pystymme pitkäjänteisesti 12 vuoden säteellä pohtimaan niitä tärkeysjärjestyksiä, joilla näitä isoja hankkeita haluamme edistää, niin silloin myöskin meidän EU-tukihakemuksemmekin pääsevät aivan toiselle tasolle, kun voimme jo etukäteen tietää ja olla varmoja ja ennakoida, minkälaisia hankkeita Suomeen tulee. Tämä on tärkeätä myöskin suomalaiselle elinkeinoelämälle, joka voi ennakoida sitä, millä tavalla huolehditaan sitten heidän tarpeistansa. Ja me pystymme myös omilla kansallisilla toimillamme huolehtimaan siitä, että jokainen investointi, joka Suomeen on tulossa, ei jää ainakaan siitä kiinni, etteikö puu kulje myöskin näillä pienemmillä alemman asteen tieverkoilla sinne minne kuuluukin — ja toivottavasti entistä enemmän myöskin raiteilla ja sisävesiliikenteessä. 
16.38
Raimo
Piirainen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Meillähän ongelma tässä EU-rahan, TEN-T-rahan, saamisessa on ollut hyvin pitkään se, että meillä ei ole ollut tämmöisiä pitkän aikavälin tavoitteita elikkä suunnitelmia, millä tavalla esimerkiksi raideliikennehankkeita viedään eteenpäin. Tässä on se meidän suuri ongelma, ja nyt meillä on tulossa tämmöinen 12-vuotinen suunnitelma, mitä me olemme hyvin vahvasti viemässä eteenpäin. Kysynkin ministeriltä: mitenkä näette, onko meillä tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta raide- ja väylähankkeisiin yleensäkin? 
16.39
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä. Todellakin tavoite on se, että tämä nyt 20 päivän päästä tehtävä 40 miljoonan hakemus plus muista hankkeista toinen mokoma ovat vasta alkusoittoa. Me pääsemme tilanteeseen, jossa suomalaista liikennejärjestelmää voidaan paremmin ennakoida ja myöskin tukea ulkomailta. 
Tärkeätä on myöskin se, että kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana suunnittelemassa tätä 12-vuotista hanketta, [Ilkka Kanerva: Oikein!] jolloin päästään ottamaan huomioon kaikkien suomalaisten ja koko Suomen tarpeet, niin että voimme kokea tässä talossa ja tässä salissa, että edustamme koko Suomea ja pääsemme yhdessä tekemään sitä tulevaisuutta, joka huolehtii siitä, että liikkumisen yhdenvertaisuus, tehokkuus ja myöskin ympäristöystävällisyys ovat sellaisella tasolla kuin tällaisessa sivistysmaassa ansaitseekin. 
16.40
Saara
Hyrkkö
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Panostukset raideliikenteeseen ovat panostuksia sekä puhtaan ilmaston että ihmisten sujuvan arjen puolesta, ja sehän on tietysti mitä suurimmassa määrin linjassa hallituksen tavoitteiden kanssa. On hienoa kuulla, ministeri Harakka, että näissä raidehankkeissa on tarkoitus reippaasti mennä eteenpäin. Ilmaston näkökulmasta liikenne on yksi tärkeimmistä päästövähennyskohteista, ja se ei totisesti tapahdu itsestään. Kysyisinkin: miten hallitus varmistaa, että raiteiden lisäksi esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn ja liikenteen sähköistämisen edistämisessä edetään tarpeeksi nopeasti ja vaikuttavasti ajatellen tätä hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 ‑tavoitetta? 
16.40
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä kysymyksestä. Liikenteen päästövähennystavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset, ja tavoitteena onkin se, että pystymme parantamaan vaihtoehtoja, tarjoamaan uusia vaihtoehtoja ihmisten liikkumiselle. Silloin mainitsemanne raideliikenteen osuuden täytyy kasvaa, mutta tämä hallitus on myöskin nyt ensimmäisenä satsannut kunnolla kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, peräti 40 miljoonaa euroa vuosittain. On ollut myöskin ilo nyt julistaa haettavaksi 20 miljoonan euron tuki ilmastoystävälliselle joukkoliikenteen edistämiselle ympäri Suomea kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille, niin että voimme vakuuttua siitä, että suomalaisten palvelumahdollisuudet liikkumisen osalta paranevat samaan aikaan, kun ilmastoa suojellaan. 
16.42
Anna-Kaisa
Ikonen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Harakalle. Oli hyvä kuulla, että nyt luvataan hakea näitä hankkeita. Olisin toki toivonut, että kun jätin kolme viikkoa sitten kirjallisen kysymyksen asiasta huolestuneena, siihen olisi voinut vastata kahdella sanalla: kyllä ehtii. 
Tämän edellisen hallituksen osalta on pakko sen verran vielä täydentää näihin aikaisempiin puheenvuoroihin, että kyllähän edellinen hallitus vei näitä kapasiteetin lisäämistä ja nopeita yhteyksiä eteenpäin sillä, että silloin laitettiin liikkeelle Turun tunnin junaa vahvasti, pääradallekin valmisteltiin hankeyhtiö käytännössä valmiiksi, lisättiin siemenraha suunnitteluun ja saatiin se mukaan TEN-T-verkkoon. 
Haluan kysyä EU-vaikuttamisesta laajemmin: Tässä voisi käydä tätä EU-puheenjohtajuuskautta laajemminkin, mutta muun muassa Suomen laatimaa EU:n budjettia ei hyväksytty, ja olemme nyt tanssineet tässä asiassa ihan veitsen terällä viimeiseen hetkeen asti ja jännitämme, ehdimmekö tässä. Haluan kysyä ministeri Tuppuraiselta ja koko hallitukselta: miten aiotte varmistaa, että Suomelle tärkeitä hankkeita saadaan vietyä tehokkaasti eteenpäin jatkossa? 
16.43
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri
Tytti
Tuppurainen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Ikoselle tästä kysymyksestä. Minulla on ilo sanoa, että nyt tämän kuun 20. päivä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on kutsunut ylimääräisen Eurooppa-neuvoston kokouksen koolle käsittelemään monivuotista rahoituskehystä. Eikä hän tekisi sitä, ellei Suomen puheenjohtajamaana tekemä pohjaesitys antaisi sille edellytyksiä. Parhaillaan Michel käy kahdenvälisiä neuvotteluita päämiesten kanssa, ja sen vuoksi pääministerimme Sanna Marin on tällä hetkellä virkamatkalla Brysselissä juurikin tapaamassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ja edistämässä niitä Suomelle tärkeitä asioita — hyvät ystävät siellä oikealla laidalla! Näin niitä Eurooppa-asioita hoidetaan: mennään sinne, missä päätetään, ja tavataan ja keskustellaan ja tuodaan Suomelle tärkeät kysymykset pöytään.  
Kyllä me olemme hyötyneet EU:n budjetista erittäin paljon. Muun muassa tutkimuslaitoksille ja yliopistoille tulevasta Horizon-rahoituksesta, jota saadaan osaamisperusteisesti, ihan siihen perustuen, Suomi on saanut valtavan suuret rahat, ja jatkossa huolehdimme siitä, että potti, mistä haetaan, kasvaa. Samoin maaseudun kehittämiseen tulee meille huomattava EU-rahoitus, ja tässä aiomme huolehtia eduistamme, [Puhemies koputtaa] jotta myös jatkossa tätä pilari kakkosen rahoitusta on. Ja lopuksi: Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille on tulossa erityisrahoitusta. Eli kyllä Suomen puolta pidetään. 
Puhemies Matti Vanhanen
Myönnän tästä kysymyksestä vielä kysymykset edustaja Taviolle ja edustaja Vikmanille. 
16.44
Ville
Tavio
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tehdäänpäs nyt ihan selväksi: Suomi on EU:n nettomaksaja, [Eduskunnasta: Nimenomaan!] joten EU:sta takaisin saatavat rahat ovat meidän omaa rahaamme. Olen kuullut, että joku on jopa sitä mieltä, että juuri se tekee EU:sta niin hienon, että voimme saada osan omia rahojamme takaisin! Sehän nyt on kaiken huippu, kuten tässä on käynyt ilmi, jos Suomen hallitus ei edes osaisi pitää huolta, että niitä rahoja saataisiin sieltä takaisin näihin projekteihin. Mutta EU:ssa kun ollaan, niin perussuomalaiset näkevät ehdottomasti, että Suomen etu on tietysti, että kaikki mahdollinen raha sieltä hankitaan ja haetaan takaisin kotimaahan, hyvänä esimerkkinä juuri rautatie- ja autotierakentaminen.  
Tavaroiden ja ihmisten liikkuvuudesta tässä tavoitellaan talouskasvua, ja perusinfran kunnossapito ja parantaminen on sen osalta tärkeätä. Tässä on nyt keskitytty raideliikenteeseen panostamiseen, mutta samalla perussuomalaiset muistuttavat, että myös yksityisautoilua voitaisiin helpottaa. Hallitus on nyt valinnut erilaisen tien [Puhemies: Kysymys?] ja lähtenyt yksityisautoilun vaikeuttamiseen. Siksi kysynkin: voisitteko myös panostaa yksityisautoiluun? [Oikealta: Ja yksityisteihin!] 
16.45
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Nimenomaan tämä 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota nyt käynnistellään kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä ja jonka on tarkoitus käynnistyä ensi keväänä, huolehtii kaikista liikkumismuodoista Suomessa. Meillä on tämän hallituksen lupaus ja sitoumus siitä, että me lisäämme 300 miljoonaa euroa joka vuosi perusväylänpitoon, ja toivon ja uskon, että myös seuraavat hallitukset tämän saman sitoumuksen pitävät. Silloin korjausvelka alkaa taittua laskuun tämän vuosikymmenen lopulla ja voidaan varmistua siitä, että suomalaiset saavat myöskin autoilla entistä paremmilla ja turvallisemmilla teillä. Teiden kuntohan liittyy tietenkin turvallisuuteen, ja meillä on liikenneturvallisuuden osalta yksi ainoa oikea tavoite, ja se on se, että meillä on nolla liikennekuolemaa vuosittain, ja uskon, että me täällä teemme kaikki yhteistyötä tämän tavoitteen eteen.  
16.46
Sofia
Vikman
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Toimivat, nopeat raideyhteydet ovat tärkeitä niin ihmisten kuin tavaroidenkin liikkumiselle ja ilmastotavoitteille. On erinomainen asia, että hallitus on nyt viimein ottanut nämä edellisen hallituksen valmistelemat hankeyhtiöt sieltä hyllyltä ja etenee niiden pohjalta. Niihinhän edellinen hallitus jo varasi myös rahoituksen silloisen opposition vastustuksesta huolimatta. On hyvä, että nyt etenette tällä mallilla, mutta miksi ihmeessä olette viivytelleet? 
Ette myöskään vastannut kysymykseen, oletteko tietoinen siitä, että ripeällä toiminnalla Suomi olisi voinut hyötyä tästä hausta vielä enemmän. Kello käy, Hakulista ja hakemuksia ei näy. Meillä on täällä hakupaperit valmiina. Oletteko siis todella nyt valmiita laittamaan nimen alle ja haun eteenpäin? 
16.47
Liikenne- ja viestintäministeri
Timo
Harakka
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tässä oli nytten monta asiaa, jotka näyttävät sotkeutuvan hiukan keskenään. Edellisen hallituksen hankeyhtiöt ovat aivan erilaisia, ja siksi ne jäivätkin toeutumatta hallituksen itse erotessa tehtävistään. Nämä hankeyhtiöt, nämä suunnitteluyhtiöt, jotka perustettiin syyskuussa, perustuvat siihen, että valtio on niissä määräävänä tekijänä 51 prosentilla ja sitten nämä kaupungit, jotka ovat mukana niissä, 49 prosentilla. En nyt aivan hahmota, mikä haku meiltä olisi jäänyt tekemättä, kun juuri nyt kerroin teille, että yli 40 miljoonan edestä näihin kahteen raideyhtiöön tässä vaiheessa voidaan saada Suomeen tukea ja nämä hakemukset alkuperäisen kysymyksenne mukaan tehdään hyvissä ajoin. Sitten kun ollaan päästy tästä vaiheesta eteenpäin ja kun meillä varsinainen rakentamistyö alkaa, [Puhemies koputtaa] silloin puhutaan jo miljardiluokan jaoista EU-tasolla ja silloin päästään sitten rahoittamaan ilmastoystävällistä liikennettä oikein kunnolla. 
Frågan slutbehandlad. 
Senast publicerat 07-02-2020 16:00